500m2 70-luvun laatupaikka maalämpöön...

[Perheenisä]

1974 rakennettu 500m2 nettoneliötä, 1450m3 talo…
Olemme laskeneet paikkaa menneen kulutuksen ja myös rakennetietojen mukaan. Ja lopputulos on mitoitustehoksi 23.3 kw ja vuosittainen kokonaiskulutus on 65-70.000 kw/h.
Öljyä on mennyt yhden hengen taloudessa (!!?!) noin 5500 litraa, mutta samalla myös sähköä 15.000 Kwh, joka on liki kaikki valaistusta yms.
Jatkoon varten varaudutaan 3-4 henkisen perheen vakinaiseen asumiseen JA 110 m2 osan vuokraamiseen elikkä käyttöveden suhteen pitää varautua 8-9 hengen kulutukseen.
Eli mitoitustilanne voi olla siis ”-25C + 8 henkeä suihkussa”
Tietäen, että talossa on oikeasti aika käsittämättömät 50m2 ikkuna-alaa, 3-4 kerroksisisa ikkunoita kaakko… lounas – suuntiin fiksusti kesän kuuman peittävien lippojen alla, niin ”passiivinen aurinko” on mukana suunnitelmissa. Vaikuttaa säätöihin, ei mitoitustehoihin…

Kaksi kaivoa… 2x250m 15 m päässä toisistaan, vinoon poraaminen.
Kaikki omalla tontilla elikkä naapureilta ei viedä mitään….
Järveen pitäisi vetää pannuhuoneesta 110 m linja koko puutarha ylös kaivaen eka rantaan ja sitten matalassa rannassa olisi vedettävä 50-60m kanaalia ”järvi jäätyy pohjia myöten” –tyyliin riittävän syvälle… päädyin siis kallioon porattaviin kaivoihin.

Ajatuksena on:
•   Täysitehoinen invertterimaalämpöpumppu, joka joustavasti tuottaa kiinteistön isoimmat energiantarpeet. Ei kiinnostusta alkaa ottamaan riskejä sähkölaitosten tehomaksujen ja muiden hinnoitteluiden suhteen.
•   1000 litran Hybridivaraaja, johon ladataan kaikki sisään tuleva energia.
•   ”Kesä + kevät + syksyä ” varten asennetaan aurinkokeräimet + Varaava vesitakka joka antaa 1.5 kw veteen. Eli maalämpökone saisi huilata huhti-elokuun??

Jotenkin olen taipumassa niiden tarjottujen 16-17 KW omakotipumppujen sijaan sellaiseen 20-28 kw kiinteistölaitteeseen… jossa olisi invertterin kanssa tehoa hoitaa maksimikysynnän tilanteet kuten tavallisen elämän tarpeet…

[tomppeli]

Koetin myöskin laskea kohdettasi ja päädyin suunnilleen samoihin, kuin sinäkin.
Sain kuitenkin kaivoiksi 2 x 286 aktiivimetriä.

Lämmitystarve yhteensä               68 262 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               21,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)               23,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -34 C°
▪ Maasta kerätään          ( 3,1 COP)   15,9 kW   46 467 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               21 795 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)               21 795 kWh
Tarvitaan 2 kpl 286 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 1,2 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,6 l/s.               
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden (1,2 l/s / 2):               
• Kaivon painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               57 kPa (0,57 bar)

[Perheenisä]

Joo... toi kaivon tarkka syvyys on vähän "auki", kunhan päästiin kartalle kustannusten kanssa. Toinen on tarvittava kaivojen etäisyys toisistaan... vajaa 20 m onnistuu ja sen jälkeen alkaa menemään vaikeaksi.

Tehon suhteen se, että 16-17 kw koneiden ~60% tehonpeitto ja se että mennään Tampereella vastuksille jossain -13..-14 C kelissä, tuntui vähän niukalta. Etenkin kun koneet menettää 5-8% tehoistaan 55C lämmöillä eli 16 kw kone onkin 15 kw.

Saas nähdä, että onko pelkällä vesitakalla ja auringolla kesän eläminen realistista...

[WPF]

Antaako vesitakka vain 1,5kW?

[Perheenisä]

Joku varaava takka... ~70 kwh kapasiteetti, luovuttaa vaikka 24-30 tunnissa, 50/50% veteen/ilmaan = 1.5 + 1.5 kw tehot.

Monissa varavissa näyttää olevan noin 40% tehon siirto veteen, loput huone-ilmaan...

Tulikiven W10 - vesisysteemille on mitattu 1.6kw keskimääräiseksi tehoksi veteen. Huipussaan 4 kw ja putoaa 10 tunnissa 1 kw:iin.

Sellaiset lähinnä veden lämmittämiseen tarkoitetut vesikierto-vehkeet tuottaa 8-10 kw tehoa veteen.

[fraatti]

Jäättäisin vesitakan osastamatta ja sijoittaisin nekin rahat maalämpöön/kaivoihin.

Kesällä takan polttaminen tai polttotoimisen laitteetn tuominen roskineen keskelle olohuonetta ei sekään houkuta varsinkin jos sitä pitäisi tehdä sen takia että kylpyhuoneen lattia on lämmin. Tämä on vain oma mielipiteeni.

Itse koneista puhuttaesa myös tälläinen on olemassa.
https://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1355/

Ennen koneen lyömistä lukkoon kannattaa kysellä valmistajalta millaista yhdistelmää he suosittavat. Nibe ei perinteisesti ole suositellut varaajia invertterien kanssa(esim kv-esilämmitys).

