Mitä tehdä aurinkolämmölle?

[Halpuuttaja]

Hei Foorumilaiset!

12 vuoden omakotitalossa asumisen jälkeen olen päättänyt siirtyä käyttämään maalämpöä, varaava sähkölämmitys saa tehdä tilaa fyysisesti pienemmälle maalämpöpumpulle ja pienelle puskurivaraajalle. Pihalle porattiin 150 metrinen reikä, ja nyt putket on vedetty autotallin yhteydessä sijaitsevaan varastoon, jossa on vielä muutaman viikon 1500 litrainen vesivaraaja. Kesäkuun alussa vesivaraaja lentää pihalle, ja tilalle tulee IVT-maalämpökone. Varsinainen kysymykseni liittyy nykyiseen vesivaraajaan kytköksissä oleva aurinkovaraaja-putkisto, tai paremminkin sen hyödyntäminen tulevaisuudessa. Autotallin katolla on kolme kappaletta 25-putkista keräintä jotka on kytketty lämmönvaihtimen kautta 1500 litraiseen varaajaan. Olen etsinyt tietoa että mihin auringolla tuotettua lämpöä voisi laittaa jemmaan kun tilalle laitetaan maalämpö, kannattaako kaivoon menevään putkeen laittaa lämmönvaihdin ja ajaa lämpöä kaivoon? Vai kaivosta lämpöpumpulle tulevaan putkeen? Rahallinen hyöty kaivon lämmittämisessä voi olla hieman kyseenalainen juttu, mutta kun kaikki tarvikkeet on jo olemassa niin tarvis vaan kytkeä kiinni. Kesällä tuosta aurinkojärjestelmästä tulee kyllä hyvin lämmintä, harmi vaan että kesällä lämmitystarve on minimaalista ja varaaja pihisee täynnä 90 asteista vettä . Kävin huvikseni katsomassa vastaanvanlaisten putkikeräinten speksejä, ja 25 putken kerääjälle luvataan jopa 1900 kWh tuotto vuodessa . Sen mukaan katolta tulisi 5700 kWh vuoden aikana, huimaa. Jos on hyviä vinkkejä että mihin sijoittaisin lämmön niin otan kiitollisuudella vastaan.

[seppaant]

Kai se sinne kaivoon kannattaa ajaa, jos varajaa ei ole käytettävissä, vaikka takaisin saa vain murto-osan ajetusta energiasta.
Kaivoon menevään linjaan.
Kaivosta tulevaan linjaan asennettuna saattaa höyrystimelle menevä liuos olla jossain tilanteissa liian kuumaa.

ATS

[tomppeli]

Hei Foorumilaiset!

12 vuoden omakotitalossa asumisen jälkeen olen päättänyt siirtyä käyttämään maalämpöä, varaava sähkölämmitys saa tehdä tilaa fyysisesti pienemmälle maalämpöpumpulle ja pienelle puskurivaraajalle. Pihalle porattiin 150 metrinen reikä, ja nyt putket on vedetty autotallin yhteydessä sijaitsevaan varastoon, jossa on vielä muutaman viikon 1500 litrainen vesivaraaja...

Sinulla on täällä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg108774#msg108774
tietoja kohteestasi.
Laskin sen perusteella hiukan mitoitusta ja laskelman mukaan kaivo olisi hiukan alimittainen.

Talo ”Halpuuttaja”   LOVIISA      (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  150 m2,  375 m3    4,8 COP   6,86 kW   20 119 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,1 SCOP   7,4 kWh   24 919 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -700 kWh   0,21 kW   24 219 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   24 219 kWh
- Pumpulla tuotetaan       7,40 kW   24 219 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         24 219 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,1 COP)   5,9 kW   18 333 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         5 886 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         5 886 kWh
Tarvitaan 182 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s.         
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,41 bar (41 kPa)

Laskelma voi perustua virheellisiin lähtötietoihin ja ja siksi olla virheellinen.

