Mitoitus apua ja nippu kysymyksiä noobilta

[KiSaVa]

Niin miten tämä pitäisi saada toimimaan, jos kaivo mitoitetaan vain 70% mukaan. Eli kaivosta tulee täystehoinen 14 000 kWh laskennalliselle teholle.

Sotket kaksi eri asiaa edelleen, kWh ei ole tehon yksikkö.

[Hambula]

Kiitoksia kommentista! Miten sitten tuohon alunperin tarjottuun 13 malliin verrattuna tuo kierukka pelittää pikkuveljessään? Koska tänään tapahtui vielä pientä hienosäätöä valmistajan ja pumppukauppiaan kanssa keskusteltuani, siis pumpun vaihto pykälää pienemmäksi cube 10 houseksi, tehon pitäisi valmistajan sivujen mukaan olla 52asteisella vedellä n.9,1kw ja cop tuolloin 2.77 paikkeilla, käsittääkseni tälläkin foorumilla läpikäyty ja yllämainittu lämpimän käyttöveden tekeminen on erona noissa (eli cubessa lämmönvaihtimella ja housessa tuolla yllämainitulla rst-kierukalla) ja kylmäaineena tuossa 10 housessa on oilonin edustajan mukaan 410, jolla pitäisi pystyä kuulemma tekemää lauhduttimelta jopa 68asteista vettä, toisin kuin ainakin cube 12/14malleissa joissa on kuulemma käytössä 407 ja joiden maksimi tuotto jää 60asteeseen, eli parempaa hyötysuhdetta tuotakin kautta, vaikka internet sanoo päinvastaista kylmäaineista? Mutta hinnoittelupolitiikka ja pumpun sopiva koko ohjaisivat kyllä valintaa tuohon cube 10 houseen.

240m kaivo/ 45mm kollektori tulee nyt kun löytyi kauppias miltä tuo yhdistelmä onnistuu ja omasta mielestä vielä sopuhintaan, tuo kompensaattori taitaa jäädä vielä mietintäasteelle, koska kauppiaan mukaan pumpun pitäisi toimia hyvin ilmankin kunhan säädöt saadaan kohdalleen, seurataan siis vielä tilannetta tuon kanssa. Lisäksi jumpataan noita varaajan mittoja kauppiaan kanssa paikanpäällä ensi viikon aikana, mahdollisimman isoa koitetaan tilojen ja kauppiaan tarjonnan mukaan.

Kyllä tuon 10kW kokoluokassa uskaltaa ottaa. Varmaan paperilla saa 68c ulos, mutta 62-63 lienee realistinen jatkuvassa käytössä.
Pikkuhiljaa ne kaikki mallit on R410A-kylmäaineella, taisi se takaraja siirtymiseen mennä jo. Saavat kai myydä sitä ennen valmistetut R407 kylmäaineella olevat.
Oma veilkkaus, että 99% pumpuista asennetaan ilman huoneanturia.

[Noob]

Kyllä tuon 10kW kokoluokassa uskaltaa ottaa. Varmaan paperilla saa 68c ulos, mutta 62-63 lienee realistinen jatkuvassa käytössä.
Pikkuhiljaa ne kaikki mallit on R410A-kylmäaineella, taisi se takaraja siirtymiseen mennä jo. Saavat kai myydä sitä ennen valmistetut R407 kylmäaineella olevat.
Oma veilkkaus, että 99% pumpuista asennetaan ilman huoneanturia.

Kiitoksia jälleen vahvistuksesta. Ja aivan eli hieman mainosmiehen puhetta tuossa tapauksessa, tosin luulisihan noilla matalemmillakin lämmöillä tulevan lämmintä piisalle asti. Ei varmasti heitä kauaksi tuo 99% veikkaus huoneanturin asennuksen tarpeettomuudesta, koska suurimmalle osalle kauppiasta koko kompensaattorin käsite tuntuu olevan kohtuu vieras käsite. Tosiaan sillä lähinnä tiedustelin tuota lämpötilan haistelijaa koska talo sijaitsee aika tuulelle otollisella paikalla ja nykyisessä järjestelmässä ohjaamassa olemassa ouman:issa on ollut kyseinen kapistus käytössä ennen hajoamistaan, tulisijat puuttuisivat myös talosta ”sotkemasta” tuota anturin toimintaa.

Mutta koitetaan siis nyt ensi säätää kohdalleen, pelkona on lähinnä kellarin ja ylempien asuinkerrosten lämmityksen saaminen pelaamaan hyvin yhteen, kellarin ollessa betonibunkkerissa(ja suihku/sauna tilojen myös) ja asuin kerrosten ollessa sitten paremmin eristettyjä, kauppiaan puheesta olin ymmärtävinäni että patteritermostaatit väännettäisiin selälleen tai otettaisiin irti kokonaan ja pumppu saisi hoitaa tuon lämmityksen säätelyn, mutta tämä pitää vielä varmistaa.

Puskurivaraajasta vielä ennenkuin lyödään lukkoon... Valmistajasta riippuen tuonne tilaan näyttäisi mahtuvan maksimissaan n.300-500l kokoluokkaa oleva säiliö (max. n.1,9m korkea ja halkaisija max. n.0,8m luokkaa) osassa varaajista on myös tuo aiemmin esillä ollut kv kierukan kytkentä mahdollisuus, täälläkin palstalla näyttää olevan monta mielipidettä isompaan työ/puskurisäiliöön päin mutta pumppukauppiaat haluaisivat näemmä myydä lähinnä tuolla 20l/kw nyrkkisäännöllä olevan pöntön, varmasti osittain kustannusten vuoksi, mutta mikä se totuus nyt sitten tässä asiassa on?

Isolla säiliöllä saadaan kuitenkin käsittääkseni lämpimämmillä keleillä nuo pätkäkäynnit paremmin kuriin, ja samaten enemmän tuota pelivaraa lämpimän veden tekoon kylmällä ilmalla, ilmeisesti pumpun käyrän säätämisen kanssa ei ole myöskään niin tarkkaa kuin pienemmällä säiliöllä, osa kauppiaista varoitteli myös liian pitkistä käyntiajoista kylmään vuoden aikaan ison puskurin kanssa ja sinällään ymmärrän kyllä senkin näkökannan että lämpöä tehdään tuossa tavallaan "turhaan" sen sijaan että pyritään tuottamaan tuo pumpun lämpö suoraan käyttöön. Tuosta kv kierukastakin tuli myöskin poikittaista kommenttia että tuollainen puskurisäiliön sisälle sijoitettu kierukka saattaisi sekoittaa jotenkin pumpun omaa käyttöveden valmistusta?

[maalämmittää]

Näkökulmia / kommentteja ...

Jos sinulla on erilaisia tiloja lämmön tarpeen suhteen, niin ehkä useampi lämmityspiiri olisi paikallaan. Niitä voi sitten jokaista säätää erikseen huonemittauksilla (joka on minusta hyvä ja säätöä helpottava) tai ilman.
Jos tulee useampi lämmityspiiri, niin silloin puskurivaraaja lienee tarpeen koska kellaritilojen lämmitystarvetta myös kesällä.

Volyymin 20l/kW säännössä voi ottaa huomioon patterit ja putkistot. Ne voivat vanhassa talossa tuottaa jo ison osan tarvittavasta volyymistä. Tällä pelkkä verkoston volyymi olisi riittänyt. No, ei puskurivaraajasta haittaa ole, nyt kone käy 10-15C keleillä n. 35 minuuttia. Kustannus oli ehkä 800-1000€. Jollain valmistajalla on pienissäkin (100l) puskurivaraajissa KV-esilämmityskierukka.

