Nibe F1126-6 New

[maalämmittää]

...
Mutta vaihtoventtiilin kaiken järjen mukaan kääntään aina heti kun käyttövesi on tehty.

Muutenhan se mahdollistaisi jonkinlaisen vapaakierron joka lypsäisi käyttövesivaraajan lämmöt suht nopeasti alas.

Juuri noin.

Ja huomattavan nopeasti lypsi.
Jossain softan versiossa VV jäi "kesäasentoon", mutta ei enää.

[ishiba]

konvektorin pumppu

Naturetissa on korroosioinhibiittoreita ja ainakin sen valmiin seoksen vesi tuntuisi noin aistinvaraisesti aika vähämineraaliselle; ihan kauheita kalkkitahroja se tunnu jättävän haihtuessaan. Tiedä sitten onko porukalla ollut jumiongelmia konvektorreiden pumpuissa.

[ishiba]

Pikkaisen off-topik, mutta tuossa COP-graafissa on arvot muuttuneet verrattuna tähän vanhempaan kuvaan, jonka olen kopioinut foorumilta:

[KiSaVa]

Pikkaisen off-topik, mutta tuossa COP-graafissa on arvot muuttuneet verrattuna tähän vanhempaan kuvaan, jonka olen kopioinut foorumilta

Pumput kehittyneet?

[tomppeli]

Pumput kehittyneet?

Näin on ja siksi käyrää joutuu korjaamaan.
Huomaa, että tämä käyrä ei ole mikään ehdoton oikea, vaan lähinnä pyrkii olemaan keskiarvoinen kuvaaja.

[ishiba]

Näin on ja siksi käyrää joutuu korjaamaan.
Huomaa, että tämä käyrä ei ole mikään ehdoton oikea, vaan lähinnä pyrkii olemaan keskiarvoinen kuvaaja.

Mainiota. Onhan tuossa ihan merkittävää parannusta tapahtunut.

[Ruohonjuuri]

Käytännössä sama pumppu, niin jatketaanpa tänne. Taitaa olla syksyn ensimmäiset lämmitykset.

Eli sarjassamme, pitääkö olla huolissaan kun:
- asteminuutit sahaa noin?
- käynnistyksiä näillä lämmöillä kuusi kappaletta yön aikana?
- keruun delta on negatiivinen?

P.S. Roskasihti on putsattu viime keväänä.

[brainsurgery]

Itellä on asteminuutit 240 ja lämmin vesi min38 ja max48 niin taitaa tulla käynnistyksiäkin aika paljon vähemmän kuin normiasetuksilla. Toi kaivon kierto delta kuuluu olla negatiivinen.

[maalämmittää]

Eli sarjassamme, pitääkö olla huolissaan kun:
- asteminuutit sahaa noin?
- käynnistyksiä näillä lämmöillä kuusi kappaletta yön aikana?
- keruun delta on negatiivinen?

Kuuluu sahata noin.
Normaalia.
Keruuneste viilenee koneen kautta kulkiessaan, eli sekin normaalia.

Käynnistyksen asteminuuttiasetusta voi halutessaan kasvattaa. Ohjesääntö sanoo, että kasvatetaan kunnes lämpötila talossa alkaa huojua ja sitten palataan edelliseen arvoon.

[brainsurgery]

Pumppu on nyt vuoden verran lämmittänyt taloa ja tallia ongelmitta. Hyvin tuntuu potkua löytyvän vähän kovemmillakin pakkasilla.

Vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 3650kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 2673h
Josta käyttövettä 452h

Kai noista jotain energiankulutustakin voisi laskea, kun ei tässä halppispumpussa laskuria ole.

Seuraavana vuonna tulee käynnistyksiä varmaankin hieman vähemmän kun on säätöjä hiukan optimoitu. Käyttöveden aluetta on laajennettu, asteminuutteja tiputettu -240 ja lämmitys on päällä vasta kun ulkolämpötila on alle 10 astetta. Vähän on vessan laatat viileät mutta sen kanssa voi elää kun laittaa maton päälle

[brainsurgery]

Liitteenä logi, jossa asteminuutit laskevat käyttövettä tehdessä. Toki lasku pysähtyy tässäkin asetettuun käynnistysarvoon joten esittämäni skenaario ei ole validi.

Liittyy tähän keskusteluun: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8937.msg118073#msg118073

[maalämmittää]

Liitteenä logi, jossa asteminuutit laskevat käyttövettä tehdessä. Toki lasku pysähtyy tässäkin asetettuun käynnistysarvoon joten esittämäni skenaario ei ole validi.