[Perheenisä]

1355 tai Thermian Mega S on kiikarissa.
Tämän kokoisessa rantatalossa on aika sama, että mihin muutaman puunmyynnistä saadun tonnin laittaa...?

Takka vesikiertoineen on lähinnä siksi, että sähkölinjojen, ruoppauksen ja rantanurmikon puuston harvennuksen jälkeen täällä on ihan hulluna puuta... 60-70 m3 on varmaan aika lähellä totuutta. Haluan opettaa myös ala-astelaiset lapseni elämän perusjuttuihin... eli tontilla on kaksi puusaunaa, pari avotulipaikkaa ja miksei siis myös takkakin??

80m2 olohuoneen nurkassa toi takkaa varmaan toimii ihan siististi.... 

Etelänpuolen katolle ajattelin laittaa tyhjiöputkikeräimiä sellaisen määrän, että huhtikuu - elokuun loppu pitäisi pärjätä niillä... ehkä?

[Large]

Miten olisi tyhjiöputkien sijaan sen verran PV-paneeleja että niillä saisi katettua sähkönkulutuksen kesäpäivien ajalta?

[Perheenisä]

Niin toi auringon harrastaminen on aina vähän sellainen juttu...
Sähköä ei saa varastoon kun taas vettä saa...
Sähkö tehdään 12% hyötysuhteella, vettä 75%.

Toisaalta, keräimillä on omat haasteensa jos varaaja kuumene.... ja ylilämöön ajamisesta MLP kaivoon on kai aikas monenlaista mielipidettä....


Antaa kattoo nyt... jos nyt eka MLP + jaon uusinnat ja vaikka se takka. Kattoo sitten, että mitä enää kaipaa -  luultavammin ei mitään 

[Perheenisä]

Luvat saatu ja systeemin perusleiska alkaa olemaan valmis...
Nyt teen talon arkkitehtikuvat noista 60-70 lukujen taitteen ruskeista pahveista CAD:lle, niin saadaan tilamuutokset, lämmönjaon muutokset ja siinä samassa LTO - varaukset piirreltyä valmiiksi... Mielestäni fiksua vetää nyt ainakin kanavat valmiiksi LTO:ta varten, vaikka asennus vähän venyisikin... LTO keventäisi talon lämmityksen peruskuormaa ehkä 15-20% luokkaa, mikä on ihan paljon tällaisessa kohteessa. LTO tekee siis 2x varaavan vesitakan tyypillisen työn... pahisllinen vaan toteuttaa L-muotoiseen talon kahden koneen järjestelmänä niin, että kaikki toimii eikä 50 vuotta kuin uutena säilynyt talo sitten homehdu.


MIELENKIINTOISTA on porakaivojen syvyys...
Paikallinen porari on sitä mieltä, että kaivoja pitää olla 700 metrin luokkaa eli olisi mentävä 30w/m mukaan 3 x 230-240 metriä ("yli 220 m mentäessä on riski, että vastapaineet nousee liian suuriksi eikä päästä eteenpäin") ja että vinoon poraamisista ei ole mitään hyötyä kun ne reiät silti menee kalliossa mihin sattuu...

Suomen Porakaivo on sitä mieltä, että simppeli "20m per kw pumpun tehoa" - laskentapa riittää elikkä 2x240 eli vajaat 500m on ok. Vinoon poraaminen ei ole ongelma, suositellaan 45mm ellei jopa 50mm keruuputkilla. Ymmärrän virtaustekniset ongelmat kyllä ihan 100-0... ainakin 45 mm lienee tarpeen.


Tomppelin laskenta näyttää 2x286m elikkä 560m. Uskon tähän, kuten omiin arvioihini.

Yleisesti ottaen laskentamallit ja mittauksetkin osoittavat, että maaperä jäähtyy 4-5 vuotta aloittamisesta ja aina 50 m päähän reiästä... ja silti kukaan ei osaa vastata siihen, että jos laitan sinällään fiksut tyhjiökeräimet... vaikka 10-12m2 tuonne katolle (6-7 kw peak), että onko ideassa noiden ylimääräisen tehon ajaminen maalämpökaivoon mitään järkeä? Eli kun varaajat alkaa menemään rajoille, niin loput lämmöt kaivoon??
Jos maaperä kerran jäähtyy energianotossa 4-5 vuoden timeframessa, niin eikös se tarkoita sitä että vastaavasti sinne pumpattu energia käyttäytyy samoin??

Lämpöpumpuissa näyttäisi keruupuolella kaikki olevan "ihan muutamasta asteesta" kiinni.

Kokemuksia, dataa??

[traktori]

...

Suomen Porakaivo on sitä mieltä, että simppeli "20m per kw pumpun tehoa" - laskentapa riittää elikkä 2x240 eli vajaat 500m on ok. Vinoon poraaminen ei ole ongelma, suositellaan 45mm ellei jopa 50mm keruuputkilla. Ymmärrän virtaustekniset ongelmat kyllä ihan 100-0... ainakin 45 mm lienee tarpeen.

...

Nyt on pakko varoittaa. Suomen porakaivo teki entiseen rivariyhtiöön kaivot (11xn.230 m), meni hyvin, kun olivat meidän kannalta aliurakoitsija päätoteuttajalle VT-Energialle. Mutta nyt kun otin 3x200 m kaivot niiltä suoraan meidän halliprojektiin, niin on kyllä ollut haasteita. Eli pistä ainakin tosi kovat viivästyssakot niille jos otat porauksen suoraan.