WPC 13 cool jäähdytyskäyttö

[Nakke vaan]

Vaikkapa lattialämmitystermostaatti jossa on vaihtokosketin.

Tarkoittaako tuo että fiksummat näytöllä varustetut ei käy? Onko linkkiä johonkin malliin mikä on asennettavissa pintarasiaan?

[Kysymys]

Minulla on oheinen kytkentä.
Se ei ole lattiaviilennykseen vaan viilennyskonvektorille. Samanlainenhan se kytkentä voi olla myös lattiaviilennykseen.
Siksi tällainen kytkentä kun halusin että viilennyspiiri ei ole fyysisessä kontaktissa maapiirin kanssa. Tämä siksi kun putket kulkevat kylmän vintin kautta ja jäätyvät talvella.
Takaisku kannattaa ottaa "numeroa" suurempi kuin mitä on putkikoko.
Minä lisäksi viilasin virtausaukon mahdollisimman isoksi ja samalla pyöristelin terävät kulmat pois.

ATS

Miten käyttäytyy "normaali" -17 aateen altian naturetti jos sen länpötila laskee alle jäätymispisteen. Pamahtaako suoraan jäähän vai sohjoutuuko? Lähinnä halkaiseeko patteria jos on ivpatteri ilman erillistä piiriä tai liian miedolla seoksella? Ei kuitenkaa ole järkeä pyörittää talvella esilämmitystä aina lämpötilan ollessa alle -17?

[seppaant]

Miten käyttäytyy "normaali" -17 aateen altian naturetti jos sen länpötila laskee alle jäätymispisteen. Pamahtaako suoraan jäähän vai sohjoutuuko? Lähinnä halkaiseeko patteria jos on ivpatteri ilman erillistä piiriä tai liian miedolla seoksella? Ei kuitenkaa ole järkeä pyörittää talvella esilämmitystä aina lämpötilan ollessa alle -17?

Minulla on viilennyspiirissä n. 30% Naturetti.
Putket tavallista siniraitaista ja vain putket ovat jäätymiselle alttiit.
Ollut nyt 5 vuotta ja jäätyminen ei ole aiheuttanut ongelmia.

Ei pamahda suoraan jäähän vaan vähitellen sohjoutuu.
Todennäköisesti tilavuus kasvaa joten pitää olla paisunta-astia.
IV-patterista ei kokemuksia.

ATS

[Nakke vaan]

Jos lämmönvaihtimen tilaa esim tuolta

https://profil.fi/lammonvaihtimet/levylammonvaihtimet

niin käykö tuo 109€ malli? Hinnalla nyt ei sinänsä ole väliä kun puhutaan noin edukkaista värkeistä mutta liittimet ja varsinkin tehot vissiin on tarkoitukseeni sopivat? Vain yläkertaa ~150neliöö on tarkoitus viilentää, alhaalla on viileä luonnostaan.

[Nakke vaan]

No niin, nyt on romua maailmalta tilattu, kiertovesipumppu, vaihdin, takaisku, sulkuja ja säkillinen liittimiä, uusi paisarikin, toivottavasti osuu maaliin. Työtkin on jo aloitettu riisumalla viinan tuloputki kaikista eristeistä, pientä kondessia luvassa sen aikaa kun rojut tulee. Asennus on tarkoitus suorittaa melkeinpä heti kun kaikki on saapuneet. Viinapuoli ainakin onnistuu omatoimisesti mutta vesipuolella saattaa tulla komposiittiliittimien kanssa ongelmaa. Putkari aloitti kuukauden loman juuri joten sieltä ei apua liikene.
Lämmönvaihtimen ohituslenkin teen 22mm kuparilla ja viinapiirin pätkän 35mm kuparilla. Vaihtimeksi tulee paljon isompi kun tuo edellisen viestin malli. Tässähän pelataan aika pienillä lämpötilaeroilla, kaivo äkkiä n.10 ja lattia n.20 joten täytyyhän siinä potkua olla. Toisaalta viilennystehontarpeeksi tuli vain 1.16kw joten eipä tuolta paljoa vaadita.
Termostaattia täytyy kysyä sähkäreiltä, onneksi on viisi tuttua sellaista joten kyllä se tästä.

[WPF]

Onko sulla Nakke uuden mallinen kone vai ns. vanha?

[Nakke vaan]

Uuden, ja maahantuojaa sekä paria jälleenmyyjää on hätistelty jotta olisi saanut coolin kamat sisään. Olisi se mahdollista mutta ei noita saa käytännössä edes vilkaiseen kohdetta. Nyt kun tuo on kuusi vuotias niin ei huvita sinne enää mitään asentaa.

[WPF]

Taitaa olla kallistakin hommata joku ihmettelemään... ja sitten ehkä muuttelemaan sisäisiä kytkentöjä jne.

