Maaviileä

[kotte]

En tiedä mahdettiinko tarkoittaa samaa asiaa vai puhuttiinko erilaisista toteutuksista. Itse tarkoitin tälläistä:


Kun jäähdytys on stopissa myös venttiili on auki ja liuos oikaisee jäähdytyshaarat. Kun jäähdytys on käytössä niin kaikki liuos kiertää myös konvektorin kautta. Tällätapaa se taka-iskukin taitaa toimia?

Samasta asiasta puhuttiin, mutta tyypilisesti maalämpöpumpun edullisen toiminnan vaatima virtaus on paljon suurempi kuin yksittäisen puhallinkonvektorin virtaus, vaikka keskivirtaus voikin kesällä olla vain murto-osa jäähdytyksen keskimääräisestä virtauksesta. Idea, että maalämpöpumpun liuosvirtaus kulkisi kokonaan konvektorin kautta soveltuu vain poikkeustapauksiin (esim. erityisen pieni maalämpöpumppu tai monta konvektoria jatkuvasti kierrossa mukana rinnan).

[Matias]

 

Kun jäähdytys on käytössä niin kaikki liuos kiertää myös konvektorin kautta. Tällätapaa se taka-iskukin taitaa toimia?

Kun ainoastaan viilennyksen kiertopumppu on käynnissä niin takaiskuventtiili on estosuunnassa virtaukseen nähden ja pakottaa liuoksen kiertämään kaivon kautta.

Kun kompressori ja keruun kiertopumppu käy virtaus menee takaiskuventtiilin läpi myötäsuuntaan kaivon kautta.

[fraatti]

Kv = Q/√∆p

Kv          flow rate parameter
Q           [m3/h] volume flow rate               
∆p         [bar] pressure drop through the valve ∆p = p1 - p2

1" näytti olevan Kv = 20, joten

∆p = (Q/Kv)² = (3,3 / 20)² = 0,027 bar

Olikohan tuossa mitään järkeä?

2,7 kPa, vaikuttaa mitättömälle kun virtauskin on varsin suuri.

[ishiba]

Aika suoraa putkeahan tuo on verrattuna siihen toiseen malliin.

[ISKI]

Kyllähän tuo 2,7 kPa ihan uskottavalta tuntuu, jos vastaavan jousikuormitteisen venttiilin virtausvastus on noin 8 kPa tuolle 3,3 m3/h kierrolle.
Periaatteessa kiinnostaisi tietää myös noiden 28 mm kupariputkien ja täyttöryhmän virtausvastukset, jottei tätä mahdollista osien vaihtoa alkaisi tehdä ns. väärästä päästä. Tuolla Bosch 7001i aiheessahan oli tästä minun juttua.
Eli nyt nämä teknisen tilan putket on 28 mm putkella - kun kerran Boschin lähdötkin sillä ovat.
Putkea on  2 *3 m + 2*3 kpl 90asteen kulmaa.
Mistä löytyisi sopiva kompakti info, jolla nämä voisi laskea?

[tomppeli]

Kyllähän tuo 2,7 kPa ihan uskottavalta tuntuu, jos vastaavan jousikuormitteisen venttiilin virtausvastus on noin 8 kPa tuolle 3,3 m3/h kierrolle.
Periaatteessa kiinnostaisi tietää myös noiden 28 mm kupariputkien ja täyttöryhmän virtausvastukset, jottei tätä mahdollista osien vaihtoa alkaisi tehdä ns. väärästä päästä. Tuolla Bosch 7001i aiheessahan oli tästä minun juttua.
Eli nyt nämä teknisen tilan putket on 28 mm putkella - kun kerran Boschin lähdötkin sillä ovat.
Putkea on  2 *3 m + 2*3 kpl 90asteen kulmaa.
Mistä löytyisi sopiva kompakti info, jolla nämä voisi laskea?

Laskentaohjelma antaa painehäviöksi noin 14 kPa ilman mutkiakin, joka on kyllä aika paljon.
90 asteen kulman häviö vastannee noin 1 lisämetrin aiheuttamaa painehäviötä.
Jos lasketaan tuolla oletuksella, tuplaantuu painehäviö jopa niinkin suureksi, kuin noin 28 kPa.
Tuo arvo ei varmasti ole ihan tarkka, mutta kertoo siitä, että ohut putkitus aiheuttaa tarpeettoman paljon painehävikkiä.

[seppaant]

Vanha virtaustekniikan oppikirjani kertoo että normaali 90 asteen käyrä vastaa 32xd suoraa putkea.
Jos putken halkaisija on 28mm vastaa yksi 90 asteen käyrä 32x28 = n. 900mm suoraa putkea.

