Invertteripumpun patterikierron lämpötilan kuminauha (JoJo) -efekti?

[kaupunkitila]

Moi, tämä ei sinänsä ole varsinainen "ongelma", mutta ehkä nyanssi mihin haluaisin pumpultani muutosta:

Haasteen kuvaus: 
- ulkolämpötila -15.6C
- paluu asetus: 25.6C
- paluu (patterikierrosta lämpöpumpulle) : jojoilee välillä 24.6C - 26.8C   (suurinpiirtein)
- meno (lämpöpumpulta patterikiertoon) : jojoilee 29.5C - 35C

- Patteriverkoston vesimäärä: <200 L , ei ole mitään puskurivaraajia tms, pelkät patterit.

Pienestä vesimäärästä huolimatta pumppu tekee sellaista ehkä noin 30minuutin sykliä, että
1. patterikierrosta palautuu esimerkiksi 24.5C -vettä (haluttu lämpötila 25.6C). 
- Pumpun teho tällä hetkellä 2KW,  27 HZ  (joka on -15.6C pakkaselle liian vähän)
2. pumppu alkaa nostaa kierroksia aika hitaasti, mutta kuitenkin nopeammin kuin paluuveden lämpötila muuttuu
...
...
3. Paluuveden lämpötila on vieläkin alle haluttu, 25.5C, menovesi on 35C, ja pumpun teho on jo noin 5KW,   72HZ.
- tässä vaiheessa näen, että pumpun teho on liikaa... mutta pumppu jatkaa liian suurta lämmittämistä huomaamatta, että tässä mennään ihan kohta halutun lämpötilan yli

4. Paluuveden lämpötila saavuttaa halutun tason, 25.6C
- pumppu hönkää samalla 5KW teholla,  (kun ehkä 3.5KW olisi riittävä lämmöntarve)

5. Paluuveden lämpötila jatkaa nousua -> reilulla asteella halutun yli
- pumppu vähentää kierroksia samalla, mutta paluuveden lämpötila saattaa vielä nousta
6. Pumppu hidastaa nopeasti kierroksia,  niin että taas ollaan 2KW tuotossa -->  takaisin kohtaan 1.
TOISTO UUDELLEEN


Eli haaste tässä on, että pumppu liian nopeasti sekä nostaa, että laskee kierroksia, luullen, että tehonmuutoksella ei ollut vaikutusta, vaikka se on tulossa viiveellä sieltä patteriverkosta,  ja tästä tulee sellainen kuminauha-efekti, että pumppu korjaa tavallaan liikaa ja sitten liian isoa korjausta seuraa sarja liian isoja korjauksia.

Voiko tätä korjata hysteriisi -asetuksilla? ( nykyisellään 3K)  - tai jos laitan liian tiukat hysteriisi -rajat, niin se tarkoittaa pumpun kompressorille ON/OFF -asetusta?

Huom. kämpässä on lisälämpönä sähkölaitteita (hukkalämpö)+aurinko on porottanut paljon viime päivinä, jos ihmettelette pieniä KW -määriä.

Leudommilla plus-keleillä tätä jojo-efektiä ei esiintynyt, havaittavissa määrin, pumppu kun pyöri pääosin minimikierroksilla.

[repomies]

Viskaapa .dta vaikka yksityisviestinä niin vilkaisen vähän tuota tarkemmin.

Suomeksi sanottuna säätö oskilloi, koska tuon patterisuoralämmityksen aikavakio on niin kovin pieni. Minulla taas 15 kuutiota betonia puskurina tekee sen että säätö on liian hidas. Olisi mielenkiintoista nähdä miten nopea tuo hertsien nosto sinulla on.

Jos pienennät hystereesiä niin riskinä on että palaavan veden lämpö nousee liikaa ja pumppu pysähtyy kokonaan. Mutta voi sillä hystereesillä olla joku vaikutus myös säädön nopeuteen, niin että pienellä hystereesillä pumppu nostaa kierroksia hitaammin ja varovaisemmin.. mitkäs nuo hystereesien asetukset nyt ovat sinulla? Oletko koskenut siihen lämmitys max hystereesiin joka on lukkojen takana?

