Vaillant Flexotherm exclusive VWF 117/4

[KP]

Moro,

avaan tänne oman aiheen ko. pumpusta. Meillä tapahtuu asennus ilmeisimmin maanantaina 11.2.2019 ja tämän jälkeen alan laittamaan käyttökokemuksia, kun niitä ei muutoin tunnu juuri suomeksi löytyvän ja sitten nähdään, ovatko laitteen mainospuheet lainkaan totta.

Lisätietona se, että laite tulee vm. 48 rintamamiestaloon Tampereella, ja nyt on porattu 230 metrin syvyinen lämpökaivo pihaan. Päädyin kyseiseen malliin, koska pannuhuone on matala ja integroidulla varaajalla oleva laite olisi saattanut olla mahtuvuudeltaan aika nafti. Eli laitteeseen tulee kiinni erillinen Vaillantin 300 litran varaaja sekä 100 litran Vaillant puskurivaraaja.

[KP]

Noniin, nyt on pumppu asennettu ja laite käynnissä. Kaivon poraus ja maalämpöpumpun asennus menivät hienosti ja pumpun asennuksessa pidettiin mukavasti myös allekirjoittanut ajantasalla edistymisestä.

Laite siis käytössä ja toimii moitteettomasti. Vielä on opeteltavaa Vaillantin valikoissa liikkumisessa sekä asetusten säätämisessä, koska asetuksia ja säätöjä tuntuu olevan erittäin kattavasti. Otin tähän myös VR920-etäohjauspaketin, jonka kautta kone liitetään wlanilla nettiin ja puhelimeen ladataan Vaillantin appi. Tämäkin vaikuttaa toimivan mukavasti etäseurannan apuna ja tästä näkee myös pumpun käyttämän energian sekä tuotetun energian, mutta en tiedä kuinka tarkka tämä todellisuudessa on. Tällä hetkellä näyttää, että esim. eilen tuotettiin lämmitykseen 67 kwh:ta ja kone otti 20 kwh:ta tämän tehdäkseen. Pattereiden ilmailua tulee kyllä tehdä viikonloppuna, kun kohina ja lorina oli voimakkaan kuuloista.

Koitan liittää tähän liiteeksi myös kuvan pannuhuoneesta, johon laitteet tulivat...aika tiukkaa teki saada kaikki mahtumaan ko. huoneeseen.

[KP]

Noniin, päivitetään hieman tilannetta.

Laite vaikuttaa toimivan hyvin, mutta aivan yksinkertaista sen valikoissa kulkeminen ei ole. Toivomisen varaa jättää myös käyttöohjekirja. Itselleni on epäselvää asteminuutit sekä hystereesit yms. Hankalaa on myös ymmärtää lämmityskäyrä ja sen toimivuus, sillä ohjeissa ei siitä todeta mitään. Tällä hetkellä käytä on 0,6, mutta en tiedä mitä se merkitsee. Tämä on oudontuntuista kun on tottunut oumanin 3- tai 5-pistekäyrään. Onko vinkkejä asian ymmärtämiseen?

Nyt viime viikon torstaista tähän hetkeen mennessä kone on käyttänyt energiaa lämmitykseen yht. 246 kwh:ta ja tuottanut 794 kwh:ta. Käyttöveden suhteen lukemat ovat 32 kwh ja 77 kwh:ta.

[snipa]

