Kallio kadoksissa

[Pajalo]

Meillä on kaksi päivää porattu tuloksetta
Pintamaata on noin 60m. Porari pääsi eilen putkittamalla 60m ja tänään 43 m, jolloin putki vääntyi poikki.
Ensi viikolla yrittävät isommalla putkella. Toivottavasti onnistuu, ettei tarvitse ruveta virittelemään putkia matalaan järveen. Porausfirma vaikuttaa asialliselta ja osaavalta. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

[fraatti]

Mitä tässä lopulta kävi?


Täältä voi tutkia etukäteen huikan geoenergiapotentiaalia: http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Se kertoo kuinka paikka sopii maalämmölle eli kallion syyvyyden sekä kivilajin.

[Pajalo]

Tämä on vielä vaiheessa, mutta huomenna yrittävät uudelleen. Tarkoituksena on koettaa 165 paksuseinäisemmällä putkella. 60m kaivoon nousi hyvin vettä ja se lasketaan aktiivisyvyydeksi. Toisen kaivon aktiivisyvyys on vastaavasti pienempi.

[Pajalo]

No nyt on kaivo porattu👍🏻 Uusi kaivo on 180m syvä pinnasta laskien. Pintamaata oli 63m. Aktiivisyvyys on noin 160 m, kun veden pinta on oletettavasti 18 m maanpinnasta. Poran ollessa paikalla tarkistin narulla ekan kaivon syvyyden, joka olikin yllättäen vain 36m. Putkeen on nähtävästi kertynyt hiekkapitoista maata? Porari viritti poran uudestaan kuntoon ja porasi vielä 30m lisää kallioon. Huomenna pitänee tarkistaa vedenpinnan korkeus 160m syvässä kaivossa.

[Pajalo]

Yllättäen 180m kaivon aktiivisyvyys onkin 168m. Vesi nousikin korkeammalle ”kalliokaivossa” kuin viereisessä putkikaivossa. Kaivot putkitettiin tänään ja aktiivisyvyys taitaa kuitenkin olla yhteensä noin 188m. Talon kaukolämmön kulutus oli 22000kwh ja kaivon mitoitussyvyys Oilonin mukaan 159m. Lisämetreistä ei taida olla kuitenkaan haittaa? Suomen Porakaivo hoiti homman mukavan asiakasystävällisesti. Suosittelen!

[tomppeli]

Yllättäen 180m kaivon aktiivisyvyys onkin 168m. Vesi nousikin korkeammalle ”kalliokaivossa” kuin viereisessä putkikaivossa. Kaivot putkitettiin tänään ja aktiivisyvyys taitaa kuitenkin olla yhteensä noin 188m. Talon kaukolämmön kulutus oli 22000kwh ja kaivon mitoitussyvyys Oilonin mukaan 159m. Lisämetreistä ei taida olla kuitenkaan haittaa? ...

Lisämetreistä on vain hyötyä..
Koetin hiukan laskea tuota aktiivisyvyyttä.
En ollut ihan varma siitä, ymmärsinkö kaivojen tiedot oikein.

Maaosuudesta saadaan lämpöenergiaa vain noin 50 % kaivometriltä verrattuna kallio-osuuteen.
Toisin sanoen maaporausmetrejä tarvitaan kaksi kertaa enemmän, kuin kaliiometrejä, jotta saataisiin sama lämpöenergian määrä.

Jos maaosuutta olisi noissa kahdessa kaivossa yhteensä 100 metriä,
tarvittaisiin aktiivisyvyyttä yhteensä noin 210 m, kun lämmitysenergian vuositarve on 22000 kWh ja kyseessä olisi lattialämmitteinen kohde.
 

[Pajalo]

Eikös se ole niin, että putkiosuus on aktiivista vesirajaan asti. Onko tälläisen kaivion hyötysuhde 50%? 180m kaivossa 165 putkea on 63m ja loppu on kalliossa . Vesi nousi 10m pinnasta. Toisessa kaivossa on putkea 50m. Narun päässä oleva putki upposi kuitenkin 36m. On nähtävästi veden mukana noussut hiekkaa tms. Vesiraja on pinnasta -16m eli aktiivista 20m. Riittääkö 188m (kalliota 120m ja vesipitoista putkea loput) aktiivista talomme lämmitykseen? Vuosikulutus kaukolämmössä on ollut 22000kwh ja neliöitä on 135m2 + 20 m2 parvi. Urakoitsijat väittävät, että veden myötä myös putkitettu osuus voidaan laskea aktiiviseksi? Mitäs muut foorumilaiset tuumivat tästä?

[Pajalo]

Mittasin 180m syvän kaivon (putkea 63m) vesirajan porauksen jälkeisenä päivänä. Vesi oli 10 m pinnasta. Nouseeko vesi vielä? En pääse enää tarkastamaan, kun vaalaputket on jo vedetty sisään tekniseen tilaan.

[tomppeli]

Niistä aktiivimetreistä, jotka ovat kalliossa, saadaan täysillä (= 100 %) lämpöenergiaa.
Niistä aktiivimetreistä, jotka ovat pehmytmaakerroksessa saadaan vain puolet (= 50 %) siitä lämpöenergiasta, joka saadaan kalliosta.

Esimerkiksi:
50 metrin kalliokaivosta saadaan suunnilleen saman verran lämpöenergiaa, kuin on mahdollista saada 100 metrin maakaivosta.