Puskurivaraaja ei käsittääkseni helpota/auta säätöjen tekemistä.

[maalämmittää]

Tuosta kv kierukastakin tuli myöskin poikittaista kommenttia että tuollainen puskurisäiliön sisälle sijoitettu kierukka saattaisi sekoittaa jotenkin pumpun omaa käyttöveden valmistusta?

Tuollainen kommentti perustunee tietämättömyyteen 

[fraatti]

Tuollainen kommentti perustunee tietämättömyyteen 

Ei se käyttöveden valmistukseen vaikuta mutta muuten koneen toimintaan voi vaikuttaa, varsinkin näiden invertterien tapauksessa. Näihin kysymyksiin silti olisi mukava saada vastaus.

Missä 100l puskurivaraajassa on 10bar kestävä kierukka käyttöveden esilämmitystä varten?
Onko esilämmityksestä niin paljon etua että sellaista kannattaa edes harkita ellei veden kulutus ole megalomaaninen?
Miksi kasvaneessa käyttöveden tarpeessa jokaisen valmistajan ratkaisu pääsääntöisesti on lisätä suurempi käyttövesivaraaja esilämmityksen sijaan?
Onko hyöty lisäkustannuksiin nähden riittävä?
Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?
Jos lämmitystarvetta ei kesällä ole niin onko kesällä tällöin esilämmityksestä mitään iloa jos lämmitys on muutenkin kylmänä?

Tyypillinen vedenkulutus lienee omakotitalossa jotain 80 - 150m3 vuodessa ja siihen myös integroitu varaaja riittää hyvin ellei yhdellä kertaa haluta laskea esim 300l ammetta täyteen. Sinällään veden käytön tarkkana oleminen muutenkin kannattaa koska tuosta taitaa nykypäivänä joutua muutenkin maksamaan ollessaan kiinni kunnallisessa vedessä jateveden kanssa yli femman/m3.

Rivitalot yms ratkaisuineen erikseen.

[Noob]

Näkökulmia / kommentteja ...

Jos sinulla on erilaisia tiloja lämmön tarpeen suhteen, niin ehkä useampi lämmityspiiri olisi paikallaan. Niitä voi sitten jokaista säätää erikseen huonemittauksilla (joka on minusta hyvä ja säätöä helpottava) tai ilman.
Jos tulee useampi lämmityspiiri, niin silloin puskurivaraaja lienee tarpeen koska kellaritilojen lämmitystarvetta myös kesällä.

Volyymin 20l/kW säännössä voi ottaa huomioon patterit ja putkistot. Ne voivat vanhassa talossa tuottaa jo ison osan tarvittavasta volyymistä. Tällä pelkkä verkoston volyymi olisi riittänyt. No, ei puskurivaraajasta haittaa ole, nyt kone käy 10-15C keleillä n. 35 minuuttia. Kustannus oli ehkä 800-1000€. Jollain valmistajalla on pienissäkin (100l) puskurivaraajissa KV-esilämmityskierukka.

Puskurivaraaja ei käsittääkseni helpota/auta säätöjen tekemistä.

Kiitoksia jälleen ajatuksista! On tämä hieno paikka ammentaa tietoa! Tulevaisuutta vartenkinhan tuo varaaja on sitten hyvä hankinta, vaikka tällä hetkellä koko huusholli lämpenee pattereilla ja ph:ssa sähkövastuksilla lattiassa, koska jollakin aikavälillä tulee todennäköisesti laitettua kiepit ainakin kellarin lattioihin. Tässä myös vaikuttaa se tosiasia että lämpöhuone on L:n mallinen ja varaaja tulee takakulmaukseen, minkä jälkeen varaajan vaihto/laitto vaatisi pumpun siirron pois tieltä, joten mielellään koittaisi selvetä yhdellä kertaa.

Tuossa oilonissa näytti olevan optiona kolmannen piirin ohjaus joten veikkauksena(toiveena) on että kahdelle piirille olisi valmiiksi ohjaus, eli ehkä tuon talon jakaisi kellariin ja asuin kerroksiin, jos tuota lämpöä ei sitten saa venkslattua termareilla ja käyrällä pelaamalla kohdalleen.

Pitääkin hiillostaa vielä tuota pumppukauppiasta että löydetään passeli varaaja, jokatapauksessa tuo tarjottu puskuri tuntui olevan tarjouksessa n.1000euron luokkaa. En kyllä löytänyt hintoja mistään juuri tuolle oilonin 270:lle, mikä vaikuttaisi kerrostumis laipioineen ja kv kierukkamahdollisuuksineen kyllä hyvältä mutta kun tuo korkeus ja nämä esille nousseet mitoitus asiat...

Tuo puskurisäiliön tuoma säädön helpotus on sitten ollut ihan omaa harhaluuloa, ajattelin siis että jos olisi enemmän tuota varaavaa massaa välissä niin tuo olisi äkillisten lämmönvaihtelujen vuoksi (esim. Pakkasen kiristyessa rajusti) hyvä ratkaisu helpottamaan lämmön valmistusta, ja että tuossa selviäisi jouhevammalla/ei niin tarkalla käyrällä/asetusten säädöllä.

[Noob]

Ei se käyttöveden valmistukseen vaikuta mutta muuten koneen toimintaan voi vaikuttaa, varsinkin näiden invertterien tapauksessa. Näihin kysymyksiin silti olisi mukava saada vastaus.

Missä 100l puskurivaraajassa on 10bar kestävä kierukka käyttöveden esilämmitystä varten?
Onko esilämmityksestä niin paljon etua että sellaista kannattaa edes harkita ellei veden kulutus ole megalomaaninen?
Miksi kasvaneessa käyttöveden tarpeessa jokaisen valmistajan ratkaisu pääsääntöisesti on lisätä suurempi käyttövesivaraaja esilämmityksen sijaan?
Onko hyöty lisäkustannuksiin nähden riittävä?
Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?
Jos lämmitystarvetta ei kesällä ole niin onko kesällä tällöin esilämmityksestä mitään iloa jos lämmitys on muutenkin kylmänä?

Tyypillinen vedenkulutus lienee omakotitalossa jotain 80 - 150m3 vuodessa ja siihen myös integroitu varaaja riittää hyvin ellei yhdellä kertaa haluta laskea esim 300l ammetta täyteen. Sinällään veden käytön tarkkana oleminen muutenkin kannattaa koska tuosta taitaa nykypäivänä joutua muutenkin maksamaan ollessaan kiinni kunnallisessa vedessä jateveden kanssa yli femman/m3.

Rivitalot yms ratkaisuineen erikseen.

Hyviä pointteja nämäkin! Itse kun olen tiedon janoinen persoona niin asioita tulee pyöriteltyä(hieman liiankin kanssa ) ja mukava kun tällä palstalla pystyy keskustelemaan näistä asioista rakentavasti, varsinkin nyt kun aihe on itselle ajankohtainen.