[kaupunkitila]

Hei ohessa "oskillointi" mihin aloin kiinnittää tänä aamuna huomiota.

Laite seilaa 2KW - 5KW väliä, en tiedä näkyykö se noista käppyröistä, ainakin tuotetun (pattereille menevän) veden lämpötilaheittely näkyy..

Kiitos

[kaupunkitila]

Niin ja en ole muuttanut asetuksia nyt.

Voi olla hystereesilämpötilaa pitäisi joko pienentää tai kasvattaa. En ole varma mistä on kyse, onko se vastaava kuin auton heittelehtimään lähteminen ..... joka yleensä on liian hitaasta (mutta liian suuresta) alkuvastauksesta heilahdukseen ... ja vastaavasti korjaukset tapahtuvat liian myöhään, mutta liian isoina.

[repomies]

Oskilloi, aika jännästi kyllä. Säätö on hitaampi nostamaan kierroksia kuin laskemaan niitä. En nyt äkkiseltään osaa sanoa sen enempää, pitää tutkia tarkemmin myöhemmin. Kokeilisin erilaisia lämmityshystereesin arvoja.

[peki]

Onko jollain linkkiä tuohon dta tiedostojen avaamiseen? Ei mun kone ainakaan löydä mitään ohjelmaa tuolle.

[kaupunkitila]

Opendta:lla saa auki, Linux:ille asennus toimi
https://sourceforge.net/projects/opendta/

En osaa sanoa miten Windowsille toimii. Mun vähän vanhemmalle Fedora -Linuxille asennus ei ollut ihan suoraviivaisin, vaati vähän säätöä,  ohessa muistiinpanot, kertoo ainakin jotain


yum install qwt
mkdir ~/asennukset/opendta
cd ~/asennukset/opendta
mv ~/Downloads/opendta-src-0.15.tar.gz .
tar xvfz opendta-src-0.15.tar.gz
cd opendta-src-0.15/
more INSTALL.txt
yum install qt-devel
mkdir ~/asennukset/qwt
cd ~/asennukset/qwt/
mv ~/Downloads/qwt-6.1.3.zip .
unzip qwt-6.1.3.zip

cd ~/asennukset/qwt/qwt-6.1.3
qmake-qt4 qwt.pro
make
make install

cd ~/asennukset/opendta/opendta-src-0.15/
export QWT_ROOT=~/asennukset/qwt/qwt-6.1.3
make
./dtagui

[kaupunkitila]

Pienensin hystereesilämpötilaa, se johti kompressorin pysäytyksiin.

Eli haaste jatkuu.

[repomies]

Pelkäsin että juuri noin siinä käy. Kyllä tuossa sinun logissasi pientä merkillisyyttä on. Tehoa jos katsoo, niin pienikin hertsien nousu saa tehon sinulla ryntäämään. Voi tietysti olla että virtausmittari pumpun sisällä ei näytä ihan oikein pieniä virtauksia, ja alkaa näyttää järkeviä lukemia vasta kun kierroksia on enempi pumpuissa.

Minulla nuo tehojen nostot ovat paljon pehmeämpiä. Eipä pumppu tosin minulla juuri koskaan hipsuttelekaan minimitehoilla. Mutta silloinkin kun minulla pumppu starttaa niin ei se ihan noin ole tehokäyrän osalta rynnännyt.

Laita enempi sitä hystereesiä. Mikä se oli alun perin se sen asetus? Minulla on 1 aste ja toimahtaa ison puskurin (betoni) kanssa. Ilman puskuria kai se 3 pitäisi olla ainakin.

[kaupunkitila]

Mulla on 3K hystereesi lämmitykselle. Koitin nyt säätää eri arvoja, mutta ei sillä näytä olevan vaikutusta siihen, miten pumppu ohjaa tehon nostamista. Sama aika menee tehon nostolle / laskulle, eli samat ongelmat.