Noista asetuksista olen ymmärtänyt seuraavaa:
- huonelämpötila-asetuksella määritellään haluttu huonelämpötila (ja aika-asetuksilla voi sitten määritellä pudotusjaksoja jos haluaa)
- lämpökäyrä asetetaan sellaiseksi, että huonelämpötila pysyy vakiona eri ulkolämpötiloilla. Patterit vaatii korkeamman käyrän kuin lattialämmitys. Mulla taitaa olla 0,6 tai 0,65
- asteminuuteilla säädetään kompuran käynnistymistä eli käyntijaksojen pituutta ja määrää. Mitä isompi miinusmerkkinen numero, sitä harvemmin ja pidempään kone käy. Vastaavasti lämmityskierron lämpötila pääsee käyntijaksojen välillä laskemaan enemmän. Eli tässä kannattaa hakea mahdollisimman harvoja käynnistyksiä kuitenkin niin ettei talo kylmene käyntijaksojen välissä. Näin olen ymmärtänyt, voin olla väärässäkin
- lisälämmitys (vastukset) kannattaa kytkeä pois ja laittaa päälle vasta jos pumpun tehot ei riitä. Tämä on asetuksissa nimellä "ei ZH", oma asetus sekä lämmitykselle että vesivaraajalle. Legionella-kuumennus toimii silti kerran viikossa.
Seuraan mielenkiinnolla kokemuksiasi, toivottavasti ei tuu ongelmia!

[snipa]

Mulla on kokoonpano Vaillant 102/2 VWS + 300L varaaja + 100L puskurisäiliö. Kaivo on noin 200 metriä. 30-luvun puutalo, jossa on patterilämmitys. Asennettu syksyllä -11 ja hyvin on toiminut 

[KP]

Noista asetuksista olen ymmärtänyt seuraavaa:
- huonelämpötila-asetuksella määritellään haluttu huonelämpötila (ja aika-asetuksilla voi sitten määritellä pudotusjaksoja jos haluaa)
- lämpökäyrä asetetaan sellaiseksi, että huonelämpötila pysyy vakiona eri ulkolämpötiloilla. Patterit vaatii korkeamman käyrän kuin lattialämmitys. Mulla taitaa olla 0,6 tai 0,65
- asteminuuteilla säädetään kompuran käynnistymistä eli käyntijaksojen pituutta ja määrää. Mitä isompi miinusmerkkinen numero, sitä harvemmin ja pidempään kone käy. Vastaavasti lämmityskierron lämpötila pääsee käyntijaksojen välillä laskemaan enemmän. Eli tässä kannattaa hakea mahdollisimman harvoja käynnistyksiä kuitenkin niin ettei talo kylmene käyntijaksojen välissä. Näin olen ymmärtänyt, voin olla väärässäkin
- lisälämmitys (vastukset) kannattaa kytkeä pois ja laittaa päälle vasta jos pumpun tehot ei riitä. Tämä on asetuksissa nimellä "ei ZH", oma asetus sekä lämmitykselle että vesivaraajalle. Legionella-kuumennus toimii silti kerran viikossa.
Seuraan mielenkiinnolla kokemuksiasi, toivottavasti ei tuu ongelmia!

Kiitos Snipa vastauksesta. Tuossa tulikin jo paljon asiaa. Itselläni oli siis aikaisemmassa systeemissä oumanni, jossa säädettiin ulkolämpötilan muutoksen hidastimella esim se, että menoveden lämpötila ei välittömästi laskenut samaa tahtia kuin ulkolämpötila, ja tämä oli hyödyllistä esim. Ulkolämpötilan noustessa -20 asteesta -5 asteeseen. Tällöin talo ei päässyt kylmenemään kun menovesi pysyi lämpöisempänä kuin -5 asteessa normaalisti vaadittu.

Onko sinulla pumpussa tai manuaalissa jotenkin selitettynä nämä lämmityskäyrät esim. Mitä menee verkostoon ulkolämpötilan ollessa 0,-5 tai -20? Minkälainen sinulla nuo asteminuutit tai energiaintegraali on ollut?

Toivotaan todella että laite pelaa ja kaivon mitoitus oli sopiva. Sitä ei varmaan näillä keleillä oikein pääse lopullisesti näkemään vaan aika näyttää 🙂

[snipa]

Ei noita käyriä ole missään manuaalissa selitetty, jokin irrallinen paperi taisi olla noista käyristä ja asentaja niistä jotain selosti. Asennusporukka teki säädöt ja itse vähän alensin käyrää myöhemmin. Lämpötila sisällä pysyy kyllä hyvin vakiona paitsi keväällä, kun aurinko lämmittää tehokkaasti. Meillä on ulkolämpötila-anturi pohjoisen puolella joten se ei vissiin oikein reagoi auringon vaikutukseen. Integraali on ollut -600:ssa.
En ole moneen vuoteen noita asetuksia miettinyt, kun sisälämpötila on vakio ja säästöä vanhaan systeemiin tulee mukavasti 

[KP]

Päivitänpä hieman tilannetta kun muistan.

