Avaimet käteen tarjous - 200m lämpökaivon osuus yli 10keur

[tomppeli]

Nyt oli aikaero 0,043 s ja

etäisyys muovikannesta = (0,043 s / 2) x 343 m/s = n. 7,4 metriä.

Sulkumerkit ( ) eivät tässä ole laskennan kannalta tarpeellisia, mutta selventävät laskentaa.!

[Nakke vaan]

Pystyykö tuolla äänimenetelmällä määrittämään kaivon kokonaissyvyyden? Eteneehän ääni vedessäkin.

[seppaant]

Eiköhän se onnistu.
Vaatii vain oikeanlaiset mittauslaitteet.
Äänen nopeus vedessä on n. 1500m/s
Esim 220 metrin kaivossa kuluu ääneltä aikaa 0,30s käydä kääntymässä kaivon pohjassa.

ATS

[euroshopperi]

5 asteisessa kaivon ilmassa on äänennopeus 334m/s. Joten nyt pitää olla tarkkana, ettei kohta tule jo vedet ulos kaivosta.

[tomppeli]

5 asteisessa kaivon ilmassa on äänennopeus 334m/s.

Käytin muistinvaraista tietoani äänen nopeudesta.
tuo 343 m/s on +18 C lämpötilalle. En tullut ajatelleeksi muuttaa sitä muulle lämpötilalle.

Löysin netistä muunnokselle kaavan:
Äänen nopeus +20 C lämpötilassa = 332 m/s x SQRT(293,15 K / 273,15 K) = 343,9 m/s.

Jossa:
• 331,3 m/s = äänen nopeus @ 0 C
• 0 C = 273,15 K = 0 C -asteen lämpötila Kelvin asteina ilmaistuna.
• 20 C = 293,15 K = 273,15 K + 20 C, eli +20 C ilmaistuna Kelvin asteikolla.

Tällä kaavalla laskien tuli tämän näköinen taulukko äänen nopeudelle:
Temp    v m/s 
  0 C   331,3 m
  1 C   331,9 m
  2 C   332,5 m
  3 C   333,1 m
  4 C   333,7 m
  5 C   334,3 m
  6 C   334,9 m
  7 C   335,5 m
  8 C   336,1 m
  9 C   336,7 m
10 C   337,3 m
11 C   337,9 m
12 C   338,5 m
13 C   339,1 m
14 C   339,7 m
15 C   340,3 m
16 C   340,9 m
17 C   341,5 m
18 C   342,0 m
19 C   342,6 m
20 C   343,2 m

Kiitos "euroshopperi" huomautuksesta.! Aina oppii jotain uutta!
Onkohan tämä laskentakaava oikein? Tulee vähän eri tulos, kuin es:llä.
Vaikuttaakohan ilmanpainekin äänen nopeuteen.?

Edit.: Korjasin 0 C -arvon tarkemmaksi.

[euroshopperi]

Ei vaikuta paine, mikä on melko hämmästyttävää. Äänen nopeuteen ilmassa vaikuttaa vain lämpötila. Sen nopeus pysyy tietyssä välissä seilaten ihan uloimpiin ilmakerroksiin asti yli 100 km korkeuksiin asti.
Tuossakin on hyvä laskuri ja muuta juttua. Mä pyöristin tuon 5 asteen nopeuden 334,32 raakasti 334 m/s.

http://www.sengpielaudio.com/calculator-speedsound.htm

[KimiN]

No, nyt on vesi noussut jo metalliputkelle asti eli 3m on matkaa enää maanpintaan ja 1,5m kallion pintaan. Nyt voisi pokkuhiljaa pysätä tai en uskalla lähteä mummolareissulle...

[euroshopperi]

No nyt voitkin helposti laskea reiästä ulostulevan veden määrän, kun putket lasketaan. Kannattaa varautua jollakin ohjauksella, jos on mahdollisia haittavaikutuksia tiedossa. Mulla oli sellainen puutarhapumppu, kun kaivoin nerokkaasti kanaalit itte heti porauksen jälkeen.

[KimiN]

2,5m on lopullinen lukema, ei ole eilisestä enää noussut. Ihan hyvä lukema minusta, täten vettä kaivosta löytyy 198,5 metrin matkalta.

