Anodin tarkistaminen

[fraatti]

Manuaalin mukaan näissä on käytössä magnesium?-anodit joiden kuntoa pitäisi seurata. Laiminlyöty anodin anodin vaihto johtaa varaajan ruostumiseen. Onko kukaan tarkistanut kuntoa? Onko myös suomessa emaloitu pytty vai rst?


Tämän ohjeen mukaan varaaja on emaloitu: https://www.stiebel-eltron.com/content/dam/ste/cdbassets/current/bedienungs-_u_installationsanleitungen/WPC_04-13__cool___485edb61-fa72-11e5-8007-005056a95add.pdf

[Kimmo_L]

Manuaalin mukaan näissä on käytössä magnesium?-anodit joiden kuntoa pitäisi seurata ennenkuin emaloitu varaaja ruostuu puhki. Onko kukaan tarkistanut kuntoa? Onko myös suomessa emaloitu pytty vai rst?

Minulla on tuosta edellinen malli. Anodin tarkistaminen on ollut harkinnassa monta kertaa, mutta vielä en ole sitä tehnyt.Pytty on emaloitu, joten sikäli anodit ovat tärkeät.

Vanhemmassa mallissa on sähköinen valvonta anodin kunnolle. Jos anodi syöpyy liikaa, punaisen valon pitäisi syttyä. Tuon ohjeen perusteella näyttäisi, että ovat jättäneet uudemmasta mallista sähköisen valvonnan pois.

Lisäksi uudemman mallin anodit näyttävät kuvan mukaan huomattavasti pienemmiltä. Vanhassa mallissa se on 225 mm pitkä tanko.

[Nakke vaan]

Kävin ihan tämän ketjun innoittamana katsomassa. Äkkiä vilkaisten näyttää aivan valkoiselta ja kuvatessakin, paitsi kun laittaa valkoisen taustan niin kyllähän tuosta punoitusta erottaa.
3.5 vuotta ikää ja vesimittariin on tullut yli 1000 kuutioo tuona aikana, tietenkin suurin osa kylmää tuosta.
14Mwh käytetty veden lämmittämiseen ja 45Mwh saatu lämmintä vettä, tiedä sitten vaikuttaako vesimäärät mitään vai kuluuko tuo anodi ihan ajan perusteella? Sähköä tämä anodi ei vie, eikä anna hälytystä.

[fraatti]

Riippuu lähinnä veden laadusta kuinka nopeasti kuluu.
Täällä jotain turinaa.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,27168.0.html

[fraatti]

Tuli tänään poikettua tuossa eräällä tutulla ja vilkaistiin samalla tuo anodi juttu hänen koneestaan. Siellä näytti olevan tuollainen joku sähköinen indikaattori juttu. Ilmeisesti joku punainen valo pitäisi syttyä sitten kun vanha anodi on ehtoopuolella. Itse anodin kiinnitys taisi olla tuolla takana 8mm kierteellä ja mutterilla. Lisäksi tuohon vierelle meni tuollainen joku anturi. Tuollaista samanlaista värisysteemiä ei ollut näkyvissä. Mahtaakohan tuo väri systeemi olla joku sellainen joka päästää hiukan kosteutta tuonne sisään  kun anodi on kulunut riittävästi ja kosteus muuttaa patruunan värin punaiseksi?


Tämä kone oli asennettu noin 2011/2012 joten lieni se vanhempi malli.

[Nakke vaan]

Aika paljon on Stiebelin rakenne muuttunut tuon kuvasi koneen jälkeen. Uudessa ei ole tuolla varaajan kaverina yhtään noita sähkövärkkejä. Kaikki nuo on siirretty siihen kompurayksikköön joka Stiebelin tapauksessa on varaajan päällä. Se taas mahdollistaa helpot huollot kun ei tarvi kontata, lisäksi voi olla että kompura tykkää enempi olla ylhäällä lämpimän varaajan päällä kun alhaalla mahdollisesti aika kylmässäkin paikassa.

Mitä tuohon anodiin tulee niin jos se toimii kosteuden siirtymisellä niin olisi hyvä tietää kauanko sitä suojaa on jäljellä punastumisen jälkeen. Eihän tuonne käytännössä ikinä tule katsottua kun pitää etuseinäkin irroittaa. Ovatkohan hokasseet laittaa toisen isomman pötkön joka sitten jatkaa hommia kun toisesta on väri mossahtanut. Värin toimintaperiaatekin olisi tietty kiva tietää. Kemia tietoni ovat aika vaatimattomat vaikka just reenasin reaktioden tasapainottamista, ei tule mieleen mikä kostuessaan muuttuu noin selvästi punaiseksi. Paitsi jos siellä on valmiiksi joku vesivärinapin tyylinen väriaine joka on vain kääritty valkoiseen paperiin, tuohan riittäisi ja sitä tukisi se että omastani jotain punaista kuultaa kun oikein tarkasti katsoo.