Eli taidan säästää vielä tässä vaiheessa nuo kierukkarahat, mutta tietenkin jos tarjolla on säiliö johon moisen saa niin tietenkin jätetään tuo optio tulevaisuuden varalle. Ja jokin tuolla haarukan alapäässä oleva n.100-300l kokoinen varaaja taitaisi olla tässä välissä nappivalinta, 20l/kw laskettaessa 9-10kw koneelle tuo vesitilavuuus olisi n.180- 200l luokkaa ja patteriverkko saneerattuna 11patterin kanssa haukannee n. 100-150l? Eli periaatteessa tuo karvahattumallin 100l varaankin pitäisi piisata? Vai olisiko fiksua investoida hivenen isompi tuota joskus eteen tulevaa kellarin lattialämmitysjumppaa ajatellen? Patteriverkko on siis niin vasta uusittu (2016) että en näe sen päivittämisessä oikein järkeä oman elinikäni aikana, jos en nyt oikein mukavuudenhaluiseksi rupea/ voita lotossa mutta kellarissa pattereita on siis vain kolme kappaletta ja nämä olisi sama vaihtaa kieppiin jos lattiaa aukoo.

[Noob]

Sen verran vielä asiaa että Rototec tulee ilmeisesti tekemään tuon lämpökaivon, tekevät kuulemma nykyään vain alihankkijoiden kautta noita kaivoja. Eli tuossa kenties syy nihkeään tarjouspyyntöön vastaamiseen kun tiedustelin sitä kautta suoraan kaivoa.

Mitäs sähkömiehelle pyyntilistalle? Olin visioinut että tehtävälistalla olisi 3x20a sulakkeiden päivitys 3x25:siksi, siis jos tuo vain on syötön puolesta mahdollista, pumpulle virta 16a pistokkeella+ katkaisija ja tietenkin oma energia mittari, olisiko vaihdevahti fiksua pyytää vai meneeköhän tuo jo hieman liiallisen varmuuden maksimoinniksi?

[fraatti]

Mitäs sähkömiehelle pyyntilistalle? Olin visioinut että tehtävälistalla olisi 3x20a sulakkeiden päivitys 3x25:siksi, siis jos tuo vain on syötön puolesta mahdollista, pumpulle virta 16a pistokkeella+ katkaisija ja tietenkin oma energia mittari, olisiko vaihdevahti fiksua pyytää vai meneeköhän tuo jo hieman liiallisen varmuuden maksimoinniksi?

Vaihevahti on joissain pumpuissa jo vakiona kuten esim viessmanneissa. Onko erilliselle pistokkeekkelle oikeasti tarvetta? Joissain pumpuissa kytkentä on niin että koneelle menee esim 2kpl 5x2,5 ja 1x1,5 kaapelit.(vastukset, kompressosi, ohjaus) Tuollainen pistokekytkentä hankaloittaisi kytkentää. Mutta tosiaan riippuu pumpusta.

[fraatti]

Eli taidan säästää vielä tässä vaiheessa nuo kierukkarahat, mutta tietenkin jos tarjolla on säiliö johon moisen saa niin tietenkin jätetään tuo optio tulevaisuuden varalle. Ja jokin tuolla haarukan alapäässä oleva n.100-300l kokoinen varaaja taitaisi olla tässä välissä nappivalinta, 20l/kw laskettaessa 9-10kw koneelle tuo vesitilavuuus olisi n.180- 200l luokkaa ja patteriverkko saneerattuna 11patterin kanssa haukannee n. 100-150l? Eli periaatteessa tuo karvahattumallin 100l varaankin pitäisi piisata? Vai olisiko fiksua investoida hivenen isompi tuota joskus eteen tulevaa kellarin lattialämmitysjumppaa ajatellen? Patteriverkko on siis niin vasta uusittu (2016) että en näe sen päivittämisessä oikein järkeä oman elinikäni aikana, jos en nyt oikein mukavuudenhaluiseksi rupea/ voita lotossa mutta kellarissa pattereita on siis vain kolme kappaletta ja nämä olisi sama vaihtaa kieppiin jos lattiaa aukoo.

Ota mieluummin suurempi kuin pienempi, noita 100l pyttyjä tiedän vaihdettaneen suurempiin jälkikäteen mutta kukaan ei taida olla vaihtanut pienempään.  200-400l on varmaan ok. Ja suuremman kanssa toiminta ei ainakaan mene huonommaksi millään mittarilla laskettuna. Ilman varauskapasiteettiäkin koneen saa käymään pitkään mutta se edellyttää sitten korkeampia lämpötiloja (huonompi hyötysuhde). Tämä siis koskien on-off konetta. Invertterin kanssa puskurin tarve taitaa riippua hiukan siltä keneltä kysytään.
Lämpölaajenimisesta johtuvan napsahdukset sillä saanee pois myös invertterin tapauksessa käyttövettätehdessä(kait nuo myös sellaisia aiheuttavat).

[Noob]

Vaihevahti on joissain pumpuissa jo vakiona kuten esim viessmanneissa. Onko erilliselle pistokkeekkelle oikeasti tarvetta? Joissain pumpuissa kytkentä on niin että koneelle menee esim 2kpl 5x2,5 ja 1x1,5 kaapelit.(vastukset, kompressosi, ohjaus) Tuollainen pistokekytkentä hankaloittaisi kytkentää. Mutta tosiaan riippuu pumpusta.

Pitääpäs vielä kurkkia nuo pumpun sähkökuvat sähkärin kanssa läpi, itselle ei ainakaan tarttunut moista aparaattia sieltä silmiin. Eihän tuolle pistokkeelle sinällään muuta tarvetta olisi kuin että vanhat sähköt saisi purettua ja tehtyä etukäteen mahdollisimman valmiiksi, eli pumpun asennus olisi nopeampaa tuolta osin ja samalla helpottaisi omiakin pannuhuoneen pakkelointi ja maalailu hommia, mutta ei toki mitään pakollista. Tuota kaapelointi asiaa en tullutkaan ajatelleeksi ja piti ihan tarkistaa samalla kun etsin tuota vahtia; 5x6mm2 piuha on valmistajan suosituksen mukainen syöttökaapelin koko, eli tuon puolesta olisi ok.

[Hambula]

Pitääpäs vielä kurkkia nuo pumpun sähkökuvat sähkärin kanssa läpi, itselle ei ainakaan tarttunut moista aparaattia sieltä silmiin. Eihän tuolle pistokkeelle sinällään muuta tarvetta olisi kuin että vanhat sähköt saisi purettua ja tehtyä etukäteen mahdollisimman valmiiksi, eli pumpun asennus olisi nopeampaa tuolta osin ja samalla helpottaisi omiakin pannuhuoneen pakkelointi ja maalailu hommia, mutta ei toki mitään pakollista. Tuota kaapelointi asiaa en tullutkaan ajatelleeksi ja piti ihan tarkistaa samalla kun etsin tuota vahtia; 5x6mm2 piuha on valmistajan suosituksen mukainen syöttökaapelin koko, eli tuon puolesta olisi ok.

Siemenssin automatiikassa on vaihevahti. CubeHousessa on valmiina kaapeli, joten sähköjen puolesta tehty helpoksi.  Laitteessa itsessään on moottorisuojat ja sulakkeet kiertopumpuille yms.
Käyttöveden sekoitusventtiili on myös vakiona.
Onniselta löytyy ainakin 200l puskurivaraaja, missä kierukka.

[maalämmittää]

Missä 100l puskurivaraajassa on 10bar kestävä kierukka käyttöveden esilämmitystä varten?

Onko esilämmityksestä niin paljon etua että sellaista kannattaa edes harkita ellei veden kulutus ole megalomaaninen?

Miksi kasvaneessa käyttöveden tarpeessa jokaisen valmistajan ratkaisu pääsääntöisesti on lisätä suurempi käyttövesivaraaja esilämmityksen sijaan?

Onko hyöty lisäkustannuksiin nähden riittävä?

Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?
Jos lämmitystarvetta ei kesällä ole niin onko kesällä tällöin esilämmityksestä mitään iloa jos lämmitys on muutenkin kylmänä?