[ISKI]

Hyvät uutiset, että tässä näitä teknisen tilan asennuksia muuttamalla saisi painehäviöitä pienennettyä, jos todellista tarvetta tulee talven aikana esiin.
Huonot uutiset tietty, etten tullut tätä yksityiskohtaa itse tarkistaneeksi - eikä asennusfirma oma-aloitteisesti laittanut 35 mm putkia.

[fraatti]

Kun ainoastaan viilennyksen kiertopumppu on käynnissä niin takaiskuventtiili on estosuunnassa virtaukseen nähden ja pakottaa liuoksen kiertämään kaivon kautta.

Kun kompressori ja keruun kiertopumppu käy virtaus menee takaiskuventtiilin läpi myötäsuuntaan kaivon kautta.

Tässä kuva miten paineet ja virtaukset mielestäni käyttäytyvät.


Tilanne 1. Vain MLP käy. Jos viilennys haarassa ei ole sulkua niin on riski että osa nesteestä kiertää konvektorin kautta takaiskun aiheuttaman painehäviön takia.
Tilanne 2. MLP ja viilennys käy. Viilennyshaaran pumppu korottaa takaiskun takapuolella painetta jolloin takaiskun läppä painuu kiinni? Kaikki neste kiertää konvektorin kautta?
Tilanne 3. Vain viilennys käy. Takaisku estää virtauksen vastakarvaan.

Nyt jos takaisku korvataan pelkästään moottorikäyttöisellä palloventtiilillä joka on AUKI kun viilennys EI OLE käytössä mutta kiinni kun viilennys on käytössä. Mitä tällöin ylläolevissa tilanteissa käy virtauksien suhteen? Käyttäytyvätkö ne täysin samalla tavalla?

Seppaant taitaa olla mestari näissä. Meneekö päätelmissä joku mettään? Lähinnä se että mitä tapahtuu tuossa kun sekä viilennys että mlp käy takaiskun kanssa liittyy jotain kysymysmerkkejä. Onko tuossa mahdollisuus että virtaus menee myös takaiskun läpi?

[jmaja]

Tiheys lienee n. 970 kg/m3 ja viskositeetti 2 mPas (=cP)? 28 mm putki on 25,6 mm sisältä, joten nopeus 1,78 m/s ja painehäviö 1,7 kPa/m. Mutkan kertavastus voi olla mitä vaan 0,1:sta 1,5:een riippuen mutkasta. Paljon suurempikin voi olla mutkassa, jossa putken poikkipinta-ala pienenee. Taivutetulla mutkalla tuolla pienemmässä päässä (jyrkkäkin 0,2), leikattu ja hitsattu tai muu jyrkkä sitten yli 1:n.

Kertavastusten painehäviö lasketaan kertomalla 0,5*rho*V^2 kertavastusten summalla. Siis 1,5 kPa*kertavastukset. Siis hyviä taivutettuja mutkia menee 5 metrille. Tosin pitää huomioida myös lähellä toisiaan olevien mutkien vaikutus toisiinsa. Kaksi peräkkäistä mutkaa eri suuntiin vastaa 3-4 kaukana toisistaan olevaa mutkaa.

Metrin suoraa putkea vastaava mutka on siis huono mutka ko. tapauksessa. Tuo 1,78 m/s on jo aikalailla maksiminopeus mitä vedentapaisille putkistoissa käytetään.

32 mm sisähalkaisijalla painehäviö 0,6 kPa/m ja kertavastukset kerrotaan 0,6 kPa:lla. Nopeus 1,14 m/s, joka on jo mukavampi. Siis melkein kolmasosaan tippuisi tuon pätkän painehäviö.

T-liitoksista, venttiileistä, halkaisijamuunnoksista jne. tulee paljon suurempia painehäviöitä kuin taivutetuista mutkista juotettuna (sisähalkaisijassa ei muutosta).

[jmaja]

Tilanne 1. Vain MLP käy. Jos viilennys haarassa ei ole sulkua niin on riski että osa nesteestä kiertää konvektorin kautta takaiskun aiheuttaman painehäviön takia.
Tilanne 2. MLP ja viilennys käy. Viilennyshaaran pumppu korottaa takaiskun takapuolella painetta jolloin takaiskun läppä painuu kiinni? Kaikki neste kiertää konvektorin kautta?
Tilanne 3. Vain viilennys käy. Takaisku estää virtauksen vastakarvaan.

1. Kyllä tietysti osa virtaa konvektorin kautta. Luultavasti kuitenkin painehäviö tuota kautta merkittävästi suurempi eli pääosa menee takaiskun läpi.
2. Riippuu viilennyspumpun tehosta. Jos se on hyvin voimakas, voi takaisku sulkeutua. Silloin tietysti virtaama on parempi, kuin tilanteessa, jossa viilennyspumpun tilalla olisi sulku kiinni. Ei siis haittaa mitään MLP:n toiminnan kannalta, mutta saattaa käyttää sähköä pumppaamiseen kuin on tarpeen.
3. Kyllä.

