Minullekin on nyt jäänyt hieman kysymysmerkiksi, mitä etua varaajan lämpötilan laskusta on, jos se ei vaikuta lauhdutuslämpöön alentavasti. Tässä laitoksessa näyttäisi kuvauksen nojalla olevan niin, että vesi lämmitetään käyttöveden lämpöön riippumatta siitä mihin kohtaan varaajaa se työnnetään, joten jos tämä nyt pitää paikkansa niin ei tuosta varaajan lämpötilan laskusta liene isompaa iloa sitten kuitenkaan. Omituinen konstruktio.
Mutta edelleen kyse on kokonaisuuden kannalta lillukanvarsista, vaikka lauhdutuslämmön saisi inasen alemmas. Ei poistoilmasta talvisin irtoa perusmallin PILPillä lämpöä enemmän kuin jollain pyöriväkennoisella. Talvisin PILP on aika turhake, jos on samaan aikaan passiivinen kennokin. Passiivinen kenno heikentää PILPin hyötysuhdetta, taikka PILP heikentää passiivisen kennon toimintaa, niin että yhdistelmän kyky ottaa poistoilmasta energiaa talteen ei olennaisesti parane. Toki siis hieman paranee, mutta tässä 1+1 ei ole 2 vaan laskutoimitus onkin 1+0.5 joka onkin vain 1.5.
Voin tätä hieman avata jos asia ei tunnu kaikille itsestäänselvältä.
Mikäli passiivinen kenno jäähdyttää poistoilmaa ja lämmittää tuloilmaa ennen PILPpiä, tapahtuu kompressorin kannalta seuraavaa:
-Höyrystymislämpötila laskee koska poistoilma on valmiiksi kylmää, tulee sulatustarvetta
-Lauhtumislämpötila nousee koska tuloilma on jo osin lämmitetty (tai pysyy samana, jos lauhdutus muualle kuin tuloilman lämpöön)
-> COP heikkenee koska dT on isompi
Mikäli PILP jäähdyttää ensin poistoilmaa ja se ohjataan sen jälkeen passiiviselle kennolle, tapahtuu passiivisen kennon kannalta seuraavaa:
-poistoilma on valmiiksi kylmää
-tuloilmaa saadaan lämmitettyä vain pakkasilla
->kennon palauttama lämpöteho romahtaa eikä siitä ole sanottavasti iloa suurimman osan vuodesta, paitsi jäähdytystarkoituksissa
Olen itse kokeillut yhdistelmää jossa on pyöriväkennoinen ja PILP sarjassa. Fiksuinta oli antaa PILPin kompressorin uinua talviunta ja käyttää sähkö lämmön pumppaukseen jostain muualta, vaikka ulkoilmasta tai maasta. Mielestäni tuollainen PILP+passiivinen kenno on ratkaisuna yksinkertaisesti typerä ja kallis, ja omakohtaisesti toteutin sen vain koska sain käytetyn pyöriväkennoisen halvalla ja aloitin henkisen siirtymän PILPin jälkeiseen elämään ottamalla sen käyttöön.
Tuloilman esilämmitys maapiirillä on ratkaisuna vähän vastaava. Ei LTO-kennon hyötysuhde siinä parane, vähemmän siinä poistoilmasta saadaan lämpöä talteen. Toki sulatustarve loppuu ja jälkilämmityksen tarve poistuu, mutta vaihtoehtona on kuitenkin se että maasta otetaan lämpöä kompressorilla joka jälkilämmittää tuloilman ja lämmittää talon jota kuitenkin pitää lämmittää. Samalla LTO toimii paremmalla hyötysuhteella. Tuommoiset tuloilman esilämmitysratkaisut ovat paljon hupisähköä käyttävien ja puuta polttavien pienten passiivitalojen ratkaisuja. Maasta saadaan tuolloin puoli-ilmaiseksi lämpöä, joka tosin sitten samalla nostaa jäteilman lämpöä ja heikentää LTO-kykyä.
Jos ittelle pitäisi laittaa niin voisin yrittää pientä taloa hyvillä eristeillä, suorasähköllä ja LTO esilämmityksellä maasta ihan yksinkertaisuuden vuoksi. Siinä on ratkaisuja jotka eivät isommin huoltoa vaadi. Isompaan taloon, kuten nyt aloittajalla, sopii maalämpö + LTO. PILP ei minun tai aloittajan käyttövedentarpeella ole oikein perusteltavissa, kompressoriratkaisu tuo hyötyynsä nähden liian korkeat huoltokustannukset. Jos kompura kajahtaa 10v frekvenssillä ja maksaa sen melkein 3000 euroa vaihtaa töineen, niin sillä rahalla ostaa jo vuosittain muutaman tuhat kilowattituntia sähköä. Tekninen käyttöikä noille PILPeille on virallisesti kai 15v joten realistista lienee laskea että 20v kohdilla viimeistään roskiin vaikka korjaisi siihen asti. Sama ongelma on toki maalämmölläkin, mutta hyötykin on paljon isompi tällaisissa vähän ronskimmin lämmitystä vaativissa taloissa.
