Mitoitukseen varmistusta

[ollikuhta]

Jyväskylä
2008
10 000 kWh
4m3 puita
Lattialämmitys
Pyöriväkennoinen lto
ulkoseinien pituus 47m
240mm villaa
1,5krs
Huoneistoala ak/yk 110/59
Kerrosala ak/yk 126/62
tilavuus 655m3
Maanvarainen laatta 200-250mm eps
Yläpohja 400-600mm villa
3-lasiset ikkunat, pinta-ala 15% kerrosalasta

Sähköä mennyt 14-16Mwh vuosittain, sisältää tallin lämmityksen ilpillä noin 2000kWh mittarin mukaan, talli jatkossakin ilpillä. Talossa ilp, tehowatti ja takka, sauna lämpenee puilla.
Aika pieniä lukuja sain laskurilla itse eli 6kW pumppu ja 125m kaivo, kallio hyvin pinnassa.
Vähän allokoimatonta rahaa ja tuli mieleen että olisiko mlp:ssa mitään järkeä, rakennusvaiheessa en saanut sitä kannattavaksi oikein mitenkään.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Minäkin koetin tehdä laskelman. Käytössäni on vähän uudempi versio (v.46.903), joka valitsee GTK :n tutkija Kukkosen laatiman kallioperäkartan perusteella kallioperän lämpötilagradientin.
Tästäkin aiheutuu pieniä muutoksia aikasemmilla versioilla saatuihin lämpökaivojen mitoituksiin.
Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”ollikuhta”   JYVÄSKYLÄ      (Keski-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 C°
- Talon alakerta 2008: Lattialämmitys, 22 C°, 110 m2, 286 m3:      3,71 kW   12 295 kWh
- Talon yläkerta 2008: Lattialämmitys, 22 C°, 80 m2, 192 m3:   2,54 kW   7 238 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   6,3 kW   19 532 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 Cº   -  menovesi lämpötila max 35 Cº
• Kiinteistö,  190 m2,  478 m3       4,8 COP   5,82 kW   19 532 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,05 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,1 SCOP   6,9 kWh   24 332 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -860 kWh   0,24 kW   23 472 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   23 472 kWh
- Pumpulla tuotetaan    7,00 kW   23 472 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   23 472 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -33 C°
▪ Maasta kerätään ( 4,1 COP)   5,5 kW   17 742 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   5 730 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 730 kWh
Tarvitaan 198 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s (= 24,6 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,41 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   41 kPa (0,41 bar)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   24 kPa (0,24 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 468 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[ollikuhta]

Kiitoksia. Aika paljon eroa toteutuneeseen kulutukseen. Nyt pitää miettiä uskonko toteutunutta kulutusta vai laskelmaa. Toteutuneen kanssa investointi aika rajoilla eli 150m kaivo ja 6kw invertteri. Laskelman mukaan mitoitetun tma venyy turhan pitkäksi...

[KiSaVa]

Ottamatta kantaa mitä pitäisi valita, onko kulutuksessa kovinkaan iso ero?; toteutunut 15 000 kWh + 4m3 puita. Osa lämmityksestä ilp:llä, jossa kuitenkin ykköstä parempi hyötysuhde. Tämä vs. laskettu 23,5 Mwh.

[ollikuhta]

Tuossa 15000 mwh on käyttösähkö ja tallin lämmitys mukana

[euroshopperi]