Paljonkos sitä vettä sieltä nyt tuuppaa ylös jos sinne 2x50mm kollektorit pohjaa myöden työnnetään? Ite sain lukemaksi vajaa 800 litraa?

Pitäisiköhän sitä kaivaa viereen pieni potero johon pistää uppopumpun siirtämään vettä lähimpään hulevesikaivoon?

[euroshopperi]

Kunhan nyt vain varautuu siihen vesimäärään, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Ainakin jos pystyy välttämään kanaalin kaivamisen ennen putkien laskua, niin säästyy lierassa kylpemiseltä. Ja varsinkin näin talviaikaan voisi olla nerokasta yrittää välttää jäätyvien vesien kanssa leikkiminen.

[Raami]

Sorry jos menee OT:ksi mutta pakko kysyä että mikähän tuohon veden tuloon kollektoria asentaessa vaikuttaa kun meillä ei kaivosta tulvinut yhtään vettä ulos vaikka vesi oli noin 3,3metrin päässä maanpinnasta ja kaivoon syötettiin 240metrinen 45mm kollektori? 

[seppaant]

Näinhän kävi minullekin.
Jos porattaessa on hyvä veden tulo kallion halkeamista, niin putkia laskettaessa vesi pakenee samoihin kallionhalkeamiin.

ATS

[tomppeli]

Kallioperässä on todennäköisesti railo, jonka kautta vesi siirtyi pois kaivosta.
Vettä menee pehmeään maahankin, mutta sinne tuskin ehtii imeytymään vettä niin nopeasti, kuin sitä kaivoon menevä putkipari syrjäyttää.
Taisi kaivo täyttyäkin vedellä varsin nopeasti porauksen jälkeen.?
Saattoi tulla hyvä lämpökaivo.

[tomppeli]

Kirjoitimme seppaantin kanssa samaan aikaan..!

[Krive]

Meillä kävi myös näin.  285m kaivo ja välittömästi porauksen jälkeen vesi nousi 280 metriin, eli siihen mistä alkoi kallio. Ja keruuputkea laittaessa vettä ei tulvinut pisaraakaan ulos kaivosta.

[Raami]

Ok eli oikeilla linjoilla olin sitten kun ajattelin että katoaa halkeamiin tai ns vesisuoneen. Ja aika nopeasti tosiaan oli vesi noussut ja tuottoakin kuulemma se 3kuutiota tunnissa. Sitä en sitten tiedä mistä noin päättelivät mutta oisko sitten siitä että kuinka nopeasti kaivo täyttyi porauksen jälkeen..?

[tomppeli]

Porauksen kestäessäkin näkevät veden tuoton siitä, kuinka usein pitää puhaltaa vettä ylös kaivosta.

[Krive]

Porauksen kestäessäkin näkevät veden tuoton siitä, kuinka usein pitää puhaltaa vettä ylös kaivosta.

Tänään tuli lasku ja muut paperit meidän kaivosta. Juuri mitään en asiasta ymmärrä, mutta tuotoksi oli merkitty 5 kuutiota tunnissa. Mahtaako olla hyvä?

[tomppeli]

On tavallista parempi.

[euroshopperi]

Noin suurella tuotolla laittaisin kyllä puutarhavedelle putken kaivoon. 10 m pexiä ja saisi lasketella kesävesiä. Ei tietysti kerro kenellekkään, vaan kuhan laittaa. Jos siihen kaivoon tulee painekansi, niin sanoo niille, että laittavat ne puristuslaipat siten, että saa vaikka myöhemmin lisätä siihen putken. Meinaan jälikäteen 30 mm reiän teko haponkestävään paksuhkoon laattaan on melkein ylivoimaisen työlästä.

[KimiN]

Mulla porausraportti sanoo tuotoksi 0,2 kuutiota eli melkoisen seisova vesi täällä. Nyt on kanaali kaivettu ja ukot joutuu tekemään palkkansa eteen kovan työn koska nurmikon alla oli aika pian vastassa todella isoa kalliolouhosta.