Tuo pitää ajatella niin, että T-haaroissa on kaikissa haaroissa sama paine. Tosin aivan oikein ei mene noin, koska T-haara aiheuttaa erilaiset kertavastukset eri haaroihin riippuen niiden virtausmääristä.

[fraatti]

Tuo pitää ajatella niin, että T-haaroissa on kaikissa haaroissa sama paine. Tosin aivan oikein ei mene noin, koska T-haara aiheuttaa erilaiset kertavastukset eri haaroihin riippuen niiden virtausmääristä.

Eikai noissa haaroissa voi olla samat paineet koska esim tilanteessa 3. haarat ovat miltei viilennyspiirinpumpun vastakkain imu- ja painepuolelle? Painehan sen sitten määrää mihin suuntaan virtaus käy. Kuvassa oletetut pumppujen aiheuttamat paineet ovat jäähdytyksessa 60 kPa ja maalämpökoneessa ~70 kPa ja siitä nuo lukematkin ovat tulleet kuvaan.

edit. tietysti yksi sellainen skenaario tuli mieleen että läpän ollessa kaikki jäähdytyshaaran pumpun teho menee pelkästään kennon virtausvastuksen voittamiseen niin tällöin paine voisi olla sama. Mutta siltikin tuo tyypillinen(yleisin?) takaiskuventtiili taisi muistaakseni aiheuttaa noin 5-10 kPa painehäviön.... En tiedä. Ei riitä järki pohtimaan nyt... 

[jmaja]

Eikai noissa haaroissa voi olla samat paineet koska esim tilanteessa 3. haarat ovat miltei viilennyspiirinpumpun vastakkain imu- ja painepuolelle? Painehan sen sitten määrää mihin suuntaan virtaus käy. Kuvassa oletetut pumppujen aiheuttamat paineet ovat jäähdytyksessa 60 kPa ja maalämpökoneessa ~70 kPa ja siitä nuo lukematkin ovat tulleet kuvaan.

Tarkoitin siis, että yhden T-kappaleen kaikissa haaroissa on sama paine. Jos takaisku sulkeutuu, paine on korkeampi takaiskun maapiirin puolella eli maapiirin yli on suurempi paine-ero ja virtaama kuin normaalitilanteessa. Pumput siis auttavat toisiaan.

[fraatti]

Tarkoitin siis, että yhden T-kappaleen kaikissa haaroissa on sama paine. Jos takaisku sulkeutuu, paine on korkeampi takaiskun maapiirin puolella eli maapiirin yli on suurempi paine-ero ja virtaama kuin normaalitilanteessa. Pumput siis auttavat toisiaan.

Ok. En tietoisestikaan yritä tuollaisessa piirrutuksessa mennä sellaisiin detailjeihin että mitä minkäkin osan takana tapahtuu kun koko homma on sinnepäin ampumista.   
Muuhan tuossa on selkeetä pässin lihaa paitsi se että mitä tapahtuu silloin välissä on takaisku ja molemmat pumput käy. Sekä millätavalla takaiskun korvaaminen palloventtiilillä muuttaa tilannetta.

[fraatti]

En tiedä, meni niin mystiseksi että koitin mitä tapahtuu höyrystimen lämpötilaerolle. Toki olin niin kärsimätön että voipi olla että olisi hyvä että kompura olisi käynyt hiukan pidempään ja kaivon olisi "pyöräyttänyt" kertaalleen ympäri jolloin sisääntuleva liuos olisi ollut tasalämpöistä. Toisiopuolen lämpötilaerossakin on 0,2 asteen ero. 7,8 vs 8 astetta.

Jäähdytys ei päällä
kaivoon, kaivosta, d T
-2.1 - 2.2 -> 4.3

jäähdytyshaara päällä
-2 - 2.4 -> 4.4

Näin pikaisesti katsottuna näyttäisi että kierto tehostui. Epäilen kyllä nyt itsekin että voiko kaikki liuos kiertää tuon konvektorin kautta vai boostaako tuo jäähdytyshaaran pumppu vaan kiertoa sen verran mitä tuo takaiskuventtiili haraa vastaan josta johtuu kasvanut virtaus kaivossa?  Tai jotain muuta mystistä..

[geo_lampoa]

Ok. En tietoisestikaan yritä tuollaisessa piirrutuksessa mennä sellaisiin detailjeihin että mitä minkäkin osan takana tapahtuu kun koko homma on sinnepäin ampumista.   
Muuhan tuossa on selkeetä pässin lihaa paitsi se että mitä tapahtuu silloin välissä on takaisku ja molemmat pumput käy. Sekä millätavalla takaiskun korvaaminen palloventtiilillä muuttaa tilannetta.