[Nakke vaan]

No niin, nyt on romua maailmalta tilattu, kiertovesipumppu, vaihdin, takaisku, sulkuja ja säkillinen liittimiä, uusi paisarikin, toivottavasti osuu maaliin. Työtkin on jo aloitettu riisumalla viinan tuloputki kaikista eristeistä, pientä kondessia luvassa sen aikaa kun rojut tulee. Asennus on tarkoitus suorittaa melkeinpä heti kun kaikki on saapuneet. Viinapuoli ainakin onnistuu omatoimisesti mutta vesipuolella saattaa tulla komposiittiliittimien kanssa ongelmaa. Putkari aloitti kuukauden loman juuri joten sieltä ei apua liikene.
Lämmönvaihtimen ohituslenkin teen 22mm kuparilla ja viinapiirin pätkän 35mm kuparilla. Vaihtimeksi tulee paljon isompi kun tuo edellisen viestin malli. Tässähän pelataan aika pienillä lämpötilaeroilla, kaivo äkkiä n.10 ja lattia n.20 joten täytyyhän siinä potkua olla. Toisaalta viilennystehontarpeeksi tuli vain 1.16kw joten eipä tuolta paljoa vaadita.
Termostaattia täytyy kysyä sähkäreiltä, onneksi on viisi tuttua sellaista joten kyllä se tästä.

Homma etenee mutta ihan noissa suunnitelmissa en pysynyt. Viinapuoli kytketty, teinkin kaiken 35 kuparilla ja omaa sävellystä tuli se että täyttösarja on nyt lisälenkin ylimmässä kohdassa vaakasuorassa. Laitoin sen sinne kun se on vain tuumasta niin ei ole talvella muutenkin ahdistavaa kiertoa puristamassa. Laitoinpa sen vielä pumppuliitännät ja suodatinluukku ylöspäin niin oli suhteellisen helppo kaadella kokispullolla suodattimen luukosta maapiiri täyteen raakaa naturettia ja sitten puutarhaletkulla nostaa paine 1.5 kiloon. Sitten vaan tunnin päästä  täyttöyhteen toisesta hanasta pikkunen pöhäys ilmaa pois hanaa raottamalla ja valmista tuli, ei lirise eikä lorise eikä aamulla tullut lisää ilmaa pois.

Kysyttävää. Laitoin suositusten mukaisesti takaiskun pykälää isommasta eli 1.5 tuumaisesta, siis 40mm.
Takaisku on Hela merkkinen ja kädessä kun sitä hypistelin niin se vaikutti aika kireäjousiselta ja kaiken lisäksi luukku on kovin pieni ja sulku jää noin puoliksi luukun eteen. Pikapohdinnan jälkeen päätin lyhentää jousta kaksi kierrosta ja sahata korkissa olevaa kiinteää ohjainliukuputkea 11mm lyhemmäksi jolloin sulku aukeaa koko luukun täydeltä. Nyt kuitenkin kävi niin että takaiskuventtiili nakuttaa todella kovaa ja nopealla taajuudella, ehkä 5 iskua sekunnissa. Onko kokemusta miten venttiilin nakutuksen saa pois, voiko jousella vaikuttaa asiaan? Lähinnä poistamalla se kokonaan.  En haluaisi ennallistaa luukun kovin vajaata liikettä.
Vaikka täyttö ja paineistus on nyt hyvin helppoa niin en viitsisi joka konstia koittaa jos jollain olisi valmis vastaus.
Tuossa kakkoskuva näyttää minkäläinen venttiili on rakenteeltaan.

https://www.talotuote.fi/TAKAISKUVENTTIILI-JOUSELLA-1/2-HELA-4125-EM

[ISKI]

Homma etenee mutta ihan noissa suunnitelmissa en pysynyt. Viinapuoli kytketty, teinkin kaiken 35 kuparilla ja omaa sävellystä tuli se että täyttösarja on nyt lisälenkin ylimmässä kohdassa vaakasuorassa. Laitoin sen sinne kun se on vain tuumasta niin ei ole talvella muutenkin ahdistavaa kiertoa puristamassa. Laitoinpa sen vielä pumppuliitännät ja suodatinluukku ylöspäin niin oli suhteellisen helppo kaadella kokispullolla suodattimen luukosta maapiiri täyteen raakaa naturettia ja sitten puutarhaletkulla nostaa paine 1.5 kiloon. Sitten vaan tunnin päästä  täyttöyhteen toisesta hanasta pikkunen pöhäys ilmaa pois hanaa raottamalla ja valmista tuli, ei lirise eikä lorise eikä aamulla tullut lisää ilmaa pois.