Tyypillinen vedenkulutus lienee omakotitalossa jotain 80 - 150m3 vuodessa ja siihen myös integroitu varaaja riittää hyvin ellei yhdellä kertaa haluta laskea esim 300l ammetta täyteen. Sinällään veden käytön tarkkana oleminen muutenkin kannattaa koska tuosta taitaa nykypäivänä joutua muutenkin maksamaan ollessaan kiinni kunnallisessa vedessä jateveden kanssa yli femman/m3.

Rivitalot yms ratkaisuineen erikseen.

https://www.maalampotukku.fi/product/3163/energy-save-bt100tc-2
Tuo on suunnilleen Niben 100l varaajan hintainen, mutta kierukalla.

Hyvä kysymys, tuo taloudellisuus ...
Joskus laskeskelin, että jälkiasenteinen erillinen ebay-lämmönvaihdin lämmityslinjaan ryöstämään maksaisi itsensä takaisin 10-15 vuodessa meillä. ... jätin sikseen.

Jos tuon olisi älynnyt heti laittaa, niin silloin olisi tullut "samaan hintaan" ja olisi järkevää.
Eihän tuolla kaikkea hoida, mutta tekee ehkä 50% käyttöveden lämmityksestä COP:lla 4, eikä kaikkea 2,5:llä.

Tuskin suihkun vaikutusta huomaa lämmityksessä.

Kesäaikana ei esilämmitys ole apuna, mutta 9/12 on jo hyvä saanti.

[Noob]

Ota mieluummin suurempi kuin pienempi, noita 100l pyttyjä tiedän vaihdettaneen suurempiin jälkikäteen mutta kukaan ei taida olla vaihtanut pienempään.  200-400l on varmaan ok. Ja suuremman kanssa toiminta ei ainakaan mene huonommaksi millään mittarilla laskettuna. Ilman varauskapasiteettiäkin koneen saa käymään pitkään mutta se edellyttää sitten korkeampia lämpötiloja (huonompi hyötysuhde). Tämä siis koskien on-off konetta. Invertterin kanssa puskurin tarve taitaa riippua hiukan siltä keneltä kysytään.
Lämpölaajenimisesta johtuvan napsahdukset sillä saanee pois myös invertterin tapauksessa käyttövettätehdessä(kait nuo myös sellaisia aiheuttavat).

Vanha sanonta pätee siis tässäkin; Paljon kanssa pärjää aina On/Off kapistushan tuonne onkin sopivasti nyt viimeisimpien käänteiden myötä tulossa pöhisemään, vaikka invertteri oli kovasti mukana viime metreille asti niin lopulta tuolla on/off pumpun sisältävän paketin avaimet käteen hinnalla olisi saanut vasta kaivon+ vaakaputket sisälle asti+ pumpun/varaajan eli laitetaan nuo säästyneet pumppurahat tässä tapauksessa kirjaimellisesti kaivoon  samalla toivotaan että paremmasta kaivosta ja isosta varaajasta saadaan enemmän iloa kuin tuosta invertterin "sopeutuvuudesta".

Tuo puskurivaraaja tuntui kyllä olevan kauppiaiden mielestä hieman turhake kun kyselin invertteristä tarjouksia, nibellä suosittelivat sitä kuitenkin joka pumpun yhteyteen, maalaisjärjellä kuvittelisin ainakin kesäaikaan invertterinkin hyötyvän pätkäkäynnin yhteydessä tuosta.

[Noob]

Siemenssin automatiikassa on vaihevahti. CubeHousessa on valmiina kaapeli, joten sähköjen puolesta tehty helpoksi.  Laitteessa itsessään on moottorisuojat ja sulakkeet kiertopumpuille yms.
Käyttöveden sekoitusventtiili on myös vakiona.
Onniselta löytyy ainakin 200l puskurivaraaja, missä kierukka.

No niin tämähän ratkeaa melkein itsestään, nuo moottorisuojat bongasinkin kuvista, hyvin pätevän oloinen pakettihan tuossa tuntuu olevan kyseessä.

Tarkoitatko tuota maalämmittää:n linkkaaman puskurivaraajan isoveljeä eli ES:n CAK641? Tuohon hintaanhan kyseessä olisi hyvinkin edullinen (ja sopivan mittainen!) varaaja.

[fraatti]

Tuskin suihkun vaikutusta huomaa lämmityksessä.

Tämä lienee vastaus tähän: "Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?" ?

Itse hiukan epäilen tuota ainakin lämmityskaudella. Tällöin pattereiden luovutusteho on muutenkin jo korkea. Esim 8kW koneella se voisi olla vaikka 5kW. Lisäksi vielä jos suihkusta valutetaan vettä vaikkapa 12l/min jolloin tehoa tarvittaisiin kokonaisuudessaan 29kW veden lämmittämiseksi. Jos tuosta energiasta otetaan puolet patteriverkostosta niin silloin jäähdyttävä teho on yhteensä karvan vajaa 20kW.

Jos tällöin patteriverkoston tilavuus on 500l ja rautaa vaikka lisänä 200kg niin tuosta voidaan laskea millainen energia sisältyy vaikka 40 asteiseen veteen niin että se jäähdytetään 20 asteiseksi. (toki pattereiden lämmitysteho laskee niiden lämpötilan laskiessa). Käytetään siksi vaikka 2,5kW tehoa pattereille jolloin kokonaisteho on noin 17kW.

Raudan ominaslämpökapasiteetti: 0,449kJ/K x kg
vesi: 4,186kJ/K x kg
Yhteensä: 1796 + 18795 = 20600kJ
17 kW = 17 000 J / s

20600kJ / 17kJ = 1200s = 20min

250l vesitilavuudella sama asia 11min.

Toki kierukankin teho laskee veden lämpötilan laskiessa mutta tarkotuksena oli vain tuoda ilmi se että mitä tapahtuu pitkän suihkun tapauksessa näin suuntaaantavasti ja varma on se että patterit jäähtyvät. Se että onko siitä haittaa on sitten asia erikseen. Mitä muut ovat mieltä asiasta?

Jos tuollaisen kierukallisen varaajan hommaa niin sitten myös varaajaan tilavuutta reilusti eikä mitään 100l - 200l pönttöä. Puskurivaraajan tehtävä on mm pidentää koneen käytijaksoja ja kierukkahan tekee lepojaksolla aina käyttövettä käytettäessä aivan toisinpäin eli aiheuttaa niitä käynnityksiä lisää.

[Noob]

Aivan aivan, eli tuollaisellekkin varaajalle on aikansa ja paikkansa, mutta ei tässä tapauksessa. Ahtaan paikan kammon vallitessa pannuhuoneessa ja veden käytön ollessa kuitenkin hallittavissa talon ollessa (valitettavasti) kunnan vedessä kiinni.

Eli harhapolulta tultiin takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja pumppukauppiaan kanssa sumplittiin kompromissina nibe ukv220 nurkkaan.

Onkos tuolla nyt väliä kummalla ovatko vaakavedot 40mm vai 50mm putkella? Kumpikin onnistuu tuon 45keräimen kanssa, kauppias epäili 40mm putken olevan parempi kuulemma turbulentimman virtauksen vuoksi mutta mitä raati sanoo?

[tomppeli]

Aivan aivan, eli tuollaisellekkin varaajalle on aikansa ja paikkansa, mutta ei tässä tapauksessa. Ahtaan paikan kammon vallitessa pannuhuoneessa ja veden käytön ollessa kuitenkin hallittavissa talon ollessa (valitettavasti) kunnan vedessä kiinni.