Ehkäpä virtausmäärien arviointi on helpointa miettiä tarvittavan energiansiirron kautta: Jos jäähdytystä tehdään 6kw teholla nesteeseen dt 3 astetta ja mlp:n teho on 6kw ja lämpöä tehään myöskin dt 3 astetta, niin kaikki neste kiertää silloin konvektorien kautta ja takaisku on sulkeutuneena.

Tavanomaisempi tilanne lienee, että mlp ottaa nesteestä esim 10kW dt 3 ja konvektori tuottaa lämpöä 2kW dt 6, jolloin about 90% nesteestä virtaa takaiskun läpi.

Edit: mlp:n käydessä konvektorinkin virtaus tietysti tehostuu, kun sen pumpun tarvisee takaiskun avauduttua tehdä työtä ainoastaan lisäpiirin häviöitä (miinus takaiskun vastus) vastaan. Mutta suurin osa nesteestä menee varmasti edelleenkin takaiskun läpi, jos jäähdytyskapasiteetti ei lähentele mlp:n tehoa.

[jmaja]

Muuhan tuossa on selkeetä pässin lihaa paitsi se että mitä tapahtuu silloin välissä on takaisku ja molemmat pumput käy. Sekä millätavalla takaiskun korvaaminen palloventtiilillä muuttaa tilannetta.

Takaisku tietysti estää virtauksen väärään suuntaan ko. kohdassa, joka on aina hyvä asia eli toimii aina vähintään yhtä hyvin kuin suljettu palloventtiili.

Jos nyt ajattelet ensin tilannetta, että koko konvektoria kiertoineen ei olisi lainkaan, mutta putkessa olisi kuitenkin takaisku ja T-haarat tynkineen. Silloin keruupiirissä olisi virtaama X. Sitten laitat sen konvektorin niihin tynkiin. Nyt keruunesteelle on toinenkin reitti kiertää takaiskuventtiili. Joku osa virtaamasta kiertää sitä kautta eli paine-ero takaiskun yli pienenee, koska sen läpi virtaama alenee. Noiden kahden virtauksen summa on sama kuin virtaamaama keruupiirissä. Tämä virtaama Y on suurempi kuin X. Sitten käynnistät pumpun konvektoripiirissä. Se kompensoi konvenktoripiirin painehäviötä, jolloin suurempi osa virtaamasta kulkee sen läpi ja virtaama takaiskun läpi alenee edelleen. Nyt kokonaisvirtaama on Z ja se on suurempi kuin Y ja X. Kasvatettaessa konvektorin kiertopumpun kierroksia virtaama takaiskun läpi pienenee, kunnes se menee nollaan ja lopulta pyrkii väärään suuntaan. Samalla kokonaisvirtaama kasvaa kokoajan, koska T-haarojen välissä oleva painehäviö alenee ja kääntyy jopa negativiisiksi takaiskun sulkeuduttua.

Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on kiinni, se on identtinen suljetun takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa auki se pakottaa kaiken virtaaman konvektoripiiriin, jolloin painehäviö kasvaa ja kokonaisvirtaama pienenee.

Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on auki, se on identtinen auki olevan takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa kiinni se päästää hullunkierron väärään suuntaan, mikä pienentää tai pahimmillaan jopa lähes pysäyttää keruupiirin virtauksen.

[fraatti]

Takaisku tietysti estää virtauksen väärään suuntaan ko. kohdassa, joka on aina hyvä asia eli toimii aina vähintään yhtä hyvin kuin suljettu palloventtiili.

Jos nyt ajattelet ensin tilannetta, että koko konvektoria kiertoineen ei olisi lainkaan, mutta putkessa olisi kuitenkin takaisku ja T-haarat tynkineen. Silloin keruupiirissä olisi virtaama X. Sitten laitat sen konvektorin niihin tynkiin. Nyt keruunesteelle on toinenkin reitti kiertää takaiskuventtiili. Joku osa virtaamasta kiertää sitä kautta eli paine-ero takaiskun yli pienenee, koska sen läpi virtaama alenee. Noiden kahden virtauksen summa on sama kuin virtaamaama keruupiirissä. Tämä virtaama Y on suurempi kuin X. Sitten käynnistät pumpun konvektoripiirissä. Se kompensoi konvenktoripiirin painehäviötä, jolloin suurempi osa virtaamasta kulkee sen läpi ja virtaama takaiskun läpi alenee edelleen. Nyt kokonaisvirtaama on Z ja se on suurempi kuin Y ja X. Kasvatettaessa konvektorin kiertopumpun kierroksia virtaama takaiskun läpi pienenee, kunnes se menee nollaan ja lopulta pyrkii väärään suuntaan. Samalla kokonaisvirtaama kasvaa kokoajan, koska T-haarojen välissä oleva painehäviö alenee ja kääntyy jopa negativiisiksi takaiskun sulkeuduttua.

Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on kiinni, se on identtinen suljetun takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa auki se pakottaa kaiken virtaaman konvektoripiiriin, jolloin painehäviö kasvaa ja kokonaisvirtaama pienenee.

Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on auki, se on identtinen auki olevan takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa kiinni se päästää hullunkierron väärään suuntaan, mikä pienentää tai pahimmillaan jopa lähes pysäyttää keruupiirin virtauksen.

Kyllä se jotakuinkin noin taitaa mennä että piirit (takaisku & jäähdytyshaara) toimivat rinnakkain niin kauan kunnes virtaama konvektorilla kasvaa suuremmaksi kuin takaiskun yli. Käytännössä tämä taitaa tarkoittaa sitä että takaisku ei ole käytännössä koskaan kiinni kun sekä mlp että jäähdytyspiirin pumppu ovat käynnissä. Mitä lie sitten paine-ero tuossa takaiskuventtiilin kohdalla? Varmaan aika pieni koska iso osa virtauksesta kiertää muualta.

[jmaja]

Kyllä se jotakuinkin noin taitaa mennä että piirit (takaisku & jäähdytyshaara) toimivat rinnakkain niin kauan kunnes virtaama konvektorilla kasvaa suuremmaksi kuin takaiskun yli. Käytännössä tämä taitaa tarkoittaa sitä että takaisku ei ole käytännössä koskaan kiinni kun sekä mlp että jäähdytyspiirin pumppu ovat käynnissä. Mitä lie sitten paine-ero tuossa takaiskuventtiilin kohdalla? Varmaan aika pieni koska iso osa virtauksesta kiertää muualta.

Tuohan riippuu täysin pumppujen tehosta. Jos virtaama olisi sama kummallekin pumpulle yksin käydessään, luultavasti takaisku menisi kiinni. Riippuu pumppukäyristä ja piirien painehäviöistä.

Ajattele tilannetta toisin päin. Lähde tilanteesta, jossa vain konvektoripumppu käy. Takaiskuventtiili on kiinni ja paine-ero sen yli on pumpun tuottama paine-ero vähennettynä konvektorikierron painehäviöllä. Suurin osa painehäviöstä kuitenkin tullee keräyspiiristä. Sitten käynnistät MLP:n pumpun ja alat kasvattaa sen kierroksia. Aluksi virtaus vain kasvaa konvektoripiirin kautta MLP:n pumpun kantaessa kasvavan osan koko kierron painehäviöstä. Samalla tietysti virtausnopeus kasvaa. Ollaan merkittävästi yhden pumpun yksin tuottamaa virtausnopeutta suuremmassa virtaamassa, kunnes konvektoripiirin painehäviö on niin suuri, että konvektoripumpun tuottama paine on pienempi kuin pelkän konvektoripiirin painehäviö.

Jos konvektoripiirin painehäviö on suuri ja konvektoripumppu ei yksin jaksa kierrättää läheskään yhtä paljon kuin MLP yksin, on takaiskuventtiili tietysti auki molempien käydessä.

[kotte]

Tässä keskustelussa voisi omasta mielestäni kiinnittää myös huomiota tyyppivirtaamiin maalämpöpumpun keruupiirissä, putkipaksuuksiin ja vastaaviin puhallinkonvektoreille. Tyypillisesti käytetynliuosvirtaamat ovat omakotiluokan maalämpöpumpuille luokkaa vajaa puoli litraa sekunnissa. Tuon on valtava virtaus tyypillisen puhallinkonvektorin 15 millimetrin liitäntäputkille ja kennon sisäiselle putkitukselle. Painehäviökin olisi useita barin kymmenesosia ja virtausmelu sen mukainen. Jos katsoo tyypillisen puhallinkonvektorin speksejä, niin virtaus jää satoihin litroihin tunnissa tai muuten mennään epärealistiselle alueelle.

Eli takaiskuventtiilin korvaaminen lämpöpumpun käyntiin sidotulla palloventtiilillä yhden konvektorin tapauksessa johtaa käytännössä aina siihen, että lämpöpumpun käydessä konvektorin kiertopumppu napaa vain murto-osan liuospumpun virrasta "yläjuoksulla" ja palauttaa lämmenneen liuoksen "alajuoksulle", mutta lämpöpumpun muodostama virtaus aina hallitsee. Konvektorin putket ovat niin ohuet, että minkä tahansa toimivan takaiskuventtiilin painehäviönkin vaikutus virtaukseen konvektorin kautta on olematon, jos konvektorin kiertopumppu yleensä on päällä.