Kysyttävää. Laitoin suositusten mukaisesti takaiskun pykälää isommasta eli 1.5 tuumaisesta, siis 40mm.
Takaisku on Hela merkkinen ja kädessä kun sitä hypistelin niin se vaikutti aika kireäjousiselta ja kaiken lisäksi luukku on kovin pieni ja sulku jää noin puoliksi luukun eteen. Pikapohdinnan jälkeen päätin lyhentää jousta kaksi kierrosta ja sahata korkissa olevaa kiinteää ohjainliukuputkea 11mm lyhemmäksi jolloin sulku aukeaa koko luukun täydeltä. Nyt kuitenkin kävi niin että takaiskuventtiili nakuttaa todella kovaa ja nopealla taajuudella, ehkä 5 iskua sekunnissa. Onko kokemusta miten venttiilin nakutuksen saa pois, voiko jousella vaikuttaa asiaan? Lähinnä poistamalla se kokonaan.  En haluaisi ennallistaa luukun kovin vajaata liikettä.
Vaikka täyttö ja paineistus on nyt hyvin helppoa niin en viitsisi joka konstia koittaa jos jollain olisi valmis vastaus.
Tuossa kakkoskuva näyttää minkäläinen venttiili on rakenteeltaan.

https://www.talotuote.fi/TAKAISKUVENTTIILI-JOUSELLA-1/2-HELA-4125-EM

Aikaisemmissa ketjuissa on todettu, että läppäventtiilit näyttäisivät olla sopivia tähän tarkoitukseen.
Kuvassa yksi.

[Nakke vaan]

Läpällistä ei ollut tukussa, lieneekö maailmassakaan 1.5 tuumaisena.
Eikä huvittaisi vaihtaakaan kun tuota nykyistä pystyy roplaamaan kun vaan tietäisi mitä sille tekee.

[seppaant]

Kysyttävää. Laitoin suositusten mukaisesti takaiskun pykälää isommasta eli 1.5 tuumaisesta, siis 40mm.
Takaisku on Hela merkkinen ja kädessä kun sitä hypistelin niin se vaikutti aika kireäjousiselta ja kaiken lisäksi luukku on kovin pieni ja sulku jää noin puoliksi luukun eteen. Pikapohdinnan jälkeen päätin lyhentää jousta kaksi kierrosta ja sahata korkissa olevaa kiinteää ohjainliukuputkea 11mm lyhemmäksi jolloin sulku aukeaa koko luukun täydeltä. Nyt kuitenkin kävi niin että takaiskuventtiili nakuttaa todella kovaa ja nopealla taajuudella, ehkä 5 iskua sekunnissa. Onko kokemusta miten venttiilin nakutuksen saa pois, voiko jousella vaikuttaa asiaan? Lähinnä poistamalla se kokonaan.  En haluaisi ennallistaa luukun kovin vajaata liikettä.

Minulla on samanlainen takaisku.
Virittelytkin suurin piirtein samat kuin Nakkella
Ja toimintakin oli samanlaista.
Kun otin vieterin kokonaan pois niin ei enää pärise ja sulkeutuu tarvittaessa.
Venttiili on vaakasuorassa putkessa niin painovoima sulkee tai viimeistään takaisin päin kiertävä virtaus.

ATS

[Nakke vaan]

Eli minäkin koitan ilman jousta. Tuo minun on pystyputkessa jolloin sulkeutuminen pitäisi sujua myös ilman jousta.

[Nakke vaan]

Ja kyllä. Takaiskun kolinat lähti kun jousen poisti. Todella hyvä ja nopea täyttää kokispullolla suodattimen reiästä piiri. Laitoin vielä painemittarinkin asentaen näiden viestien välisenä aikana. Hommaa helpottaa että laitoin eilen sulun paisarin päälle jolloin viinaa tulee vain vajaa ämpärillinen.

[Nakke vaan]

Vaikkapa lattialämmitystermostaatti jossa on vaihtokosketin.
Viilennykäytössä voi käyttää kosketinta joka sulkeutuu kun lämpötila nousee asetusarvoon.
Lämmityskäytössä voi käyttää kosketinta joka avautuu kun lämpötila nousee asetusarvoon

Tuommoista ei meinaa löytyä, kolme sähkäriä oli tietämättömiä samoin yksi sähköliike. Normi lattiatermari ja joku rele olisi kyllä kuulemma ratkaisu tai din kiskoon laitettava malli. Sääli kun ei ole sitä din kiskoa tuolla eikä viitsisi viritellä mitään releitäkään, ja kai nekin din kiskon vaatisivat. Mutta jatketaan etsintää.....

[Matias]

Eli joku anturi joka mittaa vaikka putken pinnasta lämpöä ja sitten kun lämpö nousee niin virrat kytkeytyy, onkohan tuommoisia maailmassa?