Eli harhapolulta tultiin takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja pumppukauppiaan kanssa sumplittiin kompromissina nibe ukv220 nurkkaan.

Onkos tuolla nyt väliä kummalla ovatko vaakavedot 40mm vai 50mm putkella? Kumpikin onnistuu tuon 45keräimen kanssa, kauppias epäili 40mm putken olevan parempi kuulemma turbulentimman virtauksen vuoksi mutta mitä raati sanoo?

Ei siinä kaivon liitäntäputkessa mitään turbulenssia tarvita. 50 millisessäkin liitäntäputkessa muuttuu virtaama turbulenttiseksi.
Liian pienenä putkena 40 millinen aiheuttaa turhaan painehäviötä.
Jos kaivoon tulee 45 turbo putki, on senkin painehäviö suurempi, kuin sileän 45 millisen.
Siihen sitten vielä lisätään liitännän painehäviö, niin ei sellaisesta oikein hyvä tule.

Jos liitäntäputket ovat hyvin lyhyet, ei 40 millisestä ole niin kovin paljon haittaa.
Haitta pahenee liitäntäputkien pituuden kasvaessa.

[maalämmittää]

No ajattelin lähinnä normaalia esim. 5min suihkua. Niin tuskin sen vaikutusta talossa huomaa.
Fraattin laskelmat on varmasti oikein, en sitä.

Säästöarvio esilämmityksellä oli muistaakseni 150-200 kWh/v meillä kahden hengen taloudessa.
EDIT: Nyt käyttöveden lämmitykseen menee n. 1000kWh/v. Eli aika vähän.

[Noob]

Ei siinä kaivon liitäntäputkessa mitään turbulenssia tarvita. 50 millisessäkin liitäntäputkessa muuttuu virtaama turbulenttiseksi.
Liian pienenä putkena 40 millinen aiheuttaa turhaan painehäviötä.
Jos kaivoon tulee 45 turbo putki, on senkin painehäviö suurempi, kuin sileän 45 millisen.
Siihen sitten vielä lisätään liitännän painehäviö, niin ei sellaisesta oikein hyvä tule.

Jos liitäntäputket ovat hyvin lyhyet, ei 40 millisestä ole niin kovin paljon haittaa.
Haitta pahenee liitäntäputkien pituuden kasvaessa.

Kiitoksia jälleen kerran! Noinhan tuo virtausvastuksen pitäisi mennä maalaisjärjellä, taitaa vaan pumppu kauppias hieman heittää huumoria peliin kun tuo kaivo asia tuntui olevan vieläkin hieman överimittainen hänen mielestään.

Sisällä vetoja tulee pelkästään n.8-10metriä ja lisäksi ulkovedot n.3-6metriä eli 50mm putki napsittu vielä mukaan, huomenna vielä viimeiset soittelut jossa varmistuu mm. Lopullinen aikataulu ja vielä onko tuo keräin nyt turbo vai normaali..

Joissain kokonaisuuksissa on näemmä käytetty myös erillistä kiertovesipumppua (lähinnä kylläkin shunttauksen kanssa) puskurivaraajan kanssa, kauppias ei nähnyt sitä tarpeellisena mutta aikoi vielä kysellä asennusporukalta mielipiteet. Sillä tuo vielä mietityttää koska yksi aiemmista kauppiaista sanoi että laittavat aina työsäiliön yhteyteen kv-pumpun. Tässäkin taas kummastuttaa nuo eri asennustyylit. Molempi parempi?

Eli:
Oilon cube 10 house
Ukv 220 puskuriksi, ukv300:kin olisi mennyt mutta säästetään toimittajalta ylimääräistä putkijumppaa.
240m kaivoa 45mm keräimellä(tarkemmasta tyypistä ei siis ollut puhetta joten oletan sen olevan sileä.) Ja 50mm sisävedot
Sähköt onkin helpot:
Vanha kaapeli irti keskuksesta vanhasta varaajan keskuksesta ja veto energiamittarin läpi pumpulle. Jokin sentään onnistuu kohtuudella "koputtaa puuta"

[Hambula]

Kiitoksia jälleen kerran! Noinhan tuo virtausvastuksen pitäisi mennä maalaisjärjellä, taitaa vaan pumppu kauppias hieman heittää huumoria peliin kun tuo kaivo asia tuntui olevan vieläkin hieman överimittainen hänen mielestään.

Sisällä vetoja tulee pelkästään n.8-10metriä ja lisäksi ulkovedot n.3-6metriä eli 50mm putki napsittu vielä mukaan, huomenna vielä viimeiset soittelut jossa varmistuu mm. Lopullinen aikataulu ja vielä onko tuo keräin nyt turbo vai normaali..

Joissain kokonaisuuksissa on näemmä käytetty myös erillistä kiertovesipumppua (lähinnä kylläkin shunttauksen kanssa) puskurivaraajan kanssa, kauppias ei nähnyt sitä tarpeellisena mutta aikoi vielä kysellä asennusporukalta mielipiteet. Sillä tuo vielä mietityttää koska yksi aiemmista kauppiaista sanoi että laittavat aina työsäiliön yhteyteen kv-pumpun. Tässäkin taas kummastuttaa nuo eri asennustyylit. Molempi parempi?

Eli:
Oilon cube 10 house
Ukv 220 puskuriksi, ukv300:kin olisi mennyt mutta säästetään toimittajalta ylimääräistä putkijumppaa.
240m kaivoa 45mm keräimellä(tarkemmasta tyypistä ei siis ollut puhetta joten oletan sen olevan sileä.) Ja 50mm sisävedot
Sähköt onkin helpot:
Vanha kaapeli irti keskuksesta vanhasta varaajan keskuksesta ja veto energiamittarin läpi pumpulle. Jokin sentään onnistuu kohtuudella "koputtaa puuta"

Itselle ainakin kytkisin tuon niin, että varaaja on menolinjassa vesitilan laajentaja ja varaajan jälkeen voisi olla menosta paluuseen by-bass venttiili varuiksi. Menisi laitteen sisäisellä kiertopumpulla, jota voi ohjata lämpötilaerolla.
Ulkoinen kiertopumppu on perusteltu silloin, kun lämmönjakoverkon virtaus on selvästi pienempi mitä lämpöpumpun nimellisvirtaus lauhduttimen yli.

[LKN]

Sisällä vetoja tulee pelkästään n.8-10metriä ja lisäksi ulkovedot n.3-6metriä eli 50mm putki napsittu vielä mukaan, huomenna vielä viimeiset soittelut jossa varmistuu mm. Lopullinen aikataulu ja vielä onko tuo keräin nyt turbo vai normaali..

Asentajat tekevät mielellään sisävedot 28mm kuparilla. Vaadi ainakin kokoa isompaa kun on noin pitkä veto. Meillä asentajat meinasivat laittaa kaivon ja talon väliin tuota 40mm siirtoputkea. Onneksi otin asian puheeksi ja sain 50mm putket. Vaakaveto meillä 15m. 

Teillä näyttäisi talo olevan aika vastaava mitä meilläkin. Mielenkiinnolla odottelen kokemuksia miten laitteet pelaa ja tehot riittää. Meillä 12kw lämpöässä jaksoi ilman vastuksia -21c. Ja kellarikerros vie kaiken lämmön mitä pattereista saa ajettua joten kulutus voi pompata edellisien asukkaiden lukemista jos he ovat pitäneet kellaria vaikka 3c viileämpänä.