[ishiba]

Boschille yritin tehdä mahdollisimman liukkaan virtausarvion 3,3 m³/h virtaukselle:

T-ryhmä			7 kPa
Takaisku			8 kPa
Putket	1,3 kPa/m	6 m	8 kPa
Mutkat	0,829	6 kpl	6,5 kPa
Geoduo		280 m	55 kPa
Yht.			84 kPa

Pumpulla varaa 3,3 m³/h virtauksella 43 kPa 

Pudotetaan virtaus 2,8 m³/h, jolloin painehäviö noin (2,8/3,3)² * 84 = 60 kPa. Tämä vastaa 12 kW COP 5 dt 3 tilannetta.

3 C - > 4 C tuossa keruun dt:ssä heikentää COP:ia varmaan prosentin. Kaivolta tulevan liuoksen lämpötila vaikuttaa enemmän höyrystymispaineeseen ja sieltäkäsin kompressorin käyttämään sähkötehoon.

[ISKI]

Kiitos laskelmasta. Siitä näyttää vielä puuttuvan tuo 16 m vaakavetoa 50mm putkella

Boschin asennusohjeen mukaan nimellisvirtaus lattialämmityksellä on 0,67 l/s eli 2,4 m3/s.
Vastaavasti Maks. käytettävissä oleva ulkoinen paine nimellisvirtauksella (lattialämmitys) on 77 kPa.
Jos näiden mukaan laskee virtausvastuksia, aletaan kai olemaan aikalailla järkevissä lukemissa.

Sitä olen ihmetellyt, miksi tämä nimellisvirtaus on näinkin alhainen verrattuna tuohon 3,3 m3/h lukemaan,
jonka Tomppeli laski 15,4 kW teholle (@ dT = 3,3 K ja COP = 5).

[ishiba]

Näissä inverttereissä yleensä tuo nimellis on jotain pienempää kuin maksimi. Veikkaisin, että ajatuksena on optimoida näitä järjestelmiä maksimitehoa pienemmälle teholle, kun maksimitehoa tarvitaan varsin harvoin. Tuo minun laskelma on sitten vähän <kröhöm> muutenkin.

teho-cop-dt-virtaus-häviö -laskentapohja: http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat-Keruupiiri.xls

[jmaja]

Tässä keskustelussa voisi omasta mielestäni kiinnittää myös huomiota tyyppivirtaamiin maalämpöpumpun keruupiirissä, putkipaksuuksiin ja vastaaviin puhallinkonvektoreille. Tyypillisesti käytetynliuosvirtaamat ovat omakotiluokan maalämpöpumpuille luokkaa vajaa puoli litraa sekunnissa. Tuon on valtava virtaus tyypillisen puhallinkonvektorin 15 millimetrin liitäntäputkille ja kennon sisäiselle putkitukselle. Painehäviökin olisi useita barin kymmenesosia ja virtausmelu sen mukainen. Jos katsoo tyypillisen puhallinkonvektorin speksejä, niin virtaus jää satoihin litroihin tunnissa tai muuten mennään epärealistiselle alueelle.

Eli takaiskuventtiilin korvaaminen lämpöpumpun käyntiin sidotulla palloventtiilillä yhden konvektorin tapauksessa johtaa käytännössä aina siihen, että lämpöpumpun käydessä konvektorin kiertopumppu napaa vain murto-osan liuospumpun virrasta "yläjuoksulla" ja palauttaa lämmenneen liuoksen "alajuoksulle", mutta lämpöpumpun muodostama virtaus aina hallitsee. Konvektorin putket ovat niin ohuet, että minkä tahansa toimivan takaiskuventtiilin painehäviönkin vaikutus virtaukseen konvektorin kautta on olematon, jos konvektorin kiertopumppu yleensä on päällä.

Riippuu tietysti puhallinkonvektorista ja sille vedetystä putkistosta. https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/06/FX.pdf on useita eri tehoja. 1,3 kW jäähdytystehoisen virtaama on 0,26 m3/h 13 kPa ja 8,7 kW 1,8 m3/h 31 kPa. Tuohon valittu pumpun pitää tuottaa painetta myös koko muun putkiston painehäviöille ja saattaa tietysti olla ylimitoitettu. Tuottaa siis reilusti enemmän painetta ko. virtaamalla eli selvästi enemmän kuin tuo virtaa konvektorin kautta molempien pumppujen käydessä. Sitten vain MLP:n käydessä joku osa menee konvektorin läpi. Onko se 1/20 vai jopa 1/3 riippuu painehäviöistä. Helppohan se on huomata onko konvektori jääkylmä lämmityskaudella ja laittaa tuohon sulku, jos tarpeen. Jäähdytyskaudella en keksi mitään ongelmaa tuossa.