Näyttäisi jokunen löytyvän

https://www.talotarvike.com/danfoss-at-pintatermostaatti-danfoss-p42961

https://www.wexon.fi/tuotteet/lampotila/termostaatit/pintatermostaatit/

[Nakke vaan]

Nuo ei käy, hystereesi ei voi olla luokkaa 3.7 astetta, ei edes 2.0 mikä noista tarkimmassa on. Kyllä vaatimuksena on joku normaalin lattiatermarin suuruusluokka eli ~0.2 astetta.

Tänään tuli kytkettyä lattiapuolikin tuosta viritelmästä, yllätyksiltä ei vältytty. Stiebelin päältä lattiajakotukille lähtevä joustoputki piti avata toisesta päästä. Putki tuntui rapsakalta kun siitä otti kiinni vaikka sitä ei juuri liikuttanut. No, ruuvasin liitoksen auki ja vilkaisin taskulampulla sinne sisään, ei hyvältä näyttänyt. Siellä näytti olevan jotain metallikaaren tyylisiä irtoliuskoja, eikun putki irti toisestakin päästä ja tähystelyä kohti aurinkoa. Ei näkynyt läpi joten lautanen alle ja pientä taittelua jolloin alkoi tapahtumaan, putkesta tuli metallisilppua aika rapsakasti. Lautasella on ehkä kolmasosa kokonaismäärästä, loput kun piti irroittaa pulloharjalla niin en viitsinyt nähdä vaivaa niiden todentamiseen vaan hinkkasin suoraan isoon roskikseen. Hyvä tuli ja aurinkokin näkyi mukavasti. Pakkohan se oli sitten se toinenkin letku irroittaa ja puhdistaa, tasan sama juttu. Harmittaa että viinapiirin letkuja en huomannut tutkia, tai toisenhan vain avasinkin. Olettaisin että niissä on sama juttu joten irroitettavahan nekin on jossain vaiheessa. Tuommoinen moska ei ole hyvästä lattiaputkessa, lämmönvaihtimessa, kiertovesipumpuissa eikä muuallakaan. Nämä joustoputket tulevat käsittääkseni jokaisen Stiebelin mukana joten joltain pitäisi niinsanotusti perseet tervata.

https://aijaa.com/Yz3p1j

[Nakke vaan]

Avasin aamusta viinapiirin joustoputket. Ne ovatkin näköjään isompaa putkea ja kunnoltaan virheettömät. Näyttivät sisäpinnaltaan niin sileiltä että ovat varmaan eri materiaalia kun lämmityspiirin joustoputket.

[Nakke vaan]

Tuossa kun tuli heinäkuun helteilla koeponnistettua lattiaviilennystä niin jotenkin näin homma pelasi kun se oli ollut muutaman päivän päällä.

Ulkona päivällä ~26-28
Lattiaan meni ~18 ja sieltä tuli vajaa 20 asteista, dt 1.7 ja virtaus 24.3l/min
Lattian pintalämpö ~20-20.5
Huoneilma~22-22.4
Kosteus ulkona päivällä~70 ja yöllä~90%, sisällä ~60%
Kaivosta tuli 11.5 ja sinne meni 19 asteinen viina.

Yhteenvetona noista voisi sanoa että tuo 22 huoneilma tuntuu liian kylmältä mutta kuhan testailin riittääkö eväät.
Vain yläkertaa eli asuinkerrosta viilennettiin koska alhaalla on muutenkin viileä kun se on puoliksi maan alla.
Kosteuspisteen takia kun lattiaan menovettä ei voi laskea kovin viileäksi niin lattiakierto täytyy pitää täysillä, aivan kuten se on ollutkin kun olen koittanut viilentää alakerran lattialla yläkerran lattiaa mikä tuokin onnistuu melko hyvin vanhassa talossa. Samasta syystä ulkoiseksi viinapumpuksi ostamani 11metrisellä nostolla varustettu pumppu täytyy pitää pienimmällä jolloin virrankulutus on huimat 8w pistorasiamittarissa. Eli valtavan paljon pienempi viinapumppu olisi riittänyt. Viinan lämmin tulo johtunee tuosta että viina kerkenee lämpiämään putkessa tullessaan kun vieressä menee alas lähes 20asteinen tuotos. Mutta jos viinapumpun laittaa vähänkään isommalle niin silloin lattiaan meno tippuu kymmenissä sekunneissa alle kastepiteen eli tuonne reiluun kymmeneen asteeseen ja tuloviinakin on samantien sitten alle 10 asteista. Lämpimän käyttöveden tekohetki ei ole ongelma kun silloin lattiakierto pysähtyy vaihtoventtiilin ollessa toisessa asennossa.
 Huonekosteus tippuu viiletessään muutaman prosentin eikä tuntunut mitenkään kostealta.
Lattiat kun on laattaa niin ne tuntui jalkapohjaan melko kylmältä mutta tuolloin helteiden aikaan ei ollenkaan epämiellyttävältä, lähinnä erikoiselta ja naurettavalta, välillä piti jopa makailla selällään lattialla ja ihmetellä. Nyt kun ilmat on viilenneet niin tuommoinen lattia tuntuisi pahalta ja epämiellyttävältä, toisaalta ihan noin kylmäksi ei olisi tarvinnut viilentää. Viilentäessä minulle riittää 23-23.5 sisälämpö.
Hyvää tuossa on että kaikkialla on viileätä, vuosina 1991-2014 viilensin ilmalämpöpumpulla mutta silloin aina makkarit lämpeni yöllä kun ovia on tapana pitää kiinni. Silloin joutui myös vetämään olkkarin ylikylmäksi jotta muualla olisi sopivaa, lisäksi opin vihaamaan sitä puhinaa, kylmää puhallusta ja ilmalämpöpumppujen  lyhyttä käyttöikää unohtamati ulkoyksikön ulkonäköhaittaa. Itselleni sopii paremmin tämä viilennysmalli.
Ohjaus on nyt hoidettu niin että jos lattiasta tulo tippuu alle 18 asteen niin viinan kierrätys pysähtyy, tämä on varona kastepisteen takia. Muuten viilennystä hoitaa langaton pistorasiatermostaatti.