Noiden vaihtaminen onkin sitten isompi projekti, näyttäisi että tuo koko luukku pitää irroittaa ja vaihtaa ikäänkuin sisäkautta. Siinä on oiva tilaisuus tuhota sitä emalipintaa kiristämällä apinana noita pultteja.
Toivottavasti koko värkki hajoaa ennen tuota varaajaa.

Minullahan on mökillä sellainen tilanne että rakentaessa 80-luvulla sinne laitettiin rosterinen  varaaja joka sitten alkoi vuotamaan muutaman vuoden päästä. Enempää ajattelemati uusittiin se taas rosterivaraajalla ja sekin hajosi muutamassa vuodessa. Sitten tuli kaupassa puheeksi noiden lyhyt ikä ja myyjä tiesi heti myydä emalipöntön sinne seuraavaksi. Se on ollut siellä nyt jotain 25 vuotta. Putkimies, uljas veljeni, oli autuaan tietämätön mistään veden laadun vaikutuksesta rosterin kestoon. Mökin vesikin on tuon jälkeen tutkittu useammankin kertaa. Ph on reilun yhden yksikön pielessä, taisi olla liian pieni, kuitenkin niinpäin että kaivoon kipataan säkki kalkkia silloin tällöin. Kloridiakin on vaihtelevasti jotain 30-50 mikä sinänsä ei ole paljon mutta liikaa kuitenkin. Sitä ei ainakaan parikymmentä vuotta sitten saanut kohtuudella pois, täytyykin kysyä onko siihen nykyään  jotain värkkiä. Vaikka ei noista määristä mitään haittaa ole. Rautaakin on ja siihen onkin sellainen miehen korkuinen vastavirtaus hiekkapönttö härveli auttamassa.
Porakaivokin tuli tehtyä mutta sieltä pukkasi raadonia luokkaa 4200, eli sitä ei saa käyttää edes suihkuun.

[Kimmo_L]

Aika paljon on Stiebelin rakenne muuttunut tuon kuvasi koneen jälkeen. Uudessa ei ole tuolla varaajan kaverina yhtään noita sähkövärkkejä. Kaikki nuo on siirretty siihen kompurayksikköön joka Stiebelin tapauksessa on varaajan päällä. Se taas mahdollistaa helpot huollot kun ei tarvi kontata, lisäksi voi olla että kompura tykkää enempi olla ylhäällä lämpimän varaajan päällä kun alhaalla mahdollisesti aika kylmässäkin paikassa.

Kuvassa oleva laite on samanlainen kuin minulla on. On siinäkin kompressori tuon varaajaosuuden päällä. Yläosaan on erillinen saranoitu kansi tuon yläpuolella. Sähköjen kytkennät on tosiaan tuossa alaosassa tässä vanhemmassa mallissa.

Kuvassa alhaalla näkyy anodille menevä kaapeli. Sen päässä on painekytkin. Toisen anodin rakenne on sellainen, että jos se kuluu tarpeeksi, vesi pääsee sisällä kulkevaa reikää pitkin painekytkimelle. Veden paine painaa kytkintä ja punainen lamppu etupaneelissa syttyy.

Käsittääkseni tuo ei ole mitenkään yhteydessä ohjauslogiikkaan, joten laite toimii normaalisti valosta välittämättä. Anodin kulumisen huomaa vain, kun menee katsomaan pumppua ja huomaa punaisen valon palavan.

Sitten on se kysymys, että uskaltaako valoon luottaa vai pitäisikö anodin kuntoa tarkistaa avaamalla laippa, vaikka valo ei olisikaan syttynyt.

[fraatti]

Aika paljon on Stiebelin rakenne muuttunut tuon kuvasi koneen jälkeen. Uudessa ei ole tuolla varaajan kaverina yhtään noita sähkövärkkejä. Kaikki nuo on siirretty siihen kompurayksikköön joka Stiebelin tapauksessa on varaajan päällä. Se taas mahdollistaa helpot huollot kun ei tarvi kontata, lisäksi voi olla että kompura tykkää enempi olla ylhäällä lämpimän varaajan päällä kun alhaalla mahdollisesti aika kylmässäkin paikassa.