Pitää toppuutella hieman. Jos et rakennusvaiheessa saanut maalämpöä järkeväksi valinnaksi ja nykyinen lattialämmitys on toteutettu sähkökaapeleilla, niin tilanne on vielä pahempi nyt. Lattioiden uusiminen kustantaa luokkaa 15-20 000 € ja siihen päälle maalämpö 15 000 €. Eli onko nyt varaava vesikiertoinen lattialämmitys, vai kaapelia betonissa? Patterijärjestelmän rakentaminenkin maksaa helposti luokkaa 10 000 €. Rakennusvaiheessa betoniin upotetut PEXit kustantaa luokkaa 1-2000 € ja jälkikäteen kaikki pinnat uusien siis 10 kertaisesti. Avaimet käteen kipsivalu työpinnalle saatettuna ja aloittaen vanhat pinnat poistettuna maksoi 5 vuotta takaperin tasan 70 €/ neliö. Siihen päälle uudetpinnat 40-60 €/ neliö ja työt päälle. Tästä on kokemusta ittellä runsaasti. Viimeksi piikkasin 50 neliötä tammisauva parkettia ja tilalle vinyylilankkua 40 €/ neliö. Tästä on aikaa 2 viikkoa. Tilasin lattiamiehet tasoittamaan erikseen tuon liimatun parketin jäljet. Rouhinta hionta ja 4 säkkiä tasoitetta kustansi 860 €.

[KiSaVa]

Tuossa 15000 mwh on käyttösähkö ja tallin lämmitys mukana

Edit: Siis 15 000 kWh.

Mutta sanot että tallin osuus on 2000 kWh ja lämmöksi se käyttösähkökin muuttuu. Suht hehtaarilla se minusta on vieläkin. Riippuen juurikin lämpöpumpun hyötysuhteesta ja käyttösähkön osuudesta. Tai sitten ymmärrän jotenkin väärin.

[ollikuhta]

Tehowatti-> vesikiertoinen lattialämmitys

Pitää toppuutella hieman. Jos et rakennusvaiheessa saanut maalämpöä järkeväksi valinnaksi ja nykyinen lattialämmitys on toteutettu sähkökaapeleilla, niin tilanne on vielä pahempi nyt. Lattioiden uusiminen kustantaa luokkaa 15-20 000 € ja siihen päälle maalämpö 15 000 €. Eli onko nyt varaava vesikiertoinen lattialämmitys, vai kaapelia betonissa? Patterijärjestelmän rakentaminenkin maksaa helposti luokkaa 10 000 €. Rakennusvaiheessa betoniin upotetut PEXit kustantaa luokkaa 1-2000 € ja jälkikäteen kaikki pinnat uusien siis 10 kertaisesti. Avaimet käteen kipsivalu työpinnalle saatettuna ja aloittaen vanhat pinnat poistettuna maksoi 5 vuotta takaperin tasan 70 €/ neliö. Siihen päälle uudetpinnat 40-60 €/ neliö ja työt päälle. Tästä on kokemusta ittellä runsaasti. Viimeksi piikkasin 50 neliötä tammisauva parkettia ja tilalle vinyylilankkua 40 €/ neliö. Tästä on aikaa 2 viikkoa. Tilasin lattiamiehet tasoittamaan erikseen tuon liimatun parketin jäljet. Rouhinta hionta ja 4 säkkiä tasoitetta kustansi 860 €.

[ollikuhta]

Jep, talli noin 2000 kwh/a.
Mielestäni myös käyttösähkö muuttuu valtaosin lämmöksi valtaosin, laskentamallissa vain alle 20%.
Käyttösähkö laskee sitä muulla lämmityksellä tuotettavaa energiamäärää, koska tuo lämpöenergia ei kuitrenkaan muutu käyttösähköksi ainakaan meillä käytössä olevissa laitteissa.
Jos siis talli jätetään tarkastelun ulkopuolelle niin ostoenergia on ollut 13 mwh, josta käyttösähkö ehkä 4-5mwh, ilp tuonut säästöä ehkä 3mwh ja puista 3 mwh -> lämmitykseen ja veteen 14-15Mwh jos lasketaan puut ja ilp pois, eli laskuri näyttää noin 60% enemmän. Onko tuo hehtaarilla, mielestäni ei.

Puita poltetaan jatkossakin joten tarve mitä pumpun pitäisi askarrella 12-13 mwh. Jos tuohon ei löydy järkihintaista ratkaisua niin sitten jatketaan nykyisillä kunnes siirtohintojen korotukset alkavat pakottaa päätä.

Edit: Siis 15 000 kWh.