Onneksi tuli aikoinaan kun puolivahingossa laitettua kosteisiin tiloihin putkien kaveriksi vastukset niin saa nuo alakerrassa olevat tilat aina miellyttäviksi.

[tomppeli]

... Lattiaan meni ~18 ja sieltä tuli vajaa 20 asteista, dt 1.7 ja virtaus 24.3l/min...

Jäähdytysteho oli noilla arvoilla suunnilleen 2,8 kW.
Oli ilmeisesti se viilennysteho, joka noissa olosuhteissa oli tarpeenkin.

[Nakke vaan]

Tai tämä viilennys on siis mallia on/off ja ei se kokoaikaa tuossa käynyt huonetermarin välillä pätkien mutta varmaan käydessä se antoteho on tuo, käyntiaika näppituntuman mukaan reilut 50%. Eli talon yläkerran  tarve jotain puolet tuosta.

[kotte]

Itse laittaisin lattiaviilennyksen kanssa myös ronskisti mitoitetun tuloilmakennon nappaamaan korvausilmanvaihdosta ylimääräisen kosteuden pois ja yrittäisin toimittaa kennoille niin kylmää maaliuosta kuin maasta tulee (ja maalämpöpumppu vielä ajoittain kylmentää hiukan lisää, jos liuos otetaan lähtöpuolelta). Jollei talossa ole aivan erityistä kosteuskuormaa, tuo luultavasti poistaa kondensioriskin lattiapiiriltä ilman sen kummempia säätöjäkin.

Itsellä on tuloilmakennot korvausilmaventtiileissä yhdistettynä huonekohtaisiin pienellä nopeudella käytettäviin puhallinkonvektoreihin (radiaattorilämmitys ja poistoilmanvaihto), eivätkä nuo konvektorit kondensoi käytännössä yhtään (päätellen, mitä kondenssiputken päästä ei tule), vaikka tuloilmakennot tiputtavat loppukesästä koko ajan kondenssivettä. Tavanomaisella lto-laitteen kennolla voi tuloilman lämmittää uudelleen ja ilmaiseksi sen verran, että tuloilmakanavat eivät tarvitse erityistä lisäeristystä ulkopuolen kondenssin estoon (jolloin jäähdytys jäisi lattiaviilennyksen vastuulle melkein kokonaan), mutta jäteilmakanava saattaa edellyttää lisäeristystä yläpohjan osalta.

[Nakke vaan]

Tuommoinen kenno minun olisi tosi helppo laittaa, koneet on asemoitu niin että asennus onnistuisi helposti.
Mutta ei sille kyllä mitään tarvetta ole, voisin kuvitella että lattiaan ei tarvitse ikinä päästää alle 19asteista vettä kun tyytyy 23 asteen sisälämpöön joka ei tunnu kesällä vielä liian kylmältä.  Ja tuolla 19 asteisella kondessia ei tule tapahtumaan 23 asteen sisätiloissa.
Nuo testivedot tuli kuitenkin ajeltua suurinpiirtein kosteimmissa mahdollisissa oloissa ylikylmäksi vetäen eikä oltu lähelläkään kastepistettä.

[fraatti]

Nuo ei käy, hystereesi ei voi olla luokkaa 3.7 astetta, ei edes 2.0 mikä noista tarkimmassa on. Kyllä vaatimuksena on joku normaalin lattiatermarin suuruusluokka eli ~0.2 astetta.