...
Edit.: Lisäsisin tiedoston 29.5.2018, "tomppeli"

[Noob]

Itselle ainakin kytkisin tuon niin, että varaaja on menolinjassa vesitilan laajentaja ja varaajan jälkeen voisi olla menosta paluuseen by-bass venttiili varuiksi. Menisi laitteen sisäisellä kiertopumpulla, jota voi ohjata lämpötilaerolla.
Ulkoinen kiertopumppu on perusteltu silloin, kun lämmönjakoverkon virtaus on selvästi pienempi mitä lämpöpumpun nimellisvirtaus lauhduttimen yli.

Aivan, tuon kv-pumpun pois jättämällä saa samalla myös yhden mahdollisesti rikkoutuvan osan pois laitteistosta. Pitääpä kysellä vielä tuosta kytkentä tyylistä kun soitellaan kauppiaan kanssa.

[Noob]

Asentajat tekevät mielellään sisävedot 28mm kuparilla. Vaadi ainakin kokoa isompaa kun on noin pitkä veto. Meillä asentajat meinasivat laittaa kaivon ja talon väliin tuota 40mm siirtoputkea. Onneksi otin asian puheeksi ja sain 50mm putket. Vaakaveto meillä 15m. 

Teillä näyttäisi talo olevan aika vastaava mitä meilläkin. Mielenkiinnolla odottelen kokemuksia miten laitteet pelaa ja tehot riittää. Meillä 12kw lämpöässä jaksoi ilman vastuksia -21c. Ja kellarikerros vie kaiken lämmön mitä pattereista saa ajettua joten kulutus voi pompata edellisien asukkaiden lukemista jos he ovat pitäneet kellaria vaikka 3c viileämpänä.

...
Edit.: Lisäsisin tiedoston 29.5.2018, "tomppeli"

Ja tuosta sisävedon koosta pitää kysellä myös vielä, tuohonhan tuo vielä oman mausteensa että sisällä joudutaan mutkittelemaan aikalailla että päästään tuonne tekniseen tilaan+ linja menee pakostakin alaspäin pumpulle mentäessä jotta katossa oleva ilmanvaihtokanava säästyy, tosin maapiirin huuhtelun ei kuulemma pitäisi tuottaa heillä ongelmia, mikä jäänee nähtäväksi.

Tuonne kellarin talliin en kyllä edes koita puskea kovin lämmintä jos ei tuo tila rupea sitä suosiolla pitämään. Mutta pesuhuone/ sauna tilassa tavoitteena on tuo n.21 astetta jo ihan käyttömukavuudenkin vuoksi.

Tuo bergheatin mitoitushan on laskettu myös käsittääkseni enemmäkin sen mukaan mitä tämän ikäisen ja kokoisen talon pitäisi syödä, edellisen asukkaan ilmoittama 25 000kwh talousähköineen ei ole ehkä kovin realistisen oloinen kulutus, tai ainakin joitain tiloja on ollut huomattavasti matalemmissa lämpötiloissa. Jokatapauksessa tuosta luulisi tulevan hyvin toimiva paketti pumppukauppiaiden ehdotelmiin verrattuna, joissa käytännössä kaikilla tuo kaivo viimeistään tuntui ahdistavan.

Mutta tosiaan tässähän tulee hyvää vertailua kun on näin samankaltaiset talot ja järjestelmät, samalla saa hyvää osviittaa tuosta pumpun valinnasta (olisiko sittenkin pitänyt ottaa se isompi itselle... )

[tomppeli]

Rintsikka talojakin on monenlaisia.
LKN :n laskelman tein sen perusteella, että hän ilmoitti pakkasrajan, johon pumpun lämmitysteho, 11,5 kW riitti.
Jos kellarikerros on eristämätön ja siellä pidetään suhteellisen korkeaa lämpötilaa, nousee lämmitystarve.
Monet ovat laittaneet kellarikerrokseenkin lisäeristyksen, joka vähentää huomattavasti lämpöhukkaa.

Lattialämmitys kellarikerroksessa on lämpösyöppö, jollei lattiaan laiteta hyvää lämpöeristystä.
Rintsikan kellariin ei ole helppoa laittaa kunnollista eristyskerrosta.
Tarvittaisiin ainakin 15 cm eristekerros, mieluummin 20 cm, jotta lämpövuoto lattian läpi maahan ei muodostu kohtuuttoman suureksi. Tämä siis lattialämmitystapauksessa.
Patterilämmityksellä lattia ei muodostu ongelmaksi; lattian lämpötila on silloin huonelämpötilassa, tai sen alle.

Isotehoinen tuuletus huippuimurilla tai liesituulettimella hukkaa myöskin runsaasti lämpöä.
Rintsikkaan on hankalaa laittaa iv -konetta, jossa on lämmön talteenotto.
Rintsikoiden ilmanvaihtoa hoitaa yleensä savupiippu ja ilmanpoistohormi.
Kun poistetaan lämpökattila, menetetään yksi tuuletuskanava.
Maalämpöön siirryttäessä voisi olla syytä laittaa taloon joku tällainen iv -kone.

Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin, että talon sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tarkoittaa sitä, että talosta pitää poistaa ilmaa hiukan enemmän, kuin sinne tuodaan.
Tämä siksi, että lämmintä ja runsaasti kosteutta ilmaa ei menisi talon ulkoseinärakenteisiin.
Jos lämmintä ja kosteaa sisäilmaa pääsee rakenteisiin, jäähtyy se seinärakenteen läpi mennessä.
Kun ilma jäähtyy, siinä olevaa kostetutta tiivistyy seinän sisälle ja seinärakenne kostuu.
Seurauksena on lahovauriot ja lopulta sisäilmaongelmat.
Ulkoilma saa tunkeutua rakenteisiin, koska ulkona on yleensä kylmempää ja kylmä ilma sisältää vähemmän kostetutta, kuin lämmin.

Rakennuksen sisäilman alipaineisuuden voi todeta tällä pienellä kokeella.
Tyynellä säällä avataan joku pieni ikkuna tai tuuletusluukku.
Aukkoon teipataan tiiviisti Elmukelmu tai joku ohut muovikalvo.
Kalvoon piirretään tussilla pitkät viivat pystyyn ja vaakasuoraan.
Viiva kaareutuu joko ulos- tai sisään päin, koska kalvo pullistuu siihen suuntaan, jossa on pienempi paine.
Kalvon pitäisi pullistua sisään päin. Silloin rakennuksessa vallitsee alipaine.

[KiSaVa]

Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin, että talon sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden.

Vanhaa tietoa. Uusiempien määräysten mukaan se on säädettävä tasapainoon.

https://www.sisailmauutiset.fi/maaraykset/rakentamismaaraykset-menivat-kokonaan-uusiksi/

"vaaditaan jopa ilmanvaihdon säätämistä tasapainoon, eikä alipaineiseksi, kuten aiemmin"

[tomppeli]

Edelleenkin uskon siihen, että on turvallisempaa pitää sisällä ihan pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tasapainoa on vaikea saada pysymään varsinkin korkeammissa huonetiloissa.

Tässä lainaus tuosta tekstistä:

Teknisesti hieno vaatimus, jonka toteutuminen käytännössä voi olla vaikeaa. Ainakin sen toteutumisen valvonta voi tulla vaikeaksi.

[KiSaVa]

Edelleenkin uskon siihen, että on turvallisempaa pitää sisällä ihan pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tasapainoa on vaikea saada pysymään varsinkin korkeammissa huonetiloissa.

