Uusi potilas ja Jämä Star Inverter kysymykset

[Pende]

Moro
Olen uusi jäsen palstalla ja saatan kysellä asioita, joihin löytyy jo vastauksia, niihin vaan linkkejä, jos joku tietää.

Aika vähän on juttua Jämän laitteista, ilmeisesti kun ovat kaiketi Niben tuatantoo?

Itse valitsin Jämä Star Inverter, ilmeisesti sama kuin Nibe F-1155-12?

Hiukan on hakusessa nää maalämpöjutut, ku "nollasta alottaa".

Itsellä paino paljon se, että tuli lämminvesivaraaja Jäspi VLM 300 ja Jäspin puskurivaraaja, jotka ovat nähdäkseni kotimaista tuotantoa, saadaan töitä suomalaisille? Vai onko?

Onko minkälaisia kokemuksia ko. laitteista?

Ite oon ymmärtänyt, että Nibe/Jämä olisi suht hyvä laite?

Toivottavasti noi riittää, itellä mökki "sekalainen seurakunta". Osa tehty -60 luvun alussa, sit -92 laajennettu, On patteria ja lattialämpöö, lämminvesikirto.

Asuinkerros n. 120 m2 keskimäärin 2,60 korkee ja alakerta noin 70 m2 1,90 korkee.

Meininki olis, jotta 200m kaivo, josta 186m aktiivista.
Lämmintävettä pitää riittää 5-6 hengelle, kunnolla.

Jotta mitä sanoo porukka, siis jolla on kokemusta laitteista onko tällänen kokonaisuus riittävä?

Eli:
Jämä Star Invereter 3-12 kW
varaaja Jäspi VLM 300 Star
puskurivaraaja Jäspi buffer 50 l
suuniteltu kaivo aktiiviosuus 186m/Pirkanmaa

Sitten kysymys "tompelille", koitin käyttää laskuria "Bergheat" poistin yhteyden laskentataulukkoon "Rakennukset", miksi ja mihin viittaa virhe 511, jää monta tärkeää asiaa näkemättä.
Koitin pyörittää laskuria ohjelmalla "OpenOffice 4.1.4"versiolla. Laskurin versionumeroo en äkkiseltään löytänyt.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Hienoa, että kiinnostuit mitoituksen laskemisesta. Kun tekee laskelman itse, saa siihen varmimmin oikeat lähtötiedot.

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 C°
- Alakerta 1960: Patterilämmitys, 18 C°, 70 m2, 133 m3:      2,42 kW   7 114 kWh
- Asuinkerros 1992: Patterilämmitys, 21 C°, 120 m2, 312 m3:   4,99 kW   14 242 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,4 kW   21 357 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  190 m2,  445 m3    3,3 COP   6,91 kW   21 357 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 C   2,5 COP   1,11 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   8,0 kWh   27 357 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -860 kWh   0,25 kW   26 497 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 497 kWh
- Pumpulla tuotetaan    8,00 kW   26 497 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   26 497 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 C°
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP)   5,6 kW   17 878 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 619 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 619 kWh
Tarvitaan 185 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,42 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   40 kPa (0,4 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 450 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...

Sitten kysymys "tompelille", koitin käyttää laskuria "Bergheat" poistin yhteyden laskentataulukkoon "Rakennukset", miksi ja mihin viittaa virhe 511, jää monta tärkeää asiaa näkemättä.
Koitin pyörittää laskuria ohjelmalla "OpenOffice 4.1.4"versiolla. Laskurin versionumeroo en äkkiseltään löytänyt.

Bergheat on tehty LibreOfficella ja pyörii kunnolla vain siinä.
laskurin ohjelmaversio on etusivun solussa C22.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Roori]

Moro
Olen uusi jäsen palstalla ja saatan kysellä asioita, joihin löytyy jo vastauksia, niihin vaan linkkejä, jos joku tietää.

Aika vähän on juttua Jämän laitteista, ilmeisesti kun ovat kaiketi Niben tuatantoo?

Itse valitsin Jämä Star Inverter, ilmeisesti sama kuin Nibe F-1155-12?

Hiukan on hakusessa nää maalämpöjutut, ku "nollasta alottaa".