Liittyy tähän keskusteluun: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8937.msg118073#msg118073

Totta se on!     Ohjelmat kehittyy 

Softa näyttäisi hyödyntävän käyttöveden tekoa edeltävää GM-muutosnopeutta laskennassa.
edit: Olisikohan tässä tavoitteena, ettei kompura turhaan pysähdy. Lämmitysvelan määrä lienee toisarvoinen seikka.

[brainsurgery]

Aika vähällä lämmityskäytöllä on pumppu ollut nyt kun lämmityksen pysäytys on 10 asteessa 4h suodatusajalla. Onkohan noin matalasta asetuksesta muuta haittaa kuin viileät suihkun laatat?

[brainsurgery]

Harmi, ettei ole pumpulle omaa kulutusmittariaan. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa lukemiakin.

Ensimmäisena asuinvuotena meillä meni sähköä yhteensä 8500kWh.

Pohjakulutus näyttäisi ilman lämmitystä (mutta lämpimän veden kanssa) olevan noin 400kWh/kk.

Tuosta laskettuna pumppu olisi siis kuluttanut lämmitykseen 3700kWH.

[brainsurgery]

Muutama aste taas päästy pakkaselle ulkolämpötilassa. Homma pelaa kuten kuuluukin. Logien alkupäässä oli vähän takanlämmitystä, niin termostaatit ovat säätäneet piirejä kiinni ja myöhemmin auki.

Kaivo on ilmeisesti vähän kylmä, kun aluksi tulee noin 3 asteista nestettä sisään. Se kai se on aika lähellä myös kaivon lämpötila?

Asetukset on nyt säädetty siten, että pidemmän lämmitysjakson aikana keruun delta asettuu noin 3:een ja lämmönjaon noin 5:een. Mahtaisiko joillain toisilla asetuksilla saada kovilla pakkasilla enemmän tehoa vaikka COP laskisikin, kunhan pysyy yli yhden ja pois vastuslämmityksestä?

[tomppeli]

Hiukan viileältä kaivo vaikuttaa.
Kannattaa seurata kaivon lämpötiloja.

[brainsurgery]

-1,5C ollut viime talvena logien mukaan alimmillaan tulevan nesteen lämpö, kun pakkasta oli -26 tammikuun lopulla. Silloinkin kaivo on kyllä ollut vielä plussalla, koska tuleva neste on 25min seisomisen jälkeen ollut 0,2C lämpöistä.

[brainsurgery]

Uutta softaa tähänkin pumppuun.

Kannattaakohan päivittää, jos ei ole ollut ongelmia tuon kanssa?

Added a solution to problems scrolling in the menus. Prevents the display pointer from going back
and forth. This eliminates the need to replace the display unit due to this problem.

[brainsurgery]

Pumppu on nyt vuoden verran lämmittänyt taloa ja tallia ongelmitta. Hyvin tuntuu potkua löytyvän vähän kovemmillakin pakkasilla.

Vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 3650kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 2673h
Josta käyttövettä 452h

Kai noista jotain energiankulutustakin voisi laskea, kun ei tässä halppispumpussa laskuria ole.

Seuraavana vuonna tulee käynnistyksiä varmaankin hieman vähemmän kun on säätöjä hiukan optimoitu. Käyttöveden aluetta on laajennettu, asteminuutteja tiputettu -240 ja lämmitys on päällä vasta kun ulkolämpötila on alle 10 astetta. Vähän on vessan laatat viileät mutta sen kanssa voi elää kun laittaa maton päälle

Tämä on nyt pyörinyt pari vuotta ongelmitta.

Kahden vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 6566kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 5084h
Josta käyttövettä 904h

Selkeästi säädöistä on ollut hieman apua kun käynnistysmäärät ovat tippuneet 3650 -> alle 3000 per vuosi.

Käyttöaikaa varmaankin vähentää jonkin verran leuto viime talvi.

[brainsurgery]

Oliko nyt niin, että jos haluaa mahdollisimman hyvät lämpötehot laitteesta irti, niin keruupiirin delta on hyvä olla lähellä kahta astetta ja lämmönjaon delta lähellä viittä astetta? Vai onko sillä käytännössä merkitystä?

Nyt siis nimenomaan järjestelmästä saatavasta lämpötehosta kyse.

[maalämmittää]

3C ja 6C deltat on "iskostunut" mieleen.

[brainsurgery]

3C ja 6C deltat on "iskostunut" mieleen.

Onko nuo ne optimit joiden ylä tai alapuolella alkaa teho heiketä?

[Matias]

Oliko nyt niin, että jos haluaa mahdollisimman hyvät lämpötehot laitteesta irti, niin keruupiirin delta on hyvä olla lähellä kahta astetta ja lämmönjaon delta lähellä viittä astetta? Vai onko sillä käytännössä merkitystä?