Mitä tuohon anodiin tulee niin jos se toimii kosteuden siirtymisellä niin olisi hyvä tietää kauanko sitä suojaa on jäljellä punastumisen jälkeen. Eihän tuonne käytännössä ikinä tule katsottua kun pitää etuseinäkin irroittaa. Ovatkohan hokasseet laittaa toisen isomman pötkön joka sitten jatkaa hommia kun toisesta on väri mossahtanut. Värin toimintaperiaatekin olisi tietty kiva tietää. Kemia tietoni ovat aika vaatimattomat vaikka just reenasin reaktioden tasapainottamista, ei tule mieleen mikä kostuessaan muuttuu noin selvästi punaiseksi. Paitsi jos siellä on valmiiksi joku vesivärinapin tyylinen väriaine joka on vain kääritty valkoiseen paperiin, tuohan riittäisi ja sitä tukisi se että omastani jotain punaista kuultaa kun oikein tarkasti katsoo.

Noiden vaihtaminen onkin sitten isompi projekti, näyttäisi että tuo koko luukku pitää irroittaa ja vaihtaa ikäänkuin sisäkautta. Siinä on oiva tilaisuus tuhota sitä emalipintaa kiristämällä apinana noita pultteja.
Toivottavasti koko värkki hajoaa ennen tuota varaajaa.

Minullahan on mökillä sellainen tilanne että rakentaessa 80-luvulla sinne laitettiin rosterinen  varaaja joka sitten alkoi vuotamaan muutaman vuoden päästä. Enempää ajattelemati uusittiin se taas rosterivaraajalla ja sekin hajosi muutamassa vuodessa. Sitten tuli kaupassa puheeksi noiden lyhyt ikä ja myyjä tiesi heti myydä emalipöntön sinne seuraavaksi. Se on ollut siellä nyt jotain 25 vuotta. Putkimies, uljas veljeni, oli autuaan tietämätön mistään veden laadun vaikutuksesta rosterin kestoon. Mökin vesikin on tuon jälkeen tutkittu useammankin kertaa. Ph on reilun yhden yksikön pielessä, taisi olla liian pieni, kuitenkin niinpäin että kaivoon kipataan säkki kalkkia silloin tällöin. Kloridiakin on vaihtelevasti jotain 30-50 mikä sinänsä ei ole paljon mutta liikaa kuitenkin. Sitä ei ainakaan parikymmentä vuotta sitten saanut kohtuudella pois, täytyykin kysyä onko siihen nykyään  jotain värkkiä. Vaikka ei noista määristä mitään haittaa ole. Rautaakin on ja siihen onkin sellainen miehen korkuinen vastavirtaus hiekkapönttö härveli auttamassa.
Porakaivokin tuli tehtyä mutta sieltä pukkasi raadonia luokkaa 4200, eli sitä ei saa käyttää edes suihkuun.

Toisaalta stibelin heikkous on se että varaaja on alla. Tällöin anodi ei voi olla päällä jolloin pytty pitää melkeen tyhjätä tappiin saakka. Jos nuo ovat toisinpäin niin sitten anodi voi olla päällä ja sitä voi tarkastella ilman että tyhjää koko varajaa. Toki parempi ratkaisu että koko anodia ei ole tai sitten se on tuollainen mistä voi mitata sen virran että millaisessa hapessa anodi on tai sitten se että se on huoltovapaa eli sähköinen... tuonne toisaalle jotain näistä kirjoittelinkin...

[Nakke vaan]

Toisaalta stibelin heikkous on se että varaaja on alla. Tällöin anodi ei voi olla päällä jolloin pytty pitää melkeen tyhjätä tappiin saakka. Jos nuo ovat toisinpäin niin sitten anodi voi olla päällä ja sitä voi tarkastella ilman että tyhjää koko varajaa. Toki parempi ratkaisu että koko anodia ei ole tai sitten se on tuollainen mistä voi mitata sen virran että millaisessa hapessa anodi on tai sitten se että se on huoltovapaa eli sähköinen... tuonne toisaalle jotain näistä kirjoittelinkin...

Tyhjentäminenhän on kevyttä ja helppoa hommaa, vähän kun akun lataus
Varsinkin kun pönttö on alimmainen niin vain lattia kastuu kun ruuvaa tyhjennysruuvin pois.
Ja onhan tuo anodin ja sen luukun sijainnissa se hyvä puoli että samalla voi imuroida ja pyyhkiä sen varaajan pohjan kaikesta moskasta kun luukku on auki. Olen tässä elämän varrella muutaman varaajan vastuksen vaihtanut ja pahimmillaan pöntöistä löytyy ämpärillinen irtomujua    varsinkin oman kaivon omistajien varaajissa on paljon soran/hiesun tyylistä tavaraa.