Itsellä paino paljon se, että tuli lämminvesivaraaja Jäspi VLM 300 ja Jäspin puskurivaraaja, jotka ovat nähdäkseni kotimaista tuotantoa, saadaan töitä suomalaisille? Vai onko?

Onko minkälaisia kokemuksia ko. laitteista?

Ite oon ymmärtänyt, että Nibe/Jämä olisi suht hyvä laite?

Toivottavasti noi riittää, itellä mökki "sekalainen seurakunta". Osa tehty -60 luvun alussa, sit -92 laajennettu, On patteria ja lattialämpöö, lämminvesikirto.

Asuinkerros n. 120 m2 keskimäärin 2,60 korkee ja alakerta noin 70 m2 1,90 korkee.

Meininki olis, jotta 200m kaivo, josta 186m aktiivista.
Lämmintävettä pitää riittää 5-6 hengelle, kunnolla.

Jotta mitä sanoo porukka, siis jolla on kokemusta laitteista onko tällänen kokonaisuus riittävä?

Eli:
Jämä Star Invereter 3-12 kW
varaaja Jäspi VLM 300 Star
puskurivaraaja Jäspi buffer 50 l
suuniteltu kaivo aktiiviosuus 186m/Pirkanmaa

Sitten kysymys "tompelille", koitin käyttää laskuria "Bergheat" poistin yhteyden laskentataulukkoon "Rakennukset", miksi ja mihin viittaa virhe 511, jää monta tärkeää asiaa näkemättä.
Koitin pyörittää laskuria ohjelmalla "OpenOffice 4.1.4"versiolla. Laskurin versionumeroo en äkkiseltään löytänyt.

Nuo punaset kohdat pisti silmään
Mitenkähän nuo lämmönjaot onnistuu, kovin pieni puskuri, patterit jäähtyy (pitkähköt LV jaksot @300L)...mikä on Lattiamenolämpö max, entä Pattereille sama?
Onko tuo kierto korvattavissa pienellä sähkövaraajalla tarpeellisessa paikassa...ainakin itse katsoisin tuon vaihtoehdon?

[Pende]

...
Bergheat on tehty LibreOfficella ja pyörii kunnolla vain siinä.
laskurin ohjelmaversio on etusivun solussa C22.

Kiitos
Nyt latasin tuon Libreofficen ja virheilmoitukset katosivat.
Kuhan kerkeen laitan sinulle postilla ihan täydelliset tiedot. Koska ainakin itse näen niin, jotta näin voit kehittää ohjelmaa, joka nytkin on jo todella hyvä.  Mutta aina on varmaan "pieniä kulmia", joita voi viälä hioa sano " puuseppä"?

[Pende]

Nuo punaset kohdat pisti silmään
Mitenkähän nuo lämmönjaot onnistuu, kovin pieni puskuri, patterit jäähtyy (pitkähköt LV jaksot @300L)...mikä on Lattiamenolämpö max, entä Pattereille sama?
Onko tuo kierto korvattavissa pienellä sähkövaraajalla tarpeellisessa paikassa...ainakin itse katsoisin tuon vaihtoehdon?

Kiitos arviostasi.
Tuo puskurin koko saattaa olla varteenotettava asia, tosin eräässä toisessa tarjouksesa (Niben vastaava) oli maininta, että valmistaja ei vaadi ko. laitteessa puskurivaraaja ollenkaan? Ja puskurivaraaja (100 l) oli optiona.
Siinä saattoi olla kyllä pohjana laite, jossa lämminvesivaraaja oli mukana vakiona, ei siis erillinen?

Nämäpä ovet juurikin maalikolle ymmyrkäisiä juttuja. Siksi on hyvä, että voi kysellä täällä niiltä, joilla on kokemuksia/tietoa asioista. 

[tk-]

Kiitos arviostasi.
Tuo puskurin koko saattaa olla varteenotettava asia, tosin eräässä toisessa tarjouksesa (Niben vastaava) oli maininta, että valmistaja ei vaadi ko. laitteessa puskurivaraaja ollenkaan? Ja puskurivaraaja (100 l) oli optiona.
Siinä saattoi olla kyllä pohjana laite, jossa lämminvesivaraaja oli mukana vakiona, ei siis erillinen?

Nämäpä ovet juurikin maalikolle ymmyrkäisiä juttuja. Siksi on hyvä, että voi kysellä täällä niiltä, joilla on kokemuksia/tietoa asioista. 