Ohessa liitetiedostossa kuva jonka pitäisi näkyä kaikille, jos ei ole Opendta -asennettuna. Lisäsin kommentteja mukaan, kellonaikoja ja muuta. 

Kiitos

[repomies]

Lämmityshystereesin ja käyttöveden hystereesin lisäksi on se kolmas lämmitykseen liittyvä max hystereesi jota vain ns kovat jätkät voivat säätää. Voit kokeilla nostaa sitä, jos se rauhoittaisi invertterin tyyliä laskea tehoja. Voi olla ettei sekään auta.

Sitten jäisi vielä jäljelle kiertopumppujen säätöjen luota löytyvä lämmönjakotapa-asetus. Vaihtoehdot ovat patteri ja lattialämmitys. Ehkä toinen toimii paremmin kuin toinen? Kokeile.

[repomies]

Vähän yleistäen voisi todeta että tämän pumpun invertterin ohjauksessa on useampiakin ongelmia, joista ehkä se merkittävin on se, ettei se ole mitenkään oppiva. Tai jos on, toteutus ei toimi hyvin. Minun nähdäkseni tuo ei opi lämmönjaon aikavakiota eikä osaa säätää ohjauksen parametreja sen mukaisesti. Seuraus on se, että joissain asennuksissa säätö oskilloi (kuten sinulla, jolla puskuria ei ole ja palaavan veden reaktiot ovat nopeat) tai kuten minulla, jolla puskuria on betonilaatassa paljon ja siten invertterin säätö on liian hidas eikä tehoja nosteta riittävän nopeasti.

Kun invertteriin on ilmeisesti laitettu vain yksi ohjauksen kompromissi, se toimii hyvin vain keskimääräisen puskurivaraajan kanssa. Ilman puskuria tai isolla puskurilla se toimii sitten huonosti. Tässä nyt sitten AIT voisi ratkoa ongelman joko tekemällä invertteristä oikeasti oppivan ja taloon mukautuvan, taikka tarjoamalla vaikka kolme asetusta puskurin koolle (paluulämpötilan muutoksen nopeudelle) joka vaikuttaisi sitten invertterin toimintaan: ei puskuria, keskikokoinen puskuri, ja iso puskuri. Sinun tapauksessasi oikea valinta olisi "ei puskuria" ja pumpun pitäisi silloin reagoida korostetun hitaasti tehoja nostamalla. Minun valintani olisi iso puskuri, ja pumppu voisi silloin nostaa ronskisti tehoja koska lattia reagoi niin hitaasti.

[kaupunkitila]

Muutin pumpun asetuksen "lattialämmitykselle" (vaikka käytössä on patterit)

Tämä näytti alkuun ihan lupaavalta,  kiertovesipumppu näytti olevan isommalla kuin aiemmin patterilämmityksellä, ja näin oskillaation amplituudi väheni olennaisesti.

Mutta sitten lämpöpumppu heitti erikoisen "rebootin", päättelen että teki rebootin siitä että pc-yhteys laitteelle katosi, ja yhdeyden palattua kompressori ei ole päällä.

Nyt ulkona on -9.0C ja laitteella on huilaus-tauko. Luxtronic -kontrollerilla lukee "Ei lämmitystarvetta", vaikka paluukierron lämpötila on 1C alle tavoitteen. Oletettavasti samasta asiasta on kyse, kuin repomies on jo havainnut, että laite torkkuu kunnes kierron lämpötila on hysteriisin (3C asetuksena nyt) verran alle pyynnin.

[repomies]

Jeps, tuo "Ei lämmitystarvetta" on vähän viheliäs. Olen kerran törmännyt siihen niin etten löytänyt logille mitään selitystä pysähtymiselle. Noin muuten noita "ei lämmitystarvetta" pysähdyksiä tulee silloin kun pumppu vaihtaa käyttöveden teosta lämmitykselle ja näkee liian lämmintä paluuvettä. On se ikävä ominaisuus. Valita sinäkin maahantuojalle siitä.

[repomies]

Katsoin tarkemmin tuota .dta tiedostoasi.