[Pajalo]

Pumppuvalmistajan mukaan oleellista on, että lämpöputket ovat vedessä, jolloin saadaan sama energia. Tämän edellytyksenä on lämmön johtuminen ylöspäin. Porausfirma on samaa mieltä, kuten myös urakoitsija. Onko tästä olemassa tutkimustietoa? Meidän tapauksessa edellämainitun laskukaavan mukaan aktiivimetrejä olisi 154,5 eli lämpökaivon energiatuotto riittänee kun suunniteltu aktiivisyvyys oli 159m?

[tomppeli]

Pumppuvalmistajan mukaan oleellista on, että lämpöputket ovat vedessä, jolloin saadaan sama energia...

Ei saada.
Kallion lämmönjohtoluku on noin 3,0 W/mK ja pehmeän maan noin 1,3 - 1,5 W/mK. Ei ole sama.
W/mK = Wattia / (metri x Kelvin aste)

Tai.:

          Wattia           
metri x Kelvin aste

[Pajalo]

Porari väittää energiatuotannon olevan hyvä, koska veden virtaus kaivoissa on reipasta. Talomme on järven rannalla ja vanhaa järven pohjaa. Tilanne olisi eri, jos talo sijaitsisi kuivalla maalla? Onko tällä vaikutusta?

[tomppeli]

Tuskin on vaikutusta.

[Pajalo]

Olemme pohjavesialueella (vedenottamo on 1km päässä) ja maa on kosteaa hiesua? Varmaan löytyy vastaavia tapauksia? Porari puhui TRT-mittauksista ... Mitens lämmön johtuminen alhaalta ylös vaikuttaa tässä?
Meillä varmaan lämpöä riittää, kun Tomppelin laskutavalla aktiivisyvyys on 154,5 m. Tämä saattaa kiinnostaa useampaakin, varsinkin kun aktiivisyvyys määritellään yleisesti vesitason mukaan ilman mainintaa tai erittelyä, onko vesi kalliossa tai putkessa.

[tomppeli]

TRT -mittaus on hyvä menetelmä todeta energiansaanto maalämpökaivosta.

Linkkejä aiheeseen:

https://www.lapon.fi/trt-mittaus
https://www.youtube.com/watch?v=M2S-5eUlbP8
https://www.univaasa.fi/fi/news/trt_vaunu/

[Pajalo]

Tähän ei sitten taida löytyä yksiselitteistä vastausta. Mittauksia pientaloon ei kannata tehdä ... Olisi mielenkiintoista, jos jollain foorumin käyttäjällä olisi kokemusta siitä, miten energiaa irtoaa vesipitoisesta putkesta vs. vesikallioreiästä?

[Täystiili]

Koeta nyt uskoa Tomppelin kokemuksella todettua määritelmää, putkessa oleva vesi vastaa vain puollelta pituudeltaan vastaavaan kalliossa olevaa reikään verrattuna. Kaivot ovat aina kuitenkin yksilöitä, eikä niitä voi kovin tarkasti verrata keskenään. Tulevat ajat ja reiästä nouseva keruunesteen lämpötila kertoo sinulle asiat paljon luotettavimmin ajan kanssa. Kun nouseva neste pysyy plussan puolella useamman koko lämmityskauden ajan on poraus onnistunut, jos tuleva lämpötila laskee -2C asteeseen on syytä seurata tilannetta tarkemmin koska mlp:lta palaava on tällöin reilusti pakkasella -5C...-7C asteessa ja jäätää jo pahasti keruuputkien ympärillä reiän yläpäässä olevaa vettä.

Jos reiän ympärillä on hyvät lämpimät virtaamat maakerroksissa (kallion halkeamissa/suonissa), niin lämmöntuotto paranee merkittävästi. Vain mittaamalla reiästä (TRT-mittaus) voit saada faktaa, johon voi perustaa todellista lämmöntuottoa ennen maalämpökaivon käyttöönottoa, muu on enemmän tai vähemmän spekulaatiota. Tomppelin mitoituksella todennäköisesti saat kohtuullisen lämpökaivon, mikäli antamasi lähtötiedot ovat olleet oikeat kohteestasi. Energiakaivo on asia, jota ei voi ylimitoittaa, mutta alimitoitus onnistuu helposti kauppiaiden halvimmissa tarjouksissa sisältöä ymmärtämättömille asiakkaille. Tietenkin yli 200 metrin kavoissa kollektorin koko ja pumpun virtaamat pitää olla kohdillaan eikä tuijottaa vain minimivaatimuksia.

[Pajalo]

Ihan mielelläni lukisin Tomppelin laskelmat: Siporex-talo 2000, 135m2 (lattialämmitys)+ 20m2 parvi (ei lattialämmitystä), vuosikulutus 22000 kwh  ja huoneet korkeaa tilaa.
Kiitos!

[Kuumaa_kalliosta]

Ihan mielelläni lukisin Tomppelin laskelmat: Siporex-talo 2000, 135m2 (lattialämmitys)+ 20m2 parvi (ei lattialämmitystä), vuosikulutus 22000 kwh  ja huoneet korkeaa tilaa.

Annatko täällä kerrotut tiedot mahdollisimman tarkkaan. Yllä olevilla tiedoilla saisit kovin summittaisen arvion.

[tomppeli]

Liitin laskelman tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma on suurpiirteinen.
Tarkemman saa tosiaankin, jos on käytettävissä rakennuksen tiedot.