Ok, mutta silloin se onkin subjektiivinen mielipide. Lauseen "Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin.." voisi päätellä toisinkin

[Noob]

Rintsikka talojakin on monenlaisia.
LKN :n laskelman tein sen perusteella, että hän ilmoitti pakkasrajan, johon pumpun lämmitysteho, 11,5 kW riitti.
Jos kellarikerros on eristämätön ja siellä pidetään suhteellisen korkeaa lämpötilaa, nousee lämmitystarve.
Monet ovat laittaneet kellarikerrokseenkin lisäeristyksen, joka vähentää huomattavasti lämpöhukkaa.

Lattialämmitys kellarikerroksessa on lämpösyöppö, jollei lattiaan laiteta hyvää lämpöeristystä.
Rintsikan kellariin ei ole helppoa laittaa kunnollista eristyskerrosta.
Tarvittaisiin ainakin 15 cm eristekerros, mieluummin 20 cm, jotta lämpövuoto lattian läpi maahan ei muodostu kohtuuttoman suureksi. Tämä siis lattialämmitystapauksessa.
Patterilämmityksellä lattia ei muodostu ongelmaksi; lattian lämpötila on silloin huonelämpötilassa, tai sen alle.

Isotehoinen tuuletus huippuimurilla tai liesituulettimella hukkaa myöskin runsaasti lämpöä.
Rintsikkaan on hankalaa laittaa iv -konetta, jossa on lämmön talteenotto.
Rintsikoiden ilmanvaihtoa hoitaa yleensä savupiippu ja ilmanpoistohormi.
Kun poistetaan lämpökattila, menetetään yksi tuuletuskanava.
Maalämpöön siirryttäessä voisi olla syytä laittaa taloon joku tällainen iv -kone.

Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin, että talon sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tarkoittaa sitä, että talosta pitää poistaa ilmaa hiukan enemmän, kuin sinne tuodaan.
Tämä siksi, että lämmintä ja runsaasti kosteutta ilmaa ei menisi talon ulkoseinärakenteisiin.
Jos lämmintä ja kosteaa sisäilmaa pääsee rakenteisiin, jäähtyy se seinärakenteen läpi mennessä.
Kun ilma jäähtyy, siinä olevaa kostetutta tiivistyy seinän sisälle ja seinärakenne kostuu.
Seurauksena on lahovauriot ja lopulta sisäilmaongelmat.
Ulkoilma saa tunkeutua rakenteisiin, koska ulkona on yleensä kylmempää ja kylmä ilma sisältää vähemmän kostetutta, kuin lämmin.

Rakennuksen sisäilman alipaineisuuden voi todeta tällä pienellä kokeella.
Tyynellä säällä avataan joku pieni ikkuna tai tuuletusluukku.
Aukkoon teipataan tiiviisti Elmukelmu tai joku ohut muovikalvo.
Kalvoon piirretään tussilla pitkät viivat pystyyn ja vaakasuoraan.
Viiva kaareutuu joko ulos- tai sisään päin, koska kalvo pullistuu siihen suuntaan, jossa on pienempi paine.
Kalvon pitäisi pullistua sisään päin. Silloin rakennuksessa vallitsee alipaine.

Kiitoksia jälleen vinkeistä tuo alipaineisuus pitää testata joku päivä kun ilmat viilenevät ja tekeminen alkaa vähenemään. Kyseisessä talossa viimeisetkin tulisijat on poistettu viimeistään 70-80 luvulla, jolloin nykyinen sähkökattila on tullut tekemään lämpöä ja tätä ennen lämmityksestä on vastannut puukattila hullunkierrolla, tuo siis ihan alusta asti valuun piilotetuista putkista päätellen.

Vaihtelevuus näiden talojen rakentamisessa on toden totta monenkirjavaa, jo ihan pitkän rakennuskauden alun pula-aikoineen ja myöhemmin säännöstelyn poistumisen myötä tapahtuneen rakennusmateriaalien saannin paranemisen myötä, eikä taloja aikanaan rakentaneiden vaihtelevaa osaamistakaan sovi unohtaa.

Ilmanvaihto painovoimaisena toimii nokkatuntumalla muuten hyvin kellarin portaikossa olevaa tukittua venttiiliä ja yläkerran isoa makuuhuonetta lukuunottamatta, joissa ilma menee nyt tunkkaiseksi hyvin nopeasti. Suunnitelmissa olisi laittaa pariin paikkaan velcot joiden pitäisi käsittääkseni toimia hyvin tulisijattomassa talossa, mutta tuollainen erillinen iv-konekkin olisi kieltämättä ihan varteen otettava vaihtoehto.

Takkahuone/ pesuhuoneessa on tehty juuri tuo tomppelin mainitseva erhe eli jätetty lisäeristys lattiavastus kaapeleiden alta pois, on laitettu vain lattialämmitys kaapelit lattiaan ja valettu kakku päälle. Olenkin pitänyt noita minimillä ja lämmitellyt tiloja pääasiassa pattereilla, tulee liian kalliiksi lämmittää maapalloa sähköllä . Isompaan saneeraukseen ei ole vielä haluja mutta sitten kyllä on sama tehdä kunnollinen eristetty(xps tai funktisol/isodrän)+ vesikiertoisella lämmityksellä oleva lämmitys kellariin, samalla kun viemäri remontin aika on.

[Noob]

Elikkäs juu, alkuviikosta oli alustavasti puhe torstaista tuon porausporukan kanssa, mutta eilis aamuna puhelin pärähti hieman ennen kahdeksaa ilmoittamaan että porausporukka olisi pihassa, tämä aiheutti pientä panikointia lavan hankkimisen kanssa ja poraus firmakin oli vielä vaihtunut välissä, mutta eipä tuo tuntunut menoa haittaavan ja ei voi kun kehua ripeää työtahtia. Päivän saldona siis 240m kaivoa, jossa 18metriä terässalkoa ja vettä alkoi tulemaan kuulemma vastaan 30metrin porauksen jälkeen kuten hieman ennustettavissa oli, joten kaivon olettaisi olevan vähintäänkin hyvä. Poraustuhka oli kuvien perusteella mustaa joten tuo hieman huonommin lämpöä johtava diabaasi taisi nyt osua kivilajiksi.

Lyhyellä matikalla laskien tulee n.720euroa ylitystä noista extraputkitusmetreistä, joten muutaman satasen ylitys on ennustettavissa tässä välissä tuohon alkuperäiseen budjettiin.

Kerääjän (jonka pitäisi nyt olla muuten tuo sileä versio 45millisestä) ja vaakaputkituksen tulevat laittelemaan kuulemma myöhemmin ja olivat kuulemma laskeskelleet vielä asennuspuolella että tuo 40mm vaakaputken virtaama riittäisi tuolle vedolle kaivolta taloon, matkasta näyttäisi tulevan lopullisen kaivonpaikan mukaan sen verran lyhyt(n.5-6m) että annetaan nyt tällä kertaa periksi masentajille kun tuntuivat olevan niin kovasti tuon pienemmän vaakaputkituksen kannalla.. Ihmetyttää kyllä bisneksen kannalta sillä paketin hinta tippui reilulla parilla sadalla tuon pienemmän vaakaputken myötä, aika hyvä kate olisi tuolla pätkällä..  45mm Kollektoria sentään kehuvat fiksuksi valinnaksi tuon syvyiseen kaivoon(Ja on muuten ensimmäinen firma mikä sanoi jotakin positiivista tuosta "erikoisesta" putkikoosta ) Tuli kyllä vielä mieleen että eikös tuossa ole hienoinen kaivon sortuman riski jos tuo kollektorin asennus venyy kovin pitkälle, ilmeisesti luotto ehjään kallioon on aika kova?