[Roori]

Riippuu tietysti puhallinkonvektorista ja sille vedetystä putkistosta. https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/06/FX.pdf on useita eri tehoja.

Äkkiä tähän ketjuun tarttuen...
Tuosta katottuna itselle näyttäisi olevan helppo laittaa tommonen ja jos se vielä puhaltaa ylöspäin niin sais paremmin levitettyä viileetä 
Eipä ole näihin paljoa tullut tutustuttua...tuon tapainen olis vaan helppo laittaa OH nurkkaan keskelle taloa. 1.5kW teho varmaan riittää kun jauhaa jatkuvasti.

[silmakka]

Moi

Lainaanpa vanhaa ketjua... Kuinka kylmää ilmaa maaviileä konvektorin kuuluisi puhaltaa? Juuri asennettu maaviileä on nyt puhaltanut tuossa n. 10h.
Mittailin huvikseni lämpötilaa asentamalla mittarin suoraan konvektorin säleikön eteen ja näyttäisi tulevan sellaista +13-15c.

Itse kaivo on 148m syvä ja porattu viimekesänä. Itse maalämpöpumppu on laitettu tulille taas viime syksynä ja konvektori asennettu siis nyt.

Konvektori on Nibe Cool-In Comfort + FLY3. Jotenkin tuntuisi että pitäisi puhaltaa kylmempääkin. Onhan reikäkin kylmä näin talven jäljiltä.. vaiko onko puhalluslämpötila aivan linjassa foorumilaisten mielestä

[kotte]

Moi

Lainaanpa vanhaa ketjua... Kuinka kylmää ilmaa maaviileä konvektorin kuuluisi puhaltaa? Juuri asennettu maaviileä on nyt puhaltanut tuossa n. 10h.
Mittailin huvikseni lämpötilaa asentamalla mittarin suoraan konvektorin säleikön eteen ja näyttäisi tulevan sellaista +13-15c.

Itse kaivo on 148m syvä ja porattu viimekesänä. Itse maalämpöpumppu on laitettu tulille taas viime syksynä ja konvektori asennettu siis nyt.

Konvektori on Nibe Cool-In Comfort + FLY3. Jotenkin tuntuisi että pitäisi puhaltaa kylmempääkin. Onhan reikäkin kylmä näin talven jäljiltä.. vaiko onko puhalluslämpötila aivan linjassa foorumilaisten mielestä

Riippuu aivan konvektorin puhallusnopeudesta. Kovalla puhallusnopeudella voi tuollainen lämpötila olla melko normaali, jos huoneen lämpötila on päälle 20 asteen. Hitaalla puhallusnopeudella pitäisi vastaavasti olla alempi. Myös kiertopumpun virtausnopeus vaikuttaa, jos liuos ehtii lämmetä konvektorissa useilla asteilla.

Mittasin äsken yhdestä omasta, eli pääsi hyvin pienellä puhallusnopeudella alle kymmenen asteen, kun huoneen lämpötila lähti runsaasta 20 asteesta, mutta laski pian jonnekin 19 asteen vaiheille. Kaivosta tulevan liuoksen lämpötila oli jotakin 9 asteen vaiheilla. Pumppu saa aikaan varsin tehokkaan virtauksen, jolloin liuos ei konvektorissa jäähdy juuri astetta enempää.

Tähän vuodenaikaan ei oikein tarkene tehdä pitempiä kokeiluja vaihtelevilla puhallusnopeuksilla ja eri tyyppisillä konvektoreilla.

[kaupunkitila]

Täällä oli konvektorin ulospuhalluksen lämpötilat viime kesän kuumimmilla keleillä, (+30C ulkona) jotain 10C -alkuisia numeroita, ei koskaan 11C -alkuisia.

Kämpässä on ollut aina hitaimmalla puhalluksella, lämpötilaan vaikuttaa myös keruupiirin kiertopumpun nopeus, Grundfos -pumppu täällä pyörinyt tyypillisesti 3w - 5w -välillä, 9w niin alkaa tulla vilu sisällä.

+13C-15C kuulostaa vaatimattomalta näin aikaisin vuodesta. Mulle on muodostunut kuva, että maaviileäpiirin painehäviöt (pienet putket, magneettiventtiilit) vaikuttavat paljon, ja liuospumppu myös. Lieneekö kausaalisuutta, mutta tuntuu kaikilla jotka raportoivat surkeita tehoja, on Wilo Yonos -pumppu, onko vain siitä kiinni nostokorkeus ei riitä, mene ja tiedä, tai sitten on vain sattumaa.