Invertteri tosiaan nostaa hitaammin kierroksia kuin laskee niitä. Esimerkkinä rivit (tallenna .csv tiedostoon) 2388-2448 ovat yhden oskillaation nosto herteissä, ensimmäinen nosto 35->36 ja viimeinen 70->71. Tuo ottaa tasan tunnin tuo hertsien nosto 35->71.

Hertsien lasku on riveillä 2460-2486. Siinä mennään ekalla rivillä 71->69 ja vikalla 37->35, eli vastakkaiseen suuntaan tasan sama 71->35. ja tuo ottaa vain 26 minuuttia. Eli invertteri on paljon hanakampi laskemaan hertsejä kuin nostamaan niitä. Sama toistuu muissa oskillaatioissa. Jos tutkitaan tuota paluun tavoitelämpötilan ja toteutuneen paluulämpötilan erotusta, niin huomataan että kuitenkin tuo lämpötila ylittää tavoitteen paljon vähemmän kuin mitä alittaa. Eli pienempi ylitys saa aikaan rajun pudotuksen hertseissä. Mikäli paluu heilahtaa enemmän kuin yhden asteen verran yli tavoitteen niin pudotus on melkein pystysuora. Login loppupuolella on yksi tällainen case.

Invertterin säätönopeus ei ole myöskään ihan vakio nousuissa, tuossa noin rivien 1550 tienoilla näkyy pienenevää oskillointia jossa pumppu nostaa hertsejä vähän rauhallisemmin. dt tavoitteeseen ei ole silloin ollut yhtä negatiivinen enää nousun aikana, eli dt suuruus vaikuttaa kyllä nousunopeuteen ainakin vähän.

Invertteri myös skippaa kokonaan tietyt taajuudet. Ehkä siellä on joku resonanssitaajuus jota vältellään. 55 jälkeen seuraava logilla näkyvä taajuus on 64. Vastaavasti alaspäin samat taajuudet skipataan.

Näin kuluttajan kannalta edullisin ratkaisu olisi, jos valmistaja mahdollistaisi invertterin ohjauksen nopeuden muokkaamisen, mutta sen puuttuessa ainoa konsti tuon rauhoittamiseen taitaa olla puskurivaraajan lisäys.

[repomies]

Ohessa esimerkki jossa näkyy kuvana miten minulla säätö pelaa. Ihan ok, jos ei huomioida sitä että pumppu tilttailee, sammuilee ja nostaa kierroksia aneemisen hitaasti sammuttuaan, tiltattuaan tai muuten vaan tehtyään käyttövettä. Eli pumppu ei muista valitettavasti tilaansa (hertsit, kiertopumppujen nopeudet) ennen KV-sykliä, eikä osaa palata siihen nopeasti. Mutta ei tuo oskilloi minkään vertaa.

Edit: korjattu firmiksessä 3.84.0, joka käynnistää suoraan lämmityksen käyttövesisyklin jälkeen, ainakin mikäli pumppu lämmitti ennen käyttövesisykliä.

[kaupunkitila]

Nyt oon seuraillut muutaman tunnin "lattialämmitys" -asetuksilla pumpun toimintaa. Muutama havainto:
1. patterien kiertoveden nopeus on n. 2x kuin mitä se oli "patterilämmitys -asetuksella"
2. kaivoon menevän veden määrä samoin noin tuplat patterilämmitys -asetukseen verrattuna
3. nopeampi veden kierto poistaa pahimman oskillaation, jos pumppu seilasi aiemmin  2KW - 6KW -väliä, nyt seilaa noin 2.3KW - 3.15KW -väliä  (32HZ - 42HZ, aiemman 27HZ - 70HZ sijaan).
- nopeampi veden kierto myös tasoittaa erityisesti pumpulta lähtevän veden lämpötilaeroja,  ennen ne oli >5C oskillaatio amplituudi,  nyt on kymmenesosa siitä
4. pumpun toiminta on näin ehkä "välttävä", eihän se alle 1C heitto menevän veden lämpötilassa tunnu sisällä
5. oskillaatio on kuitenkin näkyvissä ihan selkeästi, mutta tosiaan amplituudi on pienempi.