Tänään tuli kytkettyä lattiapuolikin tuosta viritelmästä, yllätyksiltä ei vältytty. Stiebelin päältä lattiajakotukille lähtevä joustoputki piti avata toisesta päästä. Putki tuntui rapsakalta kun siitä otti kiinni vaikka sitä ei juuri liikuttanut. No, ruuvasin liitoksen auki ja vilkaisin taskulampulla sinne sisään, ei hyvältä näyttänyt. Siellä näytti olevan jotain metallikaaren tyylisiä irtoliuskoja, eikun putki irti toisestakin päästä ja tähystelyä kohti aurinkoa. Ei näkynyt läpi joten lautanen alle ja pientä taittelua jolloin alkoi tapahtumaan, putkesta tuli metallisilppua aika rapsakasti. Lautasella on ehkä kolmasosa kokonaismäärästä, loput kun piti irroittaa pulloharjalla niin en viitsinyt nähdä vaivaa niiden todentamiseen vaan hinkkasin suoraan isoon roskikseen. Hyvä tuli ja aurinkokin näkyi mukavasti. Pakkohan se oli sitten se toinenkin letku irroittaa ja puhdistaa, tasan sama juttu. Harmittaa että viinapiirin letkuja en huomannut tutkia, tai toisenhan vain avasinkin. Olettaisin että niissä on sama juttu joten irroitettavahan nekin on jossain vaiheessa. Tuommoinen moska ei ole hyvästä lattiaputkessa, lämmönvaihtimessa, kiertovesipumpuissa eikä muuallakaan. Nämä joustoputket tulevat käsittääkseni jokaisen Stiebelin mukana joten joltain pitäisi niinsanotusti perseet tervata.

https://aijaa.com/Yz3p1j

Ellen nyt aivan väärin muista niin seppaant rassasi myös jonkun naapurinsa konetta ja siellä myös tuollainen joustoputki oli moskaa täynnä.

[seppaant]

Silloin talvella ainoastaan taivuteltiin letkua ja samalla kuului iloinen rallatus kun nokareet matkusti kohti taloa.
Tarkoitus oli että kesällä vaihdettaisiin letkut.
Joku aika sitten oli tarkoitus vaihtaa letkut mutta kun asentajalla oli väärän mittaiset letkut, niin asentaja ainoastaan irrotti letkut ja rassasi ne.
Oheisessa kuvassa pari letkusta tullutta nokaretta. Paksuus on 2-3 mm ja ne tarttuvat magneettiin.
Letkut ovat olleet käytössä vähän reilu 20 vuotta.

ATS

[Nakke vaan]

Aika mukavasti toimii lattiaviilennys vaikka itse teinkin ulkotiedot nuo ylemmät.
Yllättävän tasaisena pysyy tuo lämpökin, värkki on noin 14h vuorokaudessa päällä joten puhtia riittää luultavasti oikeisiin helteisiinkin. Parasta on tietysti että joka kolkassa taloa on tasainen lämpötila, vetoa ei ole, hurinaa ei ole ja makkarin ovenkin voi sulkea yöksi jolloin saa nukkua pimeässä ja vilpoisessa. Ilmankosteuskin pysyy matalampana kun ilmalämpöpumpulla aikoinaan.

[Nakke vaan]

Kysymys. Lattiaviilennyksessä on lattian virtaus 24.3 l/min ja dt nyt 1.5c. Viinapuolella ei ole virtausmittausta mutta siellä tulee kaivosta 11c ja menee 20c eli dt on 9c. Ajattelenko jotenkin väärin jos kerran tuo dt on kuusi kertaa suurempi viinapuolella niin siellä virtaus on kuusi kertaa pienempi? Eli viinapuolen virtaus olisi 24.3/6=4.05 l/min=243 l/h.

Kaivossahan on tietysti kylmempää kun tuo 11c mutta koska viinapuolen pumppu täytyy pitää niin pienellä kun sen saa niin kaivoon menevä lämmittää tulevaa. Aivan samoin kun talvella jos viina ei kierrä riittävän hyvin niin kaivoon menevä viilentää tulevaa eikä kaivon pohjalta saa lämpimintä mahdollista lämmityskäyttöön kuten ei kesällä saa viilennyskäyttöön. kesällä tuo vaan korostuu kun virtausta pitää pitää noin pikkusella jotta lattiaan ei lähde liian kylmää kastepisteen takia. Pumppu on 11 metrinen Wilo, olisi voinut ostaa maailman pienimmän pumpun selvästikin, toki virtausta ei voisi pienentää juurikaan tuosta mutta olisi säästänyt puolet pumpun hinnasta.

Edelleen tämä järjestelmä toimii hyvin, tehot riittää helposti, lattian pintalämpö ~20c joka talvella olisi kauhistus mutta helteillä tuntuu jopa ihan raikkaalta. Alakerta kun on puoliksi maanalla niin sitä ei tarvi viilentää ja siellä on tuo sama ~20c pintalämpötila. Useimmat lienee käyneet vanhoissa taloissa talvella  eli taloissa joissa lattia on jääkylmä, ~20c, tämä tuntuu samalta nyt kesällä.