Laite asennettu helmikuun puolivälissä ja pumppu on toiminut erittäin hyvin ilman mitään hälytyksiä tms. eikä ongelmia ole ollut.

Kulutus vaillantin mukaan lämmitykseen 14.2.2019 - 13.6.2019 välisenä aikana on ollut 2435 kwh:ta.

Käyttöveteen on samana aikana mennyt 520 kwh:ta.

Aikaisemmin kulutus on ollut vuositasolla noin 6-7 tonnia pellettiä.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että valitsin suuremman 300 litran käyttövesivaraajan integroidun, n. 180 litran varaajan sijaan. Ei ole tarvinut lämmintä vettä säästellä esimerkiksi saunailloissa.

Jos jotakin negatiivista haetaan, on vaillantin etäseuranta ja siitä ulos saatava data kovin suppeata verrattuna esim. kaverin nibeen, josta näkee kaikki kaivoakin koskevat lämpötilat yms. Tällaista ei vaillantilta löydy. Lisäksi tuo ulkolämpötilanhidastuksen puuttuminen askarruttaa, tänä vuonna en onneksi huomannut puuttumista, mutta saas nähdä kun lämpötila alkaa seilaamaan, että ymmärtääkö laite tuon oikealla tavalla. Sisäanturin voisin hommata tulevaisuudessa.

[KP]

Moro,

laitampas tänne tietoa pumpun toiminnasta kun nyt on tasan vuosi kulunut pumpun käynnistyksestä.

Aikaisemmin oli talossa siis pellettilämmitys (tulimax kattila ja iwabo poltin) ja pellettiä meni 6-7 tonnia vuodessa. Lämpötila kovilla pakkasilla oli noin 18 asteen tienoilla talon sisällä.

Nyt vaillantin pörähdettyä käyntiin, on tämän koko vuoden aikana mennyt  käyttöveteen sekä lämmitykseen yhteensä 8400 kwh:ta. Toki kyseinen vuosikin on ollut lämmin, joten lopullisia johtopäätöksiä ei vielä kykene vetämään kulutuksen suhteen, mutta nyt vaikuttaa ihan hyvältä. Kylmiä hetkiä ei ole tarvinut kokea ja lämpimän käyttöveden kulutus on varmasti kasvanut entiseen verrattuna, kun vaimo tykkää lotrata lämpimässä koska 300 litran käyttövesivaraaja mahdollistaa pitkät suihkut.

Sähkövastuksilla on menty vuodessa yhteensä 60 tuntia. Suurin osa tuli alkuun siitä, että pumppua ei oltu asetettu tavoittelemaan tavoitelämpötilaa pelkän kompressorin avulla. Kun muutin asetuksia, ei sähkövastukset enää ole hypänneet päälle mielestäni muulloin kuin viikottaisen legionella-ohjelman myötä.

Suurin päivittäinen pumpun kulutus lämmitykseen oli maaliskuussa 2019, jolloin pumppu on vienyt 58 kwh:ta lämmityskäytössä. Pumppu on käynyt vuodessa yhteensä 2400 tuntia. Käynnistyksiä noin 5000 kappaletta, eli ylimitoitettu on pumppu hieman?

Kaivo vaikuttaa ihan passelin syvyiseltä. Tänä talvena noin 10 asteen pakkasilla on kaivolta tuleva litku ollut lämpötilaltaan noin +2 astetta ja paluu kaivoon ollut noin -2,5 astetta. Ilmeisesti minulla tuo kaivon keruuputkien kiemurtelu talon sisällä aiheuttaa sen, että lämpötilaero suurehko.