En siihen usko, että puskurivaraaja auttaisi mitenkään asiaan,  pikemminkin pahentaisi tilannetta. Logiikkani on seuraava: pumppu ei mitenkään voi tietää, milloin "lämpöpulssi" on tulossa patteriverkoston läpi. Jos on puskurivaraaja, niin logiikkani mukaan AIT vain lämmittää sitä enemmän, kun huomaa sitä muutosta ei tule veden lämpötilaan. Ja sitten kun se lopulta tulee läpi, niin sammunee koko laite....

[repomies]

Puskurivaraaja ihan taatusti tosiaan hidastaisi palaavan veden lämmön nousua entisestään jos se olisi patterien jatkeena. Sen seurauksena pumppu käyttäisi tosiaan vielä enemmän tehoja. Kuitenkin jos puskuri hidastaa lämpötilan nousua riittävästi niin pumppu ei välttämättä romauttaisi hertsejä samaan tapaan kuin sinulla nyt käy, vaan kuten minulla eli hitaasti. Minullahan tuo romauttaa piikkinä hertsit alas vain tilttaillessaan. Mutta oikeassa olet, tuo saattaisi pahentaa tilannetta. Täysin päinvastainen viritys olisi sitten ns hullunkierto. Siinä ohjataan hieman menovettä suoraan paluupuolelle takaisinkytkentää vahvistamaan. Ehkä se auttaisi.

Betonilaatta on melkoinen puskuri, mutta osan lämmöstä se päästää suoraan läpi sikäli mikäli virtausnopeus riittää. Eli takaisinkytkentää on kuitenkin jonkin verran, tehojen nosto näkyy melkein heti lattian paluussa edes vähän. Minulla tuota hullunkiertomaista nopeata virtausta oli märkätiloissa, mutta jouduin kuristamaan niiden kiertoja, koska se pahentaa pumpun taipumusta sammua kv-syklin jälkeen.

[peki]

Repomies, paljonko teillä meni sähköä nyt alkuvuonna?
Meillä Tammikuu 1131kwh josta pumpun osuus 360h,720kwh.
23.2 asti Helmikuu 968kwh ja pumpun osuus 320h, 640kwh.
Kiinnostaisi kun meillä on neliöitä saman verran.
Tuohon huojuntaan ehkä auttaisi ulkonen kiertopumppu ja ohitusputki lämmönjakoon.
Tulisi vähän tasaisemmin sekoittuneena litku kierrosta koneelle.

[repomies]

^ pumpullani ei ole ainakaan vielä omaa sähkömittaria joten en sen kulutuksia voi eritellä.

Tammikuu ei ollut vielä kokonaan maalämmöllä. Helmikuu on ollut tietty pelkkää maalämpöä. Lukemia saa wattimaatista, siellä on alkukuu ja puolet eilisestä. Näkyy olevan 949,3kWh jossa on siis 1.-23.2. ja noin puolet 24.2. kulutuksesta. Meillä on 2+2 henkinen talous. Kahta autoa lämmitellään katoksessa tolpannokassa. Sauna lämpenee puilla, kerran viikossa.

Sorry off-topic.

[peki]

^ pumpullani ei ole ainakaan vielä omaa sähkömittaria joten en sen kulutuksia voi eritellä.

Tammikuu ei ollut vielä kokonaan maalämmöllä. Helmikuu on ollut tietty pelkkää maalämpöä. Lukemia saa wattimaatista, siellä on alkukuu ja puolet eilisestä. Näkyy olevan 949,3kWh jossa on siis 1.-23.2. ja noin puolet 24.2. kulutuksesta. Meillä on 2+2 henkinen talous. Kahta autoa lämmitellään katoksessa tolpannokassa. Sauna lämpenee puilla, kerran viikossa.

Sorry off-topic.

Ei tuo pumppu hirveitä vie vaikka vähän säätämistä onkin-
Tuli mieleen että jos tuo taajuuden muutos on ihan suunniteltua kompuran voitelun kannalta?
Tapahtuuko tuo pumpun pysähdys joka toisen kv- syklin jälkeen, vai aikaperusteisesti 18h12min?