Nyt siis nimenomaan järjestelmästä saatavasta lämpötehosta kyse.

Aikoinaan tuotakin testailin ja kyllä suurempi keruun virtaus nostaa hyötysuhdetta jonkin verran.

Samanlainen havainto lauhdutinvirtauksen vaikutuksesta hyötysuhteeseen

[maalämmittää]

Onko nuo ne optimit joiden ylä tai alapuolella alkaa teho heiketä?

Niin olen ymmärtänyt, mutta pieni heitto tuosta ei aiheuta mitään katastrofaalista.
Säätöohjeet Nibe manuaalistakin antavat toleranssia.

[brainsurgery]

Lueskelin vähän vanhoja juttuja foorumilta ja yleinen konsensus vaikuttaisi olevan että mitä nopeampi kierto sitä parempi COP ja teho.

Etenkin keruuliuoksessa pieni ero lähdössä ja paluussa vaikuttaa COPiin.

Lämmönjaossa nähtävästi erot eivät ole niin merkittävät.

[realii]

Lueskelin vähän vanhoja juttuja foorumilta ja yleinen konsensus vaikuttaisi olevan että mitä nopeampi kierto sitä parempi COP ja teho.

Etenkin keruuliuoksessa pieni ero lähdössä ja paluussa vaikuttaa COPiin.

Lämmönjaossa nähtävästi erot eivät ole niin merkittävät.

Onko siis kannattavaa asettaa keruupumppu pyörittämään litkua 100% nopeudella sen sijaan, että antaa koneen automaattisesti muutella tarpeen mukaan nopeutta?

[brainsurgery]

Onko siis kannattavaa asettaa keruupumppu pyörittämään litkua 100% nopeudella sen sijaan, että antaa koneen automaattisesti muutella tarpeen mukaan nopeutta?

Tässä 1126:ssa ei ole automaattinopeutta.

[jmaja]

Etenkin keruuliuoksessa pieni ero lähdössä ja paluussa vaikuttaa COPiin.

Ei tuo nyt ole alkuunkaan noin suoraviivaista. COPiin vaikuttaa tietysti myös keruupumpun teho, joka on varsin merkittävä. Usein 100% teholla 100-200 W. Keruun virtaaman suurentaminen pienentää lämpötilaeroa menon ja paluun väliltä. Teho ei kuitenkaan muuta (no COPin kautta voi hiukan muuttua). Silloin ei myöskään keskilämpötila muutu, koska keruun teho tulee lämpötilaeron kautta. Homma toki monimutkaistuu pätkäkäynnissä, jossa ei litku kierrä useita kierroksia. Silloin optimointiin tulee mukaan myös miten pitkään kaivollinen lämpimämpää vettä riittää. Se tietysti riittää pidempää pienemmällä virtaamalla.

Aina löytyy kuitenkin joku optimi virtausnopeuden ja keruupumpun sähkönkulutuksen välillä. Tietysti väljempi keruuputkisto siirtää tätä optimia, kun saadaan isompi virtaus samalla teholla.

[brainsurgery]

Tässä on Grundfos 25-85 pumppu jossa näyttäisi ottoteho olevan 5-87W. Ilman mitään hifistelyjäkin säädöt on jo jossain ylimmässä kolmanneksessa tehon osalta.

[jmaja]

Aikoinaan tuotakin testailin ja kyllä suurempi keruun virtaus nostaa hyötysuhdetta jonkin verran.

Tuossa on kyllä jotain outoa. Keruun lämpötila muuttuu varsin maltillisesti, mutta COP aivan valtavasti. Olisko ko. MLP jotenkin herkkä lämmönvaihtimensa virtaukselle? Oliko COPissa mukana myös keruupumpun ottama teho?

Tässä hyvin erilainen mittaus:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9683.msg127358#msg127358

Huomaa, että tuossa on kuristamalla säädetty virtausta. Nykyisillä keruupumpuilla säätö onnistuu tehokkaasti kierrosluvulla, jolloin sähköteho laskee merkittävästi ja ko. arvoilla COP olisi parantunut virtausta pienennettäessä.

[jmaja]

Tässä on Grundfos 25-85 pumppu jossa näyttäisi ottoteho olevan 5-87W. Ilman mitään hifistelyjäkin säädöt on jo jossain ylimmässä kolmanneksessa tehon osalta.

Noin matalalla kaivolla painehäviö keruussa ei ole kummoinen. Pitäisi helposti riittää 30-40 W n. 3 asteen dT:hen eikä sitä alemmas ole mitään syytä pyrkiä.

