Pumppu ei ole ainakaan ylimitoitettu, kun käyntiaikasuhde on noinkin (34%) korkea.
Nyt oli varsin kylmä talvi, joten mitoitus lienee lähes kohdallaan, jos vain on tultu toimeen ilman sähköpatruunalla lämmittämistä.
Vuotuisen käyntiaikasuhteen ei ilmeisesti ole hyvä nousta kovin paljon yli 30%, muuten tulee tarvetta sähkövastuksella lämmittämiseen kovilla pakkasilla.
Pumpun mitoittaminen on sinänsä kohtalaisen vaikeaa siksi, että sää olosuhteet vaihtelevat vuodesta toiseen niinkin paljon.
Jos on vuosi ilman huippupakkasia, tullaan toimeen vähän pienemmällä pumpun teholla. Jos tulee talvi jolloin on tosi kylmiä jaksoja, ei pumpun teho niillä tosikylmillä sitten riitäkään. Silti koko vuoden lämmitysteho (kilowattitunteina) saattaa molempina vuosityyppeinä olla lähes sama.
Nyt voidaan tietysti sanoa, että ei se niin paha ole, jos pumppu ottaa vastukset käyttöön. Puhutaan erilaisista tehopeittoalueista. Jos tehopeitto riittää vaikkapa -20 asteeseen, se saattaa tarkoittaa varsinkin itäisessä Suomessa ja Lapissa aika paljon vastuslämmittämistä kovilla pakkasilla.
Nuo pakkasjaksot voivat tulevaisuudessa tulla tosi kalliiksi, jos sähköyhtiöt siirtyvät aikatariffiin. Se on nyt mahdollista, kun on siirrytty tai siirrytään käyttämään etäluettavia mittareita.
Jos hinnaksi tulee pörssisähkön hintaan sidottu taksa, on alimitoitetun pumpun käyttö todella kallista pakkaspäivinä.
Eipä kannattaisi hankkia alimitoitettua lämpöpumppua!