[euroshopperi]

Olikos sulla kaivuri, kun kaivoit kanaalia? Mä olen vuokrannut aina noita koneita kaikkiin kunnon hommiin. Ei tule helposti lapioon tartuttua. Letkumiehillä on yleensä autossa sellainen pikkutelakone, jolla tulee jo oikeasti kanaalia valmiiksi. Tonnin Kivikin siirtyy tarvittaessa. Jos tuotto on luokkaa 200 L/ h, niin voit varautua, että vettä tulee ulos ja paljon. Eli voit laskea koko putkiston tilavuuden verran tulevan. Yli kuutio vettä kaivannossa on kohtuullinen harmin aihe, jos maa ei sitä imaise suosiolla.

[KimiN]

Äijät työnsivät putket ensin kaivoon ja sitten vasta kaivoivat kanaalin auki. Vesi imeytyi maahan samaa tahtia kun sitä tuli ulos kaivosta. Kaivo on tosi lähellä kallioseinämää joka on aikoinaan räjäytetty talon alta pois. Louhos taas on isoksi osaksi jätetty täytemaaksi joten vesi löysi nopean reitin tuonne louhokseen asti eikä jäänyt lainkaan makaamaan nurmikolle.

Rumaa jälkeä tosin tuli kun isot kivet eivät enää sopineet kaikki takaisin kaivantoon. No onneksi sataa lunta

Putket on nyt siis vedettynä tekniseen tilaan asti johon epätoivoisesti yritän tehdä tilaa asentajia ja pumppua varten...

[Roori]

Minkälainen tuossa on tuo käyttövedentuoton valmistusmenetelmä, onko se mantteli vai kierukka vai levari vai mikä?
Tuosta en löytänyt mitään, ettei vain ole mantteli 

Kuinkamoinen tuo mahtaa olla rakenteeltaan...en ainakaan huomannut jos joku oli kommentoinut...

[Roori]

Kuinkamoinen tuo mahtaa olla rakenteeltaan...en ainakaan huomannut jos joku oli kommentoinut...

No tuolla Gebwellin sivuilla oli tämmönen maininta:

Valmista lämmintä käyttövettä säiliössä

Säiliö yleensä ruostumatonta terästä
Qi-maalampopumppu-ja-kayttovedenlammitin-asennettuna
Qi maalämpöpumppu ja Gebwell käyttövedenlämmitin asennettuna tekniseen tilaan
Maalämpöjärjestelmissä latauskierukka säiliön sisällä tai ns. kaksoisvaippavaraaja
Qi lämpöpumpussa latauskierukka
Kylmä vesi tulee säiliön alaosaan, lämmin vesi lähtee varaajan yläosasta
Käyttöveden kierrolle on yleensä omat yhteet, käyttöveden kierto voi sekoittaa kerrostumat väärin asennetttuna

Että ainakin nykyään noin, mutta onko Qi aina ollut tommonen?...tämä pumppu taisi olla näytillä jossakin jonkin aikaa, eli onkohan latauskierrukallinen?

[euroshopperi]

Ja esitteestä seuraavaa

Lämmivesivaraaja, l (kv/lä) 185/7

Tuostakaan ei varmaan pysty sanomaan varmuudella, mutta muistaisin, että vaippavaraajassa olisi lämmityksen vesimäärä huomattavasti suurempi, kuin 7 L. Mulla taitaa tuossa 390 L varaajassa olla 27 L kierukka ja jotenkin tuntuisi pieneltä tuo 7 L. Vai mitäköhän tuo 7 tuossa tarkoittaa.

[KimiN]

Miten minä tuon tarkistan? Jos työnnän skooppikameran lämmitysputkesta pumpun sisään ja katson tuleeko vastaan mitä?

5metrinen usb-kamera löytyisi hyllystä jota voisi kokeilla

Sent from my FRD-L09 using Tapatalk

[euroshopperi]

No kierukassa näkyy vain putkea ja vaippa vissiin aukenee tilaksi.

[euroshopperi]

Nibellä on ollut VPA 200/70, jossa vaippa on ilmeisesti 70 L. Tuo 7 L kierukka kuulostaa pieneltä, mutta on siis käsittääkseni juurikin kierukkavaraaja, eikä vaippa.