[silmakka]

Kiitos vastauksista. Kokeilin tosiaan hiljaisimmalla puhallusteholla (3 portainen säätö) niin nyt oli ulostuleva ilma +10c ja huonelämpötila testailun alussa sellaiset +23c. Eli tosiaan taisi vain johtua siitä että alkuun kokeilin voimakkaammalla puhallusnopeudella jolloin aluksi puhalluslämpö oli sen +15c ja tippui siitä siihen +13c. Eli kaippa tämä toimii nyt ainakin sinnepäin oikein

[silmakka]

Aloin lukemaan tuota cool-in asennusohjetta. Siellä on maininta

"Kytkentä lämmönkeruupumpun ulkoiselle pakko-ohjaukselle, malli F1226
Kytke potentiaalivapaa kosketin haluttuun AUX-tuloon liitinrimassa X1: etuluukun takana valittavat tulot tälle
toiminnolle ovat X1:3-4 tai X1:5-6.
Mene valikkoon 5.4 "AUX tulot/lähdöt" ja valitse käytettyyn AUX-liitäntään ”Aktivoi LK-Pumppu”
Koskettimen sulkeminen aktivoi lämmönkeruupumpun."

Minulla on maalämpöpumppuna juuri nibe F1226 malli. Mitäs etua tuosta saa että maalämpöpumpun lämmönkeruupumppu aktivoitaisiin viilennyksen aikana. Tiedän että tuollaista kytkentää ei ole tehty tällähetkellä. Tässä viilennysjärjestelmässä on kuitenkin oma kiertopumppu ?

[brainsurgery]

Aloin lukemaan tuota cool-in asennusohjetta. Siellä on maininta

"Kytkentä lämmönkeruupumpun ulkoiselle pakko-ohjaukselle, malli F1226
Kytke potentiaalivapaa kosketin haluttuun AUX-tuloon liitinrimassa X1: etuluukun takana valittavat tulot tälle
toiminnolle ovat X1:3-4 tai X1:5-6.
Mene valikkoon 5.4 "AUX tulot/lähdöt" ja valitse käytettyyn AUX-liitäntään ”Aktivoi LK-Pumppu”
Koskettimen sulkeminen aktivoi lämmönkeruupumpun."

Minulla on maalämpöpumppuna juuri nibe F1226 malli. Mitäs etua tuosta saa että maalämpöpumpun lämmönkeruupumppu aktivoitaisiin viilennyksen aikana. Tiedän että tuollaista kytkentää ei ole tehty tällähetkellä. Tässä viilennysjärjestelmässä on kuitenkin oma kiertopumppu ?

Se pyörittää nestettä tehokkaammin ja lisää viilennystehoa.

Itse otin sen pois käytöstä kun pumpun pumppu vie ~80W ja erillinen viilentimen pumppu 7-21W ja jaksaa ilman sitä isompaakin pumppua kyllä pyöriä riittävällä teholla.

[butriz]

Käytössä Qi6 kaivolla ja sabiana konvektori. Kannattaako lämmityskaudella konvektorin linjan sulkuventtiili pitää kiinni?

[kaupunkitila]

Kyllä mä sulkisin (ja suljen) talveksi, varmuuden vuoksi, mutta vain jomman kumman (konvektorille meno, tai konvektorilta paluu).

Erityisesti merkitsee, jos putket kulkee jossain (yläpohjassa?) missä ne voisivat jäätyä... muutenkin jos tulee lämpötilavaihteluita, että ei tule rikottua paikkoja.

[butriz]

muutaman päivän ollut sabianalla viilennys päällä. erikoisia kolahdus ääniä kuuluu yksiköstä välillä. ihan kuin joku venttiili paukahtas kiinni tai auki.
Onkohan moinen normaalia näissä vai onkohan tuossa joku häiriö? viilentää kyllä ok. Puhallin myös aikas äänekäs verrattuna vanhan asunnon panasonic ilppiin..

[kaupunkitila]

Olisko kytkennöissä magneettiventtiili joka avaa/sulkee liuospiiriä termostaatin mukaan.

Täällä oli alunperin ajatuksissa laittaa magneettiventtiilit  (mutta tuli niistä luovuttua), ja tuli niitä testattua pöydällä, ääni sulkeutumisesta oli kyllä aika kova, jotain napsahduksen ja paukahduksen väliltä... vähän niinkuin voimakkaan magneetin päästäisi sentin etäisyydeltä vapaasti toiseen magneettiin kiinni.

[butriz]

joo kyl se varmaan lioskiertoon liittyy.. kova ääninen on kyllä.. on niin pahassa paikassa koko laite ettei helposti pääse tutkimaankaan. Osittain kaapin päällä ja vino sisäkatto vielä niin hankaloittaa sisälle näkemistä.
Kattelin manuaalia niin on siellä on/off venttiili lioskierrolle. se siellä varmaan rymähtelee