Mutta sanot että tallin osuus on 2000 kWh ja lämmöksi se käyttösähkökin muuttuu. Suht hehtaarilla se minusta on vieläkin. Riippuen juurikin lämpöpumpun hyötysuhteesta ja käyttösähkön osuudesta. Tai sitten ymmärrän jotenkin väärin.

[KiSaVa]

Onko tuo hehtaarilla, mielestäni ei

Nyt tarkennatkin arvoja. Aloitusviestin "4m3 puita" voisi olla 4 pinokuutiota koivua, jonka energiasisältö on n. 6800 kWh. Otat myös kantaa käyttösähkön osuuteen ja ilp:n hyötysuhteeseen. Lukijalla ei näitä tietoja ollut aiemmin. Mutta mitäpä näistä, osaat selvästi arvioida asiaa itsekin. Tietenkin toteutunut on oikeampi kuin laskennallinen.

[kjg]

Ei ole ammattitaitoa järjestelmän suunnitteluun, mutta kommentoipa silti.
Jos invertteri on harkinnassa kuitenkin, niin sen osalta valintaa helpottanee, että ainakin Niben F1255-6 venyy tarvittaessa 8kw tehoon (vrt mitoitus ja toteuma-arvio). Ja tämä ei tuo lisäkustannuksia. Kaivosta jää erotukseksi alle 1000e(?), jos vertaa 150m><200m olettaen että kotitalousvähennystä ei mene juurikaan muuhun tänä vuonna. Onko tuo sitten suuri kustannusero kymmenien vuosien järjestelmästä, on jokaisen omassa harkinnassa.

[ollikuhta]

Älkää nyt ottako itteenne. Koitan vaan saada apua arviointiin onko mlp taloudellisesti perusteltavissa. 10v sitten 15-20k investointi alle 3 scopilla ei tunyunut järkevältä. Nyt scopit parantuneet selvästi, hinnatkin ehkä tulleet vähän alas ja sähkön siirtohinnat näyttävät olevan tasaisessa nousussa, kiitos poliittisten päättäjien järjettömyyden.

Nyt tarkennatkin arvoja. Aloitusviestin "4m3 puita" voisi olla 4 pinokuutiota koivua, jonka energiasisältö on n. 6800 kWh. Otat myös kantaa käyttösähkön osuuteen ja ilp:n hyötysuhteeseen. Lukijalla ei näitä tietoja ollut aiemmin. Mutta mitäpä näistä, osaat selvästi arvioida asiaa itsekin. Tietenkin toteutunut on oikeampi kuin laskennallinen.

[Roori]

Kyllähän se maalämpö pitää mitotttaan niin että katotaan mitä on mennyt energiaa COP1:een konvertoituna, ILPien + puun määrät ja hyötysuhteet mukaan/huomioon ottaen. Tuosta läsähtää sitten joku xkWh/vuosi energiatarve...tuohon sopiva kaivo ja max tehontarpeeseen pumppu.
Jos sitten kannattaa ilpejä käyttää ja puuta polttaa niin on kyseenalaista (ja tapauskohtaista)...ainakin noille tulee elinajanodotetta siten lisää 

[euroshopperi]

Puita ei pidä laskea lämmitysjärjestelmän tehontarpeeseen mukaan. Saattaa olla, että jalka vaikka lähtee irti ja sitä myöten hommat jää pelkälle lämpöpumpulle. Joku voi kokea säästävänsä ilmaisilla puulla, mutta ne kannattaa myydä maalämpötalossa. Niillä saa kaksinkertaisen energiamäärän polttamiseen verrattuna.

[Roori]

Puita ei pidä laskea lämmitysjärjestelmän tehontarpeeseen mukaan. Saattaa olla, että jalka vaikka lähtee irti ja sitä myöten hommat jää pelkälle lämpöpumpulle. Joku voi kokea säästävänsä ilmaisilla puulla, mutta ne kannattaa myydä maalämpötalossa. Niillä saa kaksinkertaisen energiamäärän polttamiseen verrattuna.

Täh...vähän ristiriidassa nuo puut ja tarpeet, kyllä ne puut pitää laskea tarpeeseen teho+energia mukaan...jos tulee tilanne että puita ei poltetakkaan (=ei kannata polttaa maalämmön kanssa).