[Noob]

No niin keräin kaivossa ja pumppu tulilla, viimeiset metrit meinasivat ahdistaa tosissaan mutta kaikki 240metriä oli mennyt lopulta monttuun.. Asentajat joutuivat melkein käyttämään kenkälusikkaa että puskurin ja pumpun putkineen sai mahtumaan vanhaan pannuhuoneeseen, mutta sinne tuo paketti näytti uppoavan parin päivän askartelujen jälkeen Itselläkin tuli ylimääräistä jumppaa kun vanha kattila olikin valettu kiinni lattiaan ja jouduin viipaloimaan sen palasiksi sekä valamaan laatan tilalle pari päivää ennen asennusta.. Sittenpä katsellaan miten virtaukset piisaavat, pumpputoimittajahan se tulee lopulta vaihtamaan tuon vaakaputkituksen tai lämpöpumpun sisäiset kiertopumput isompiin tai laittamaan keruupiiriin erillisen kiertopumpun yms. tekohengitystä jos heidän laskelmansa ovat väärässä tuon vaakaputkituksen osilta..

Eli sitten alkaakin siistimisten lisäksi asetusten ihmettely, onkohan täällä tietoa että saako koneen sisältä kaivettua maapiirin kiertojen eron esille(käyttöohjeessa puhutaan antureista B91 ja B92 jotka mittaavat keruun tuloa ja menoa), vai joudunko laittelemaan kiinanmittarit eristeiden alle? En ainakaan äkkiseltään löytänyt noita antureita kun koitin pyöritellä valikkoja läpi vaikka ohjekirjan mukaan noille pitäisi pystyä asettamaan raja-arvot?

Kelien kylmetessä tulee varmasti myös ajankohtaiseksi viritellä käppyrää enemmän kohdalleen, tällä hetkellä pumppu tekee vain käyttövettä, mutta miten tuo kerrosten välinen balanssi on säädetty yleensä? Pelkällä käyrällä kohdilleen ja sen jälkeen kuristelemalla makkareita viileämmiksi? Nythän tilanne näytti olevan se että asennuksen aikaan ilma oli sen verran viileänä että pääsin käyttelemään pumppua parin päivän ajan ja kph/ sauna/  pannuhuoneen:n lämpötila heilui 20-21asteen tienoilla, asuinkerros +23asteessa ja yläkerrassa kohtuullisen polttavat +24astetta.. (M)asentajat laittoivat myös näemmä kuitenkin erillisen kv-pumpun syöttämään patteriverkkoa puskurista, kuulemma ovat tottuneet tekemään noin korkeissa taloissa kierron varmistamiseksi. Mikäpä tuossa kun ilmaisen kv-pumpun saa samaan pakettiin.

Oli muuten hämmentävä tunne kun kävin pumpun asennuksen jälkeen suihkussa, ensimmäistä kertaa lämmin vesi ei loppunut heti kättelyssä kesken

[Noob]

Lisätäänpä vielä kuva asennuksen ensimmäiseltä päivältä nyt kun lukaisin ohjeet miten näitä tänne laitellaan, kuvassa on otettu juuri ensi savut koneesta

[fraatti]

Melkosen tiukan näköistä, ei parane putkarin olla kovin pullea... 

[maalämmittää]

.. (M)asentajat laittoivat myös näemmä kuitenkin erillisen kv-pumpun syöttämään patteriverkkoa puskurista, kuulemma ovat tottuneet tekemään noin korkeissa taloissa kierron varmistamiseksi. Mikäpä tuossa kun ilmaisen kv-pumpun saa samaan pakettiin.

Erillinen pumppu laitetaan myös siksi, että käyttöveden teon aikanakin vesi kiertää puskurista pattereille.

[Noob]

Melkosen tiukan näköistä, ei parane putkarin olla kovin pullea... 

Juu vaikken itsekkään ole mikään raskas sarjalainen niin vaatii pientä jumppaa että tuosta välistä sujahtaa, onpahan motivaatiota pysyä vähintään nykyisissä mitoissa

Erillinen pumppu laitetaan myös siksi, että käyttöveden teon aikanakin vesi kiertää puskurista pattereille.

Tärkeä huomio myöskin! Asentajat olivat myös kovasti sitä mieltä että pumpun tulisi käydä jatkuvasti ja mieluiten mahdollisimman isolla, vaikka ehdottelin että sen sammuttaisi ja käyttäisi täysillä kerran viikkoon esim. vartin ajan tai laittaisi pyörimään pienimmälle teholle nyt kun kesällä patteriverkostolle ei ole käyttöä ja tehdään vain käyttövettä, kokonaanhan tuota ei sopine sulkea jos haluaa että se lähtee vielä pyörimään kesän jälkeen.

Laitoin varalta muutaman lämpömittarin tilaukseen, jos nuo teippailisi eristeiden alle niiden saavuttua. Patteriverkon lämpötilaero on tosiaan heti alkuvalikossa tarjolla mutta keruun vastaavaa ei sattunut vielä silmiin. Keruupiirin eroksi suosittelivat muistaakseni 3-astetta mikä näyttääkin olevan ihan standardin mukainen ja jakoverkolle 7-astetta, tosin omalla järkeilyllä tuo jakoverkon erohan voisi olla matalempikin, olettaen tietenkin että pumppu ei käy sitten talvella jatkuvasti, mikä tosin taitaa jäädä wanhassa patteritalossa haaveeksi..

[Roori]

Näkyy olevan Börö varaaja...onko tuo rst varaaja vai kuinka tuo pumppu käyttöveden tekee?

[maalämmittää]

.....Asentajat olivat myös kovasti sitä mieltä että pumpun tulisi käydä jatkuvasti ja mieluiten mahdollisimman isolla, vaikka ehdottelin että sen sammuttaisi ja käyttäisi täysillä kerran viikkoon esim. vartin ajan tai laittaisi pyörimään pienimmälle teholle nyt kun kesällä patteriverkostolle ei ole käyttöä ja tehdään vain käyttövettä, kokonaanhan tuota ei sopine sulkea jos haluaa että se lähtee vielä pyörimään kesän jälkeen.

Öljylämmityskaudella oli ISO kiertovesipumppu kesäajan kellokytkimen takana tuosta syystä.

Nykyisin laitan (jos muistan) ulkoisen I:lle (7W), niin satunnaisten lämmitysjaksojen lämpö siirtyy hyvin tupaan.

[Noob]

Näkyy olevan Börö varaaja...onko tuo rst varaaja vai kuinka tuo pumppu käyttöveden tekee?

Jep Börö inside, rst varaaja ja samasta tavarasta kierukka sisässä. Muistaakseni 180l tilavuutta, tuossa oikealla näkyvässä rst "putkessa" taisi olla vielä sähkövastus varalla.

Öljylämmityskaudella oli ISO kiertovesipumppu kesäajan kellokytkimen takana tuosta syystä.

Nykyisin laitan (jos muistan) ulkoisen I:lle (7W), niin satunnaisten lämmitysjaksojen lämpö siirtyy hyvin tupaan.

Tuo tehojen tiputuspa se taitaa olla itsellekkin fiksuin ratkaisu, ei pääse unohtumaan pumpun pyöritys ja saa sitten säätöjen löydyttyä humppailla kevään/ kesän/ syksyn ajan lämpöpumppu kelien mukaan.

[kko]

Mistä/millaisia lämpömittareita tilasit ?

#76 viestiä siis tarkoitan.