[brainsurgery]

Noin matalalla kaivolla painehäviö keruussa ei ole kummoinen. Pitäisi helposti riittää 30-40 W n. 3 asteen dT:hen eikä sitä alemmas ole mitään syytä pyrkiä.

Toimittajan asetus pumpulle oli 90% ja sillä se myös asettuu aika lähelle 3 astetta

[brainsurgery]

Muutoin homma selvä. Kiitos tästä

[jmaja]

Toimittajan asetus pumpulle oli 90% ja sillä se myös asettuu aika lähelle 3 astetta

Vastus ja tehontarve kasvaa hyvin jyrkästi virtausta kasvatettaessa. Kokeile tiputtaa vaikkapa 50%:iin. Ei pitäisi hirveästi näkyä dT:ssä.

[brainsurgery]

Vastus ja tehontarve kasvaa hyvin jyrkästi virtausta kasvatettaessa. Kokeile tiputtaa vaikkapa 50%:iin. Ei pitäisi hirveästi näkyä dT:ssä.

Pikaisen kokeilun perusteella dT nousee 2,5K -> 4,5K kun nopeuden muuttaa 100% -> 50%

[jmaja]

Pikaisen kokeilun perusteella dT nousee 2,5K -> 4,5K kun nopeuden muuttaa 100% -> 50%

Keruupumpun sähkönkulutus tippuu alle 1/4:aan tuossa 100->50% tiputuksessa.
Varmaan joku 70% olisi sitten sopiva. Hiukan yli 3K dT ja sähköä vie n. puolet tuosta 90%. Hienosäätöähän tuo on kun puhutaan muutamasta prosentista kompuran sähkönkulutuksesta.

[brainsurgery]

Tässä kun on ollut kylmempi ja pumppu käy koko ajan täysillä, vaikuttaisi siltä, että jos ajaa lämmönjakopumppua siten, että ero on 6 astetta, neste ei jaksa kiertää kauimmaisiin makkareihin. Lähimmässä makuuhuoneessa on 22,5C ja kauimmaisessa 19,5C.

Täytyy kokeilla lisätä kiertonopeutta siten, että erotus on 5 astetta.

[brainsurgery]

Tuli kohtalaisen pitkä 33 tunnin käyntijakso on/off pumpulle. Säätelin tuossa vähän asetuksia samalla kohdilleen. Kaivolta tuleva neste kävi -1,5 asteessa ja kaivolle menevä neste -4,6 asteessa. Todella hitaasti laski tuo kaivolta tulevan nesteen lämpötila. 0,3 astetta reilussa 33 tunnissa yhtäjaksoista käyntiä.

Jätin kaivokierron päälle ja kun kompura oli pois päältä jolloin lämpötila tulevalle nesteelle oli noin 0,5 astetta matalampi kuin kaivolle lähtevä. Kuulostaako normaalilta? Lämpeneekö neste oikeasti noin paljon pelkästään koneen läpi virratessaan? Tämä siis heti tuon pitkän käyntijakson jälkeen. Ihan hirveän kauaa se pumppu ei ehdi levätä kun saa aloittaa jo uudelleen lämmityksen.

Onko mielipiteitä tuosta lämmityskierron nopeutuksesta siten, että delta laskee 6 -> 5 asteeseen? Käytännössä menolämpö tippui 0,5 astetta ja paluu nousi 0,5 astetta.

[tomppeli]

Tässäkin kaivo on äärirajoillaan.
Se lohduttelee, että näin kylmiä säitä on harvoin.
Lämpökaivoa ei kannattaisi alimitoittaa..

[maalämmittää]

...
Jätin kaivokierron päälle ja kun kompura oli pois päältä jolloin lämpötila tulevalle nesteelle oli noin 0,5 astetta matalampi kuin kaivolle lähtevä. Kuulostaako normaalilta? Lämpeneekö neste oikeasti noin paljon pelkästään koneen läpi virratessaan? Tämä siis heti tuon pitkän käyntijakson jälkeen. Ihan hirveän kauaa se pumppu ei ehdi levätä kun saa aloittaa jo uudelleen lämmityksen.

Onko mielipiteitä tuosta lämmityskierron nopeutuksesta siten, että delta laskee 6 -> 5 asteeseen? Käytännössä menolämpö tippui 0,5 astetta ja paluu nousi 0,5 astetta.

Auttoiko kierron tehostaminen lämmön tasaisuuteen makkareiden välillä?
5C delta on Niben suositusten sisällä.

Toivottavasti keruun huiliero johtuu mittausten heitosta, muuten lämpöä viedään talosta kaivoon