[euroshopperi]

Tarkoitin kylläkin sitä, että jos talossa on vaikka 2 takkaa ja nunnauuni sanoo tehoja olevan 5 kW per takka, niin sen ei pidä vähentää yhtään tarvittavaa maalämpötehon tarvetta. Esim lasketaan, että polttelen noita ja tarviin lisäksi vain 2 kW maalämpöpumpun ja 35 m kaivon. Näitähän aina tulee, jotka ynnäilee jotain haavekuvia, kun maalämpö on aika arvokas perustaa. Samaan kategoriaan kuuluu kylmälaitteet. Niiden kuluttama sähkö ei tuota lämpöä ollenkaan kulutettuun energiaan nähden ja niitä ei saa laskea mukaan taloussähkön osana vähentämään lämmitystarvetta. Meilläkin on 1000 L kylmää tilavuutta ja 1000 L pakastimia. Nämä toimii plus/miinus 0- periaatteella, eivätkä tuota yhtään lisälämpöä.

[ollikuhta]

Samaan kategoriaan kuuluu kylmälaitteet. Niiden kuluttama sähkö ei tuota lämpöä ollenkaan kulutettuun energiaan nähden ja niitä ei saa laskea mukaan taloussähkön osana vähentämään lämmitystarvetta. Meilläkin on 1000 L kylmää tilavuutta ja 1000 L pakastimia. Nämä toimii plus/miinus 0- periaatteella, eivätkä tuota yhtään lisälämpöä.

Joskus lukenut jotain energian säilymisestä ja mietityttää että mihis se energia häviää. Tuon vaikka kilon jäätä pakkaseen, pidän sitä siellä vuoden ja heitän jään ovesta ulos. 700 kWh energiaa hävis maailmasta?

[euroshopperi]

Niin no pakastin toimii lämpöpumppu tekniikalla ja siirtää lämpöä ulos pakastimesta. Eristeet pyrkii pitämään kylmän sisällä, mutta silti huoneen lämpö pyrkii lämmittämään pakastimen sisältöä. Lämpöä tuotetaan juu, mutta pakastin itte syö sen lämmön takasi.

[KiSaVa]

Samaan kategoriaan kuuluu kylmälaitteet. Niiden kuluttama sähkö ei tuota lämpöä ollenkaan kulutettuun energiaan nähden ja niitä ei saa laskea mukaan taloussähkön osana vähentämään lämmitystarvetta. Meilläkin on 1000 L kylmää tilavuutta ja 1000 L pakastimia. Nämä toimii plus/miinus 0- periaatteella, eivätkä tuota yhtään lisälämpöä.

Nyt kyllä epäilyttää vahvasti. Mihin se seinästä otettu energia katoaa?

[Kuumaa_kalliosta]

Nyt kyllä epäilyttää vahvasti. Mihin se seinästä otettu energia katoaa?

Jos suljetussa tilassa on kylmälaite, sen sisällön kylmentämiseen käytetty energia leviää tähän tilaan mutta kylmälaitteesta vuotaa tilaan kylmyyttä, koska ei ole täydellistä eristettä ja koska kylmälaitetta avataan silloin tällöin. Nimimerkki euroshopperi on ihan oikeassa.

[ollikuhta]

Hyötysuhde ei taida olla ihan 100%.
Aiheesta jo vähän kaukana, mutta ihan mielenkiintoinen aihe. Mitä käy jos on täydellisesti eristetty tila jossa on jääkaappi/pakastin?

[Matias]

Mitä käy jos on täydellisesti eristetty tila jossa on jääkaappi/pakastin?

Meillä on entisessä kylmiössä suht samankokoinen jääkaappi/pakastin ja ainoastaan niiden ovet on keittöön.
Tuossa tilassa on jatkuvasti +28 astetta lämmintä kun normaali sisälämpö on +21C.

Staattisen lauhduttimen pintalämpö vaihtelee +28--38 asteen välillä ja varmaankin lauhduttimen lämpö nostaa ympäristön lämpöä.