[repomies]

Ei tuo pumppu hirveitä vie vaikka vähän säätämistä onkin-
Tuli mieleen että jos tuo taajuuden muutos on ihan suunniteltua kompuran voitelun kannalta?
Tapahtuuko tuo pumpun pysähdys joka toisen kv- syklin jälkeen, vai aikaperusteisesti 18h12min?

Hyötysuhde tuossa PWZSV-9 pumpussa lienee sitä luokkaa mitä mainostetaan. Ei ehkä aivan samaa luokkaa kuin parhaissa EEV:llä varustetuissa on-off-pumpuissa, mutta sen tiesin toki ostaessanikin. Ei ollut minun prioriteeteissani kovin tärkeää, onko COP lattialämmityksessä 4,8 vai 5,0.

Suhtaudun hieman skeptisesti siihen että tuo äkkinäinen hertsien lasku neljäänkymmeneen olisi mitenkään öljynkiertoon liittyvä asia. Se öljy liikkuu siellä kylmäaineen mukana aina ja ennen tilttiä pumppu on stabiilissa tilassa, ei oskilloi tai mitään. Ei tuommoista ongelmaa näy muissa pumpuissa.

Kokonaan pumppu pysähtyy lähinnä vain käyttövesisyklin jälkeen ja se on ihan satunnaista firmiksellä 3.81. Firmiksellä 3.82.2 se on systemaattista. Voin hyvin kuvitella, että tuohon systemaattiseen pysähdykseen olisikin kylmäaineen (ja öljyn) kiertoon liittyvät syyt. TEV on käyttövesisyklin jälkeen asennossa jossa ainetta pääsee kovin vähän läpi. Kun 3-tie kääntyy niin menee aikansa ennen kuin kompura saa järkevän määrän ainetta sisuksiinsa, siinähän pitäisi alkaa liikkua paljon enemmän kylmäainetta kun lauhdutus on yhtäkkiä paljon tehokkaampaa kun lämpö laskee lämmönvaihtimessa lattiaveden alkaessa kiertää.

Silti, vaikka pumppu kompuraa säästelläkseen pysähtyisikin käyttöveden teon jälkeen, sen pitäisi mielestäni osata palata lämmitykseen käyttövesisykliä edeltäneillä tehoilla (ja vähän ylikin) järjellisen mittaisen kiihdyttelyn jälkeen. Järjellinen mitta on mielestäni korkeintaan varttitunti, ei kaksi tuntia kuten nyt kovilla pakkasilla. Ajattele nyt on-offia, se rykäisee täysille heti käynnistyksen jälkeen, ja ne kestävät sen kyllä.

Edit: korjattu firmiksessä 3.84.0, joka käynnistää suoraan lämmityksen käyttövesisyklin jälkeen, ainakin mikäli pumppu lämmitti ennen käyttövesisykliä.

[kaupunkitila]

Havainnot tältä päivältä, pumppu "lattialämmitys" -asetuksella , vaikka on patterilämmitys käytössä:
- oskillointi on ollut 4 HZ amplituudilla, esim.  38HZ - 42 HZ -välillä.

Eli huomattavasti pienempää on ollut oskillaatio, havaintoni / tulkintani mukaan se enimmäkseen liittyy kiertovesipumpun isompaan nopeuteen lattialämmityksellä.

En tiedä voisiko selittyä miksi repomiehellä ei ole tätä haastetta, ja minulla on, että  repomiehellä olisi pienempi veden volyymi.  Mulla on kokonaistilavuus patteriverkostolla ja paisuntasäiliöllä ehkä 200L, vähän alle.

Laitoin nyt kuitenkin takaisin patterilämmityksen, kun muutin vielä hystereesi -lämpötilaa. ( "RT incr.max = Return increase maximum ) ... katsotaan onko vaikutusta.