Kosteus nousee kuitenkin
Ei tuo vielä tunnu missään muuta kuin lukemana mittarissa mutta saa nähdä miten käy. Täytyykö jopa lopettaa jokapäiväinen saunominen jotta kosteutta ei livahtelisi sisätiloihin.

[kotte]

Kosteus nousee kuitenkin
Ei tuo vielä tunnu missään muuta kuin lukemana mittarissa mutta saa nähdä miten käy. Täytyykö jopa lopettaa jokapäiväinen saunominen jotta kosteutta ei livahtelisi sisätiloihin.

Ei saunomisen lopettaminen asiaa paranna, antaa kuitenkin jonkinasteista tekohengitystä. Tuloilma tuo ulkoa lisää kosteutta vesisöjen lämmetessä loppukesää kohti.

Lattiaviilennys ilman kosteuden vähennysratkaisua on jalkapuoli. Kostetutta voi vähentää joko tuloilmakennolla (jos rakennuksessa on soveltuva tuloilmaratkaisu) tai keskeiselle paikalle sijoitetulla puhallinkonvektorilla tms. Maasta tuleva liuos pitäisi ensin ohjata kosteutta vähentävälle kojeelle ja vasta sitten lattiapiirin lämmönvaihtimelle. Tuolloin nykyinen pumppukin olisi varmaankin mitoitukseltaan oikealla alueella.

[Nakke vaan]

Joo, saapas nähdä miten käy. Viime vuonna suurin kosteuslukema oli elokuun 9. päivänä. Silloin on tallentunut  59% Netatmoon. Nyt kun oli ulkona reipas reipas 30c muutaman päivän ja sitten satoi muutamana päivänä välillä aika paljonkin niin suurin lukema on toistaiseksi 57%. Tuo 57 ja 59 ei tunnu vielä semmoiselta joka aiheuttaisi toimenpiteitä.

Jos jotain kosteudenpoistoa rakentelen niin vaihtoehdot ovat järjestyksessään seuraavanlaiset.
1. Kanavapatteri tuloilmakanavaan
2. Jonkinlainen pieni kenno valloxin sisälle suodattimen alle, esim. auton lämmityslaitteen kenno
3. Absortiokuivain tuloilmakanavaan
4. Siirrettävä ilmankuivain

Puhallinkonvektori, ilmalämpöpumppu tai muu vastaava potkuri ei tule kysymykseen. Kuuntelin ja taistelin ilmalämpöpumppujen kanssa 18 vuotta eikä nuo ole kovin viisaan näköisiä sisällä eikä ulkone. Vihonviimeisiä kapistuksia, ennemmin kärsin vaikka 80% kosteesta ilmasta tai ostan kymmenen arkkupakastinta ja pidän niitä kansi auki keräämässä kosteutta talteen.

Tuossa viimeinen viikko ja viime vuosi, olisi mukava nähdä verrokiksi jonkun ilppi tai konvektoriviilentäjän vastaavat käppyrät. En ole ihan varma onko nuo minun kosteudet korkeita, ilppi aikaan ei ollut netatmoa.

[Nakke vaan]

Nythän se sitten jäi tuo kosteudenpoiston rakentaminen mieleen pyörimään, ilmeisesti on tekemisen puutetta.

Jos ottaa noista edellisen viestin vaihtoehdoista tuon vaihtoehto ykkösen pohdintaan niin onkos maailmassa kanavapatteria jonka voi asentaa pystyputkeen ja vieläpä semmoista jossa olisi kondenssilähtö? Valloxin päälle välittömästi mahtuisi joku 30x30cm laatikko, korkeutta lootalla voisi olla vaikka jopa lähes 50cm. 160mm lähtöhän Valloxissa on joten varmaan semmoinen voisi kennossakin olla, tai isompi. Tuolla olisi siis ainoastaan idea poistaa kosteutta, viilentää ei tarvi vaikka nuo ominaisuudet tietysti ovat tavallaan naimisissa.

Vaakaputkiasennus ei onnistu, villojen sekaan yläpohjaan en viitsi viinan kiertoa rakennella.

[ISKI]

Jos ottaa noista edellisen viestin vaihtoehdoista tuon vaihtoehto ykkösen pohdintaan niin onkos maailmassa kanavapatteria jonka voi asentaa pystyputkeen ja vieläpä semmoista jossa olisi kondenssilähtö? Valloxin päälle välittömästi mahtuisi joku 30x30cm laatikko, korkeutta lootalla voisi olla vaikka jopa lähes 50cm. 160mm lähtöhän Valloxissa on joten varmaan semmoinen voisi kennossakin olla, tai isompi. Tuolla olisi siis ainoastaan idea poistaa kosteutta, viilentää ei tarvi vaikka nuo ominaisuudet tietysti ovat tavallaan naimisissa.

