Mitoituslaskelmaan tarvittavia tietoja

[tomppeli]

MITOITUSLASKELMA

Jos haluat voimme foorumillakin koettaa laskea rakennuksellesi lämmityksen mitoituslaskelman.
Laskema on vain suuntaa antava, eikä se maksa mitään, mutta emme takaa sen oikeellisuuttakaan!
Laskelma ei ole takuumitoitus, eikä meitä foorumilaisia millään tavalla sitova.
Luotettavamman mitoituslaskelman saat alan ammattisuunnittelijalta.

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
- Huonekorkeudet kerroksittain?
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)

Rakennuslupa-asiakirjoissa on kohteen kuutiomäärä.
Se on yleensä ns. bruttokuutiomäärä, eli rakennuksen ulkomittojen mukainen kuutiomäärä.  Siitä ole hyötyä mitoituskaskennassa.
Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on erittäin hyödyllinen tieto. (= ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)

Näitä samoja tietoja kaipaavat muutkin mitoittajat, kuten esimerkiksi maalämmityslaitteita myyvät alan yritykset. Jos jotain tietoja ei ole, joutuu ne arvaamaan!

[tomppeli]

Rakennusten aikaisempi lämmitystarve on hyvä peruste maalämmityksen mitoittamiselle.
Jos on pelkästään kaukolämmöllä tai sähkölämmityksellä lämmitetty kohde on vuosittain kulunut  lämmitysenergia, kWh tai MWh määrä hyvä tieto.

Kun vielä ilmoitetaan kulunut energia ja sitä vastaava vuosiluku,
saadaan laskettua ns. normivuoden kulutus korjaamalla lukema ilmatieteen laitoksen laskeman astepäivälukeman perusteella.

Vuosittain kulutettu lämmitysöljyn määrä on hyvä tieto lämmitystarpeesta.
Vuotuisen määrän laskeminen on kuitenkin sikäli hankalaa, kun öljysäiliön täyttäminen ei tapahdu kalenterivuosittain.
Jos öljy ostetaan hankitasopimuksella joltain tietyltä yhtiöltä. laskee se öljyn toimittaja yleensä vuosikulutusarvion.

Vuosittain kulutetun polttopuun, hakkeen tai turpeen kulutuksen perusteella voidaan mitoittaa kohteen lämmitys.

Kun ostetaan talo, antaa myyjä yleensä jonkinlaisen arvioinnin lämmitystarpeesta.
Myyjän antama arvio on yleesä alakanttiin ja siihen tietoon ei aina voi luottaa.

Myöskin silloin, kun muistelee oman talonsa lämmitystarvetta, kannattaa olla rehellinen itselleen.
Varsinkaan lämmönkeruupiirin mitoittamisessa ei kannata tinkiä.
Hiukan liian matala lämpökaivo kostautuu muutaman käyttövuoden jälkeen kovana pakkastalvena toimimattomaksi jäätyneenä lämpökaivona

...
Jos haluat itse laskea maalämpöjärjestelmäsi mitoituksen,
- voit täältä ladata ilmaisen laskentaohjelman, joka aukeaa ilmaisella LibreOffice toimisto-ohjelmalla.
- tästä saat laskentaohjelman käyttöohjeen.