Se sähköinen tikkuko on ikuinen?

Onko niin että tuommoista minun stiebelin tyylistä anodia ei voi mitata?

[fraatti]

Se sähköinen tikkuko on ikuinen?

Onko niin että tuommoista minun stiebelin tyylistä anodia ei voi mitata?

Niinkait se pitäisi olla.

Ei voi mitata. Tuon indikaattorin tarkoitus on hoitaa sama asia kuin mittauksen. Mittauksestakaan tuskin selviää muutakuin että toimii tai ei toimi...

[Nakke vaan]

Kävin kuitenkin mittaamassa. En keksinyt muuta mitata kun vastuksen. Toinen oli 0.6 ohmia pöntön runkoon ja toinen 0.8 ohmia. Keskenään sauvan mutterista toisen sauvan mutteriin oli 0.7 ohmia.
En tiedä mitä noista ajatella mutta mittaan tästä eteenpäin vuosittain nuo jos niistä voi sitten jotain päätelmiä vetää. Ehkä kun sauva menettää pinta-alaa niin resistanssi muuttuu, voi olla että menee metsään tämä ajatus mutta en keksi parempaa. 

[fraatti]

Kävin kuitenkin mittaamassa. En keksinyt muuta mitata kun vastuksen. Toinen oli 0.6 ohmia pöntön runkoon ja toinen 0.8 ohmia. Keskenään sauvan mutterista toisen sauvan mutteriin oli 0.7 ohmia.
En tiedä mitä noista ajatella mutta mittaan tästä eteenpäin vuosittain nuo jos niistä voi sitten jotain päätelmiä vetää. Ehkä kun sauva menettää pinta-alaa niin resistanssi muuttuu, voi olla että menee metsään tämä ajatus mutta en keksi parempaa. 

Jos sauva ei ole eristetty koneen rungosta niin mittaamisesta ei ole hyötyä koska ne ovat molemmat "yhtäpuuta". Mitatessa pitäisi mitata milliampeereita eli virtaa. Eristämiseen käytetään tälläisiä värkkejä:

Mittaamisesta kirjoitinkin jo tänne: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,27168.msg356452.html#msg356452

[fraatti]

Jokos jollain on tullut anodin (tai varaajan) vaihto ajankohtaiseksi?

[Nakke vaan]

Nyt kun muistutit asiasta niin kävin katsomassa, hyvältä valkoiselta näytti. Sitten tilataan uudet kun näyttää punaista. Vaihtoehtoisesti noi voisi vaihtaa jos ja kun joskus puhdistaa varaajan pohjalta sinne kertyneen moskan. Todennäköisesti siellä on ämpärillinen moskaa 7-8 vuoden käytön jäljiltä.

Tein myös nuo vastaavat mittaukset mitä tuossa edellisessä viestissä ja nyt muttereiden välinen resistanssi  on 0.4 ohmia ja muttereista runkoon on nyt molemmissa 0.3 ohmia. En vieläkään tiedä kertooko mittaukset mitään tai voiko noista päätellä jotain järkevää ja johdonmukaista mutta kovasti ovat arvot muuttuneet.

[Nakke vaan]

Oliko joku suositeltava paikka mistä tilaisi tuon anodin, uuden silmän ja kaikki tiivisteet tuohon jos nyt kesän aikana vaihtaisi tuon anodin. Samalla avaisi tuon varaajan ison luukun ja poistaisi kaikki moskan sieltä pohjalta, eli ison luukun tiivisteenkin tarvitsisi. Google tietty löytää mutta jos jollain on joku hyvä paikka niin saa suositella.


Mites muuten noin keskimäärin arvaako tuon varaajan vain tyhjentää ilman että kierukka samalla rysähtää alas? Vai olisiko fiksua tyhjentää kierukka ensin, painaahan se täysinäisenä jonkin verran ja ikääkin on jo yhdeksän vuotta. Tietty tyhjänä sitten on nostetta ja taas repeää……

[mso]

Mulla myös tuo vanhempi malli, jossa on tuo merkkivalollinen ilmoitussysteemi. Lamppu ei ole ikinä vilahtanutkaan, ja nyt laski vedet alleen 11 vuoden iässä. Uuden pöntön hinta n. 4000€, eli eipä nyt ihan hirveästi hymyilytä. Valmistajan mielestä tämä on normaalia kulumista, joten eipä muuta kuin kättä taskuun.