[Halpuuttaja]

Sinulla on täällä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg108774#msg108774
tietoja kohteestasi.
Laskin sen perusteella hiukan mitoitusta ja laskelman mukaan kaivo olisi hiukan alimittainen.

Talo ”Halpuuttaja”   LOVIISA      (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  150 m2,  375 m3    4,8 COP   6,86 kW   20 119 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,1 SCOP   7,4 kWh   24 919 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -700 kWh   0,21 kW   24 219 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   24 219 kWh
- Pumpulla tuotetaan       7,40 kW   24 219 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         24 219 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,1 COP)   5,9 kW   18 333 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         5 886 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         5 886 kWh
Tarvitaan 182 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s.         
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,41 bar (41 kPa)

Laskelma voi perustua virheellisiin lähtötietoihin ja ja siksi olla virheellinen.

Kiitos Tomppelille laskelmasta.

En laittanut tuohon ensimmäiseen viestiini mainintaa siitä että lämmintä käyttövettä ei tehdä maalämmöllä ollenkaan, vaan ainoastaan lattialämmitysvettä. Maalämpökone sijaitsee erillisessä rakennuksessa, ja sieltä tulee taloon vain putket lattialämmitystä varten. Lämmin käyttövesi tehdään 3 kW varaajalla, meillä on kahden aikuisen talous ja aika maltillista tuo lämpimän veden käyttö. Pyysin tarjouksen kolmesta eri firmasta/laitetoimittajalta, ja koneiden teho pyöri 7-8 kW välillä. Kaivojen mitat poikkesi 141 metristä 160 metriin. Sain juuri tänään kaivonporaajan raportin, ja siinä sanotaan meille poratun kaivon olevan 153 metriä syvä. Aktiivinen pituus on hyvin lähellä 150 metriä, ja veden pinta näkyi alle kolme metriä maanpinnan tasosta. Kaivossa kiertää 145 metrinen turbo kollektori, sen halkaisija on 40 mm. Mainittakoon vielä että nykyinen sähkönkulutus on 22 000 kWh/vuosi.

[tomppeli]

Kiitos sinulle, kun tulit mukaan joukkoomme maalämpöfoorumille!
Liitän viestiisi laskelman PDF -tulosteen.
Siitä voit tarkastaa, olenko laittanut vääriä tietoja mukaan.
Voin myöskin lähettää sinulle koko laskelman sähköpostiisi, jos niin haluat.
Silloin pääset itsekin korjaamaan laskelman lähtötietoja.
Laskelma aukeaa LibreOffice -toimisto-ohjelmalla.

[Halpuuttaja]

Kiitos sinulle, kun tulit mukaan joukkoomme maalämpöfoorumille!
Liitän viestiisi laskelman PDF -tulosteen.
Siitä voit tarkastaa, olenko laittanut vääriä tietoja mukaan.
Voin myöskin lähettää sinulle koko laskelman sähköpostiisi, jos niin haluat.
Silloin pääset itsekin korjaamaan laskelman lähtötietoja.
Laskelma aukeaa LibreOffice -toimisto-ohjelmalla.

Kiitos,

Pystyykö ohjelmasta valitsemaan lämpimän käyttöveden tuotoksi 0 kWh, jos lämmintä käyttövettä ei tehdä? Sitä arvoa muuttamalla kokonaisenergian tarve pienenisi 4800 kWh, meneekö se noin yksinkertaisesti? Unohtui tietysti myös mainita halkojen polttaminen kylmillä keleillä, sekapuuta menee n. 4 m3 talvessa. Puiden polttamista on tarkoitus jatkaa ihan entiseen malliin. Mietin tässä että onko kaivo jäänyt kuitenkin liian matalaksi vaikka kuinka yritin painottaa myyjälle riittävästä syvyydestä. Tässä tämän hetken pähkäilyt.

[sailor]

Voi sitä reikääkin lämmittää mutta ihmettelen miksi se olemassaoleva varaaja ja lämmönjako pitää hajottaa    No ehkäpä tilasta on puutetta. Ei käytetyillä putkikeräimillä oikein rahallista arvoa ole kun Kärkkäinen myy niitä reiluun kolmeen sataan uutena. Vaikuttaa kyllä huonosti suunnitellulta projektilta jos keräimiä ei hyödynnetä lämmitykseen.