Pystyputkeen asennettavia kanavapattereita viilennykseen voi olla vaikea löytää, konsenssivesi tippuisi suoraan kanavaan, ellei ole jotain spesiaalitekniikkaa.
Itsellä oli kapea tila kanavapatterille. Ratkaisin homman niin, että peltisepän kanssa väsättiin jyrkät 90 asteen kulmat 250/160 yhteillä.
Tällä sain survottua patterin noin 74 cm tilaaan eli patterin leveys + 2*16 cm.
Jos tekisin uudestaan, saattaisin ratkaista niin, että hankkisin pelkän patteriosan ja tekisin sen ympärille rosteripellistä sopivan boksin, johon ilmayhteet ylä- ja alapuolelle.
"Nakke vaan" tapauksessa voisi toimia pari pienempää patteriosaa päällekkäin ja ne tähän boksiin, kun tila etenkin sivusuunnissa kortilla.
Ilmavirtausten suunnathan ei näissä ratkaisuissa ole ihan optimaaliset, mutta jos virtausnopeudet kohtuulliset niin toimiihan ne.

[D]

E: Asia selvinnyt. Pelkkä maalämmön nollaus ei riittänyt vaan tajusin kokeilla FEKin nollaamista reset napista, jonka jälkeen lähti heti jäähdyttämään.

Kesäkäyttö ja pintajäähdytys päällä, mutta ei jäähdytä ollenkaan. Tässä viikon testaillut. Valikon kautta säädetty että jäähdytyksen pitäisi aktivoitua kun ulkolämpötila ylittää 25. Kokeiltu myös 18 - 21 välissä, ei vaikutusta. FEKin kautta yö ja päivä lämpötilaa säädelty 18 - 21 asteen välissä. Silti tälläkin hetkellä näyttää yli 26 astetta, vaikka pihallakin on vain 18 astetta. Illalla kohoaa jo 28 asteeseen sisälämpötila näillä helteillä. FEKissä ei näy myöskään jäähdytyksen lumihiutale kuvaketta ja kesäkäytön ollessa päällä kuun kuva (lepotila?) on käytössä ja ei säädettävissä pois. Curve säädetty 0.5. Laattalattiat ja ei tunnu viilenevän ollenkaan. Mikähän asetus pielessä?

[D]

Nyt kun sain vihdoin ja viimein jäähdytyksen pelaamaan lattian kautta niin tulikin ongelmaksi että käyttövesi ei enää lämpene silloin kun viilennys on käytössä. Mitä parametriä muokkaamalla saan veden taas lämpiämään? WPC cool + FEK.

[Jockeli]

Nyt kun sain vihdoin ja viimein jäähdytyksen pelaamaan lattian kautta niin tulikin ongelmaksi että käyttövesi ei enää lämpene silloin kun viilennys on käytössä. Mitä parametriä muokkaamalla saan veden taas lämpiämään? WPC cool + FEK.

En tiedä ymmärsinkö väärin mitä tarkoitat, mutta koneella ei voi sekä jäähdyttää että lämmittää saman aikaisesti. Kone tekee aina jompaa kumpaa kerrallaan.

Vai eikö käyttövesi lämpene nyt lainkaan vaikka varaajasta lorottelisi kaiken lämpimän veden pois? Eli kone ei missään vaiheessa lähde tekemään lämmintä vettä?

[D]

En tiedä ymmärsinkö väärin mitä tarkoitat, mutta koneella ei voi sekä jäähdyttää että lämmittää saman aikaisesti. Kone tekee aina jompaa kumpaa kerrallaan.

Vai eikö käyttövesi lämpene nyt lainkaan vaikka varaajasta lorottelisi kaiken lämpimän veden pois? Eli kone ei missään vaiheessa lähde tekemään lämmintä vettä?

Hyvä tietää tuo ettei jäähdytä ja lämmitä samalla. Tuntuu sille että ei lähde lämpiämään. Eilen päivällä otin jäähdytyksen ja kesäkäytön pois päältä, mutta ei vaikutusta. Liekö jotain mennyt sitten rikki. Täytyy päivällä katsella onko muutosta tullut. FEKin nollasin äsken taas ja huomenna lämpöpumpun jos ei ole lähtenyt lämmittämään.

[Jockeli]

Laite kuuluisi mennä automaattisesti jäähdytyskäytöltä kesäkäytölle kun se alkaa tekemään lämmintä käyttövettä. Kesäkäyttöhän on asetus, jolloin kone ei tee lämmitysvettä lämmönjakoverkkoon, mutta tekee kyllä lämmintä käyttövettä siinä missä ns. talvikäytölläkin tekee (tai miksi tätä lämmityskauden asetusta nyt haluaakaan kutsua).