Tuossa vanhemmassa mallissa ohjekirjassa ei ole mitään mainintaa/vaatimusta anodin mekaanisen tarkistamisen tekemiselle, vaan kehotetaan vain "lampun syttyessä ota yhteyttä ammattilaiseen joka vaihtaa uuden anodin". Sitä lampun syttymistä tässä on odoteltu, mutta ilmoitus tulikin nestemäisessä muodossa pyytämättä ja yllättäen.

Nyt kun eristeitä purin, niin pönttö on ruostunut puhki ainakin niistä lämpötila-antureiden reikien kohdasta, jossa anturin putki on hitsattu pönttöön kiinni.  Just tällä hetkellä tuntuu ehkä siltä, että tutuille suosittelen jotain Stiebel / Thermia -leirin ulkopuolista laitetta.

[mso]

Kannattaa varautua siihen, että se lamppu ei ikinä syty, vaan ennättää ruostuttaa pöntön puhki. Eli mekaaninen tsekkaus on ainoa saada tietoa anodin kunnosta. Alaosan vaihto maksaa sit 4t€, joten kannattaa vaikka kerran vuoteen käydä kurkkaamassa tikun kunto.

Minulla on tuosta edellinen malli. Anodin tarkistaminen on ollut harkinnassa monta kertaa, mutta vielä en ole sitä tehnyt.Pytty on emaloitu, joten sikäli anodit ovat tärkeät.

Vanhemmassa mallissa on sähköinen valvonta anodin kunnolle. Jos anodi syöpyy liikaa, punaisen valon pitäisi syttyä. Tuon ohjeen perusteella näyttäisi, että ovat jättäneet uudemmasta mallista sähköisen valvonnan pois.

Lisäksi uudemman mallin anodit näyttävät kuvan mukaan huomattavasti pienemmiltä. Vanhassa mallissa se on 225 mm pitkä tanko.

[Nakke vaan]

Oma kaivo vai kunnan vesi?
Minä tilasin sunnuntaina saksasta anodin, tiivisteen ja jonkin painekatkaisijan joka kuuluu niiden ”pakettiin”
Meinaan vaihtaa lauantaina jos saapuu ajoissa.
Vaihdan varuiksi etukäteen mutta lähinnä koska olettaisin että varaajassa on tyyliin ämpärillinen mujua pohjalla ja haluan putsata pohjan. Samallahan nuo sauvatkin sitten vaihtaa.

[mso]

Sitten on se kysymys, että uskaltaako valoon luottaa vai pitäisikö anodin kuntoa tarkistaa avaamalla laippa, vaikka valo ei olisikaan syttynyt.

Vastaus kysymykseesi: Ei voi luottaa merkkivaloon! Vaikka ohjekirjakaan ei näissä pyydä anodia fyysisesti tsekkaamaan, niin kannattaa silti ehdottomasti se tehdä. Meillä pytty puhkiruostunut, eikä lampussa mitään elämää vieläkään. Menee uusiksi koko roska, kun alakerta maksaa n. 4te.

[Nakke vaan]

Tänään tuli vasta nuo minun uudet anodit, tiiviste ja painekytkin.
Nyt kun näin käsissäni tuon painekytkimen niin turhaanpa sen tilasin. Sehän on nimenomaan tuohon anodin päähän kiinnitettävä murikka joka sitten sytyttää tai ei sytytä valoa jossain riippuen siitä toimiiko.
Itselläni tässä 2014 eli uudemmassa mallissahan on tuollainen mekaaninen värianturi joka lienee idioottivarma, kun anodi kuluu se päästää veden anturille ja valkoinen muuttuu punaiseksi. Semmoisen olisin halunnut mutta tuommoinen tuli. Vaihtelen joskus viikon parin sisään nuo roinat mutta ensin asennan tulovesiputkeen magneettisuodattimen niin vesivaraajaan ei pääse enää mitään kunnan huuhtelujätettä.

https://anodenshop.com/products/141576-stiebel-eltron?_pos=5&_sid=7936d92a1&_ss=r

[Nakke vaan]

Nyt putkahti magneettisuodatinkin pihaan. Hyvältä näyttää, 10bar ja läpinäkyvä joten vilkaisu riittää. 0.1mm rosterisihtikin, kyllä se tästä, vielä puuttuu 26mm ruuvattavat komposiittiliittimet…

[Nakke vaan]

Tuommoiselta nuo anodit näytti. Materiaalia sinänsä on paljonkin mutta aikalailla kalkkikerroksen peittämänä, en tiedä miten ajavat asiansa tuommoisena. On noissa syöpymääkin mutta ei valtaisasti, jotenkin fiilis että hyvä homma tuo vaihto uusiin  näin 9-vuoden kohdalla. Täällä siis kunnan vesi ja käyttöä 300-400 kuutioo vuodessa…lämpimän osuuskin on iso….ehkä kolminkertainen keskiarvotalouteen.