Kaivon lämmitys ei paljoa COP:pia nosta mutta pelastaa ainakin kaivon mahdollisen vajaamitoituksen pitkässä juoksussa.

P.S Älä nyt mitään puita suunnittele polttavasi maalämpötalossa. Ei kannata.

[euroshopperi]

Kiitos,

Pystyykö ohjelmasta valitsemaan lämpimän käyttöveden tuotoksi 0 kWh, jos lämmintä käyttövettä ei tehdä? Sitä arvoa muuttamalla kokonaisenergian tarve pienenisi 4800 kWh, meneekö se noin yksinkertaisesti? Unohtui tietysti myös mainita halkojen polttaminen kylmillä keleillä, sekapuuta menee n. 4 m3 talvessa. Puiden polttamista on tarkoitus jatkaa ihan entiseen malliin. Mietin tässä että onko kaivo jäänyt kuitenkin liian matalaksi vaikka kuinka yritin painottaa myyjälle riittävästä syvyydestä. Tässä tämän hetken pähkäilyt.

Aikalailla oikein pähkäilty tuo. Sulla tulee kustantamaan maalämmöllä käyttövesi ja lämmitys yhteensä ehkä samaa luokkaa, kuin meillä. Meillä on talo tosin 350 neliötä ja 8 h poppoo käyttää vettä tajuttomia  määriä. Eli meillä menee 8000-8300 kWh sähköä vuodessa kaikkeen lämpöön. Aurinkokennot tosin hieman avustaa, muttei ne nyt mahdottomia tuota kyllä. Jalkojen polttamisia ei pidä laskea vähennyksiin, koska tilanne saattaa muuttua jo huomenna toiseksi. Halon polttamisella voi vähentää kulutusta kyllä, mutta olisi järkevämpää myydä puut pois, niin saa vielä enemmän lämpöä sähköllä ilmatteeksi. Omaa työtähän ei siis lasketa. Mulla taitaisi olla lähellä, että jos saan puuta 20€/ kuutio kuivana pihaan, niin sitten kannattaa puut polttaa. Tai tuossakin kohtaa kannattaa jo myydä niitä eteenpäin 60€/ kuutio. Halpuuttaa voisi jopa 30€/ kuutioon ja hakijoiden jono olisi Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

[tomppeli]

Kiitos,
Pystyykö ohjelmasta valitsemaan lämpimän käyttöveden tuotoksi 0 kWh, jos lämmintä käyttövettä ei tehdä?

Kyllä pystyy muuttamaan.

Tältä se sitten näyttäisi:
Talo ”Halpuuttaja”   LOVIISA      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kellari: Lattialämmitys, 21 C, 113 m2, 283 m3,      5,22 kW   14 798 kWh
- Keskikerros: Lattialämmitys, 18 C, 37 m2, 93 m3,      1,97 kW   4 659 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30 C, 12 metriä,       0,08 kW   662 kWh
YHTEENSÄ      7,3 kW   20 119 kWh
- Josta johtumisvuodot      5,46 kW   15 280 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,19 kW   2 882 kWh
- Josta vuotoilmat      0,55 kW   1 295 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,08 kW   662 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  150 m2,  375 m3    4,8 COP   6,86 kW   20 119 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,00 kW   0 kWh
- Yhteensä   4,8 SCOP   6,9 kWh   20 119 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -700 kWh   0,24 kW   19 419 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   19 419 kWh
- Pumpulla tuotetaan       7,00 kW   19 419 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         19 419 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         6,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,8 COP)   5,5 kW   15 380 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         4 039 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         4 039 kWh
Tarvitaan 156 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,31 bar (31 kPa)

...
Olisi hyvä, jos voisit ottaa koko laskelman itsellesi.
Itse tiedät parhaiten laskelmassa tarvittavat asiat.
Lähetän sen sähköpostiisi, jos niin haluat.