[KiSaVa]

Hyötysuhde ei taida olla ihan 100%.
Aiheesta jo vähän kaukana, mutta ihan mielenkiintoinen aihe. Mitä käy jos on täydellisesti eristetty tila jossa on jääkaappi/pakastin?

Tietysti suljettu tila lämpenee sähkön ottoteholla. Kaikki muut teoriat ovat puuta heinää.

[euroshopperi]

Hyötysuhde ei taida olla ihan 100%.
Aiheesta jo vähän kaukana, mutta ihan mielenkiintoinen aihe. Mitä käy jos on täydellisesti eristetty tila jossa on jääkaappi/pakastin?

Pakastin lämpenee samaan lämpötilaan muun tilan kanssa, jos sieltä ei pumpata lämpöä ulos. Koko eristetty tila ja pakastimen tila saavuttaa siis alemman yhteisen lämpötilan, kuin tila, jossa pakastin on, mutta korkeamman lämpötilan, kuin pakastimessa oli. Eli tarvitaan energiaa ylläpitämään lämpötilaero. Hyötysuhde jos olisi vaikka 80%, niin eikös silloin aina 20% päädy ylijäämänä lauhduttimen, joka lämmittää huonetta, jolloin joudutaan pumppaamaan enemmän lämpöä ulos, joka lämmittää lisää huonetta......
Lämpö jännite voisi olla ajatuksellinen tila, joka vaatii sitä enemmän energiaa, mitä suurempi ero. Tila purkautuu itsestään, kun energian tuonti lopetetaan.

[ollikuhta]

23 toukokuussa asennettiin bosch 2-8LWM ja 170m kaivoa
Toteuma 10/23 - 9/24
Lämmitykseen käytetty sähköenergia 2855 kWh ja saatu lämpöenergia 14159 kWh
Veden lämmitykseen käytetty sähköenergia 1576 kWh ja saatu lämpöenergia 4833 kWh

Voi todeta ehkä mitoituslaskelman olevan turvallisella puolella.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Minäkin koetin tehdä laskelman. Käytössäni on vähän uudempi versio (v.46.903), joka valitsee GTK :n tutkija Kukkosen laatiman kallioperäkartan perusteella kallioperän lämpötilagradientin.
Tästäkin aiheutuu pieniä muutoksia aikasemmilla versioilla saatuihin lämpökaivojen mitoituksiin.
Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”ollikuhta”   JYVÄSKYLÄ      (Keski-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 C°
- Talon alakerta 2008: Lattialämmitys, 22 C°, 110 m2, 286 m3:      3,71 kW   12 295 kWh
- Talon yläkerta 2008: Lattialämmitys, 22 C°, 80 m2, 192 m3:   2,54 kW   7 238 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   6,3 kW   19 532 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 Cº   -  menovesi lämpötila max 35 Cº
• Kiinteistö,  190 m2,  478 m3       4,8 COP   5,82 kW   19 532 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,05 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,1 SCOP   6,9 kWh   24 332 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -860 kWh   0,24 kW   23 472 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   23 472 kWh
- Pumpulla tuotetaan    7,00 kW   23 472 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   23 472 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -33 C°
▪ Maasta kerätään ( 4,1 COP)   5,5 kW   17 742 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   5 730 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 730 kWh
Tarvitaan 198 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s (= 24,6 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,41 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   41 kPa (0,41 bar)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   24 kPa (0,24 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 468 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

Kiitos palautteesta.
Toteutunut vuoden lämpöenergiankulutus oli vain noin 81% laskemastani.
Vähän turhan suuri turvallisuusmarginaali!

[Roori]

23 toukokuussa asennettiin bosch 2-8LWM ja 170m kaivoa
Toteuma 10/23 - 9/24
Lämmitykseen käytetty sähköenergia 2855 kWh ja saatu lämpöenergia 14159 kWh
Veden lämmitykseen käytetty sähköenergia 1576 kWh ja saatu lämpöenergia 4833 kWh

Voi todeta ehkä mitoituslaskelman olevan turvallisella puolella.