Btw. ohessa sivulla 16 puhutaan "Hysteresis HR" -asetuksesta,  joka minusta olisi se asetus mitä tässä nyt kaivattaisiin... mutta en ole sellaista asetusta löytänyt
http://www.alpha-innotec.pl/fileadmin/sap/EN/A0220/83055300.pdf

[kaupunkitila]

Jos mitään uutta ei ilmene, jätän tän haasteen taustalle.

Yhteenvetona,

Ainoana muutoksena mulla on jäänyt pumpun asetuksen  muuttaminen "patterilämmitys" --> "lattialämmitys"   ...vaikka mulla tosiaan on patterilämmitys.

Edellämainittu nostaa veden kierron nopeutta arviolta puolitoista kertaiseksi.

Sillä oskillaatio pienenee, niin että se on noin 10% luokkaa, ja asettuu muutamassa tunnissa jopa niin että oskillaatio loppuu. Mutta oskillaatio alkaa esimerkiksi käyttövesijakson jälkeen, tai kun tulee syystä tai toisesta kompressorin pysähdys... oskillaatio alkaa siis kun patterikierron veden lämpötila on selvästi alle tavoitetason, ja pumppu kirii kiinni, menee yli, ja sitä rataa.

[Paul M]

Säätötekniikassa on ongelmana värähtelytilanteissa luulo, että pitää hidastaa systeemeitä. Ja sitten tehdään laiskoja säätöjä. Törmäsin hankalimpaan värähtelyongelmaan robotiikassa. Moniakselinen käsivarsi otti jossakin hidastustilanteessa hommakseen värähdellä niin että koko solu heilui. Tuossa heilunnan ollessa päällä sen sai pois pysyvästi säätämällä derivaattoria kireämmäksi eli nopeammaksi. Jos sääti väärään suuntaan, otti tuo täyden toiminta-alueen heilahdukseksi ja rikkoi tavaraa. Piti tajuta mitä teki.

Eli ihan vain frilosofisille pohdinnoille pohjaksi, jotta PID-säädöt ovat aivan käytännön säätöjä, joilla hallitaan dynamiikka. Mutta vain jos tietää mistä on kyse. Taloautomaation puolella näkee paljon tietämättömyyttä säädöissä. Laiskat säädöt ovat jotenkuten toimivia, mutta ajautuvat huonoon säätötarkkuuteen ja esimerkiksi moottoriventtiilien turhaan soutamiseen.

Jos joku pitää ymmärtää, on se tuo D-osuus. Sillä ennakoidaan. Kyseessä on hallittu muuttuja, jolla annetaan etukäteen systeemissä tieto tulevasta eli tavoitearvosta. Ennakointi korjaa systeemin hitauden. Hyvä esimerkki on perinteisen bi-metallitermostaatin derivaattori. Termostaatti ei nimittäin saa huonelämpötilan noususta riittävän nopeaa tietoa. Katkaisu tapahtuisi lämpötilan suurimman nousunopeuden kohdalla ja yliheilahdus olisi kaikki katkaisun jälkeinen lämpötilan nousu. Derivaattorina on pieni lisälämpövastus bi-metallia lämmittämässä. Bi-metalliin tuodaan väkisin lämpötilan nousua, jolloin katkaisu tapahtuu huomattavasti aikaisemmin kuin huoneen lämpötila on saavuttanut tavoitearvon. Tämä alkeellinen mutta hienostunut säätötapahtuma kannattaisi sisäistää. Kiihdyttävä toiminto ei saa tietenkään olla liian vahva. Toisin sanoen derivaattorin on vastattava huoneen aikavakioon riittävän tarkasti. Tästä syystä aivan tavalliset bi-matallitermostaatit toimivat varsin hyvin asteen osilla. Ilman derivaattoria heilahtelu on useita asteita.

Jossain paperikoneajoissa aivan perinteisillä analogisillakin säädöillä haettiin promilletason säätötarkkuutta. Paperin pysyminen kireänä tarkoittaa nimittäin paperin venyttämistä hallitusti ilman värähtelyä, joka värähtely johtaisi paperin katkeamiseen. Tämä kuvaa hyvin säätötekniikan kykyä hoitaa asiaa.