[Nakke vaan]

Tuo anodisauvojen päällä näkyvä epäpuhtaus ei ollutkaan enää tuommoista epähygieenisen näköistä kun sauvat olivat kuivuneet. Kuivuttuaan sauvat näyttivät kun olisivat olleet nätin valkoisen jauhon peittämät, harjasin teräsharjalla sauvat ja nyt ne ovat melkein uudenveroiset. No, roskiskamaa oikeasti mutta suht hyvännäköiset.

[pse]

Hei,

itselleni tuli ajankohtaiseksi nyt anodisauvojen tarkastus ja vaihto, kun aloin ihmetellä mitä WPC-7:n (circa 2012) punainen merkkivalo taas tarkoittikaan. Tilailin anodenshop.de:stä uudet sauvat ja tiivisteen, mutta aloin ämpyillä ennen vaihto-operaatiota.

Operaatio lienee niinkin yksinkertainen, että mlp:n sulakkeet alas, raakaveden venttiili kiinni ja lasketaan hanoista lämmintä käyttövettä kunnes varaaja tyhjä, tarvittaessa tyhjennysventtiilin kautta loput vedet ulos. Sitten toivotaan, että ruuvit irtoavat siististi 12 vuoden käytön jälkeen, uudet sauvat tilalle ja käänteisessä järjestyksessä vedet ja sähköt päälle?

Onko jotain muuta mitä pitäisi huomioida vaihdon yhteydessä tai mitä olisi hyödyllistä tehdä samalla avauksella? En nopeasti löytänyt tietoa esim. säiliön puhdistamisesta. Verkosta löytyy muutamia esimerkkejä muiden valmistajien koneista, mutta tämä lanka oli ainoa jossa kohteena Stiebelin mlp. Eli kiitos etukäteen avusta!

Koneeseen on vuosien varrella vaihdettu paisuntasäiliöt, ohjauskortti, lämmönvaihdin ja lisätty keruuliuosta, mutta edelleen käy...

[stiebel_tatu]

Omaan 11 vuotta pyörineeseen WPC07-koneeseen vaihdoin tovi sitten anodit ensimmäistä kertaa, aika hyvin oli jo syöpymää ja toisesta tangosta irronnut muutama palakin.
Melkoinen määrä oli myös moskaa varaajan pohjalla joka oli helppo tuossa yhteydessä puhdistaa (kunnan vesi)

Eiköhän nämä nyt kestä sen mitä koneella muutenkaan on enää elinikää jäljellä.

[fraatti]

Omaan 11 vuotta pyörineeseen WPC07-koneeseen vaihdoin tovi sitten anodit ensimmäistä kertaa, aika hyvin oli jo syöpymää ja toisesta tangosta irronnut muutama palakin.
Melkoinen määrä oli myös moskaa varaajan pohjalla joka oli helppo tuossa yhteydessä puhdistaa (kunnan vesi)

Eiköhän nämä nyt kestä sen mitä koneella muutenkaan on enää elinikää jäljellä.

Hyh, olipas karun näköiset. Veden laatu taitaa vaikuttaa siihen että kuinka nopeasti nuo syöpyvät.

Oliko varaajassa muuten nähtävissä mitään moskaa tai likaa sisällä? Olikos kierukka pinnaltaan puhdas? Emalointi näytti silmämääräisesti ehjälle?

[stiebel_tatu]

Hyh, olipas karun näköiset. Veden laatu taitaa vaikuttaa siihen että kuinka nopeasti nuo syöpyvät.

Oliko varaajassa muuten nähtävissä mitään moskaa tai likaa sisällä? Olikos kierukka pinnaltaan puhdas? Emalointi näytti silmämääräisesti ehjälle?

Varaajassa oli pohjalla reilusti moskaa ja samoin kierukassa likaa, emolointi näytti puhdistustoimien jälkeen silmämääräisesti ehjältä.