Katoitko miten tuo aikaväli vastaa seutukunnan 'normivuotta' LTL:n suhteen?
Että miten paljon turvan puolella kun tuon huomioi?

[tomppeli]

Vähän ihmettelin ilmaisua, mutta yritin ymmärtää, että sillä tarkoitettaisiin täyttä vuotta!

[ollikuhta]

Katoitko miten tuo aikaväli vastaa seutukunnan 'normivuotta' LTL:n suhteen?
Että miten paljon turvan puolella kun tuon huomioi?

En, mutta mennyt talvi taisi olla aika kylmä tilastollisesti eli marginaali varmaan levenee.

[tomppeli]

Katoitko miten tuo aikaväli vastaa seutukunnan 'normivuotta' LTL:n suhteen?
Että miten paljon turvan puolella kun tuon huomioi?

Nyt lopultakin katsoin lämmitystarveluvut
Jyväskylä, lämmitystarveluvut:
- Jaksolla 10/23 - 9/24 LT-luku on FMI:n mukaan 4200.
- Vuosien 1995-2007 lämmitystarvelukujen keskiarvo on FMI:n mukaan 4727.

Jos korjataan ollikuhta:n kohteen lämmitystarve 14 159 kWh/a normivuodelle
saadaan 4727 x (14 159 / 4200) = 15 936 kWh/a lämmitystarve.

Mitoituslaskelmassa olin saanut rakennuksen lämmitysenergian vuositarpeeksi 23 472 kWh - 4 800 kWh = 18 672 kWh/a.
Virhe on siis 18 672 kWh - 15 936 kWh = 2 736 kWh.

Laskelman virhe on siis normioiduilla lämmitysenergiankulutuksilla laskettuna 2 736 / 15 936 = noin +17 %.

[ollikuhta]

Katsoin itsekin nuo ja hieman erilaiset sain. Jakson ltl oli jotain 4800 ja normaali 4600.

[Roori]

Entä sitten lämmitykseen mahdollisesti tulleet sivuvirrat, puun poltot nyt ekana mieleen?

[ollikuhta]

Selvästi aiempaa vähemmän. Pari m3 joista ainakin puolet saunaan. Aurinkokin lämmittää keväällä ikkunoista kohtuullisesti.

[tomppeli]

Katsoin itsekin nuo ja hieman erilaiset sain. Jakson ltl oli jotain 4800 ja normaali 4600.

1995 – 2020                                           tammi   helmi   maalis   huhti   touko   kesä   heinä   elo   syys   loka   marras   joulu   vuosi                                         JOMALA   554   456   488   407   265   0   23   22   131   229   474   679   3728 HELSINKI-VANTAA   623   489   521   398   236   0   11   6   166   278   575   775   4078 HELSINKI KAISANIEMI   590   471   505   396   234   0   5   6   132   253   543   723   3858 PORI   623   492   524   410   261   0   18   34   177   260   560   743   4102 TURKU   608   484   518   394   231   0   12   19   152   253   552   723   3946 TAMPERE-PIRKKALAN   651   516   541   420   228   0   14   25   192   298   597   819   4301 LAHTI   653   512   537   433   226   0   12   5   191   300   610   867   4346 LAPPEENRANTA   693   536   547   428   220   0   16   0   180   303   614   839   4376 JYVÄSKYLÄ   695   566   569   475   271   0   25   54   223   334   646   869   4727 VAASA   636   528   530   441   274   0   12   26   182   293   556   768   4246 KUOPIO   704   583   564   462   254   0   24   11   195   327   638   858   4620 JOENSUU   703   583   574   476   260   7   18   29   208   346   658   886   4748 KAJAANI   735   614   593   499   283   7   49   64   240   385   731   906   5106 OULU   710   603   565   483   281   8   12   46   223   373   715   875   4894 SODANKYLÄ   828   694   646   563   395   34   97   138   332   523   877   1048   6175 INARI/IVALO   848   705   639   576   422   84   128   176   331   562   874   1031   6376