Kuvittelisin puskurivaraajan invertteripumpussa olevan tämmöisessä järjestelmässä lähinnä veden kulkureittinä käyttövesijakson aikana. Ei sille invertterin kanssa pitäisi juuri olla tarvetta.

[luu5]

Kuvittelisin puskurivaraajan invertteripumpussa olevan tämmöisessä järjestelmässä lähinnä veden kulkureittinä käyttövesijakson aikana. Ei sille invertterin kanssa pitäisi juuri olla tarvetta.

Itselläni on tuo 100l puskuri. Koska erillistä pumpua ei ole, käyttövesijakson aikana tuosta ei ole hyötyä koska vesi ei kierrä. Hyötynä ehkä noin 10 minuutin lisäys "hystereesiin" ennen astemiinuttien lähtöä laskuun.

[wigwami]

Vastaako JÄMÄ STAR 16 inverter (4-16kW) ilman vesivaraaja jotain Niben mallia suoraan ja onko niissä mitään eroa paitsi etulevyssä oleva merkki?

Ymmärsinkö oikein edellisistä, että tässä invertteripumpussa ei tarvita välttämättä lainkaan puskurivarajaa? Minulle on tarjottu 300 L Jäspi varaajaa ja lisäksi 100 L puskurivaraajaa. Eli onko puskurista mitää hyötyä vai jopa haittaa?

[Pende]

Noniin, nyt on laitteet toiminnassa (Jämä Star Inverter 12 Kw+ Jäspi 300 erillislämminvesisäiliö).
Ensinnäkin anteeksipyyntö Tomppelille, lupasin kaikki tiedot lähettää, vaan lähettämättä jäi, "kiirettä pitää" tekosyyn varjolla

No kyllä lämpöä pukkas, ainakin näin kesällä.
En tiää oonko ymmärtäny oikein. Aattelin, jotta automatiikka hoitaa nyt lämmönsäätelyn?
Asennus on mielestäni tehty kyllä ohjeiden mukaan, (huom. on patteri ja lattialämmitys), vaan lattialämmityshän otetaankin nyt patteriverkosta (ennen otettiin lämminvesikierrosta, näin halusin). Nyt pitää syöttää patteriverkkoon lämmintä vettä, jotta lattiat lämpee. ( ensin ei lämmennyt, mut laitoin asetuksista minimiksi pattereille +35 ja sit lattialle +32).
Nyt toistaseksi on hyvä, kuin ku ilmat viilenee? Uutta säätöä.

Mietin, jotta tollanen järjestelmä (siis suunnittelu ohjeissa oleva) on varmaan uusille taloille, joissa on termostaatti venttiilit. On meilläkin, mut osa pattereista on ilman termostaatteja ja osa termostaateista laski läpi, eli "mökissä" oli sisälämpö 23 ja patterit "hohkas" +35 astetta. Jotta alko oleen melkosen lämmin kesäkoti

Ite oletin, jotta patterikieron pumppu olisi ollut automaattiohjattu (eli ajas pattereille lämpöö vasta kylmillä), mutta se onkin manuaali, joten vetäsin töpsykän irti seinästä ja kiersin paluuhanan kierrosta kiinni (onneks on tullu kierrettyä muutaki ku tahkoa, jot kiini kierto onnisti).
Ny ei mee lämminvesi puskurivaraajasta ku lattialämmölle. Mut ei ihan vastannu toltaosin odotuksiani automatiikasta. Syksyllä pitää muistaa kiertää hanikkaa toiseensuuntaan.

Kaikenlaista sitä sattu matkalla, esim. kaivo piti tulla 200 m ja porashan ne ukot sellasen (ku vieressä kattelin), vaan sit meni 4 päivää ku tuli putkenasentajat, sit ei mennykkään enään ku 193 meetriä letkua ales. Vaan en siitä alkanu rähiseen, luotan Tomppeli ja muiden laskelmiin, jotta 185-186 kaivo olis riittävä, jotta tossa on viä vähä plussaakin?
Eli kaivo oli sortunu nuinpaljon 4 päivän aikana, se selittäis mielestäni sitä, ku jotku sanoo, jotta putkia ei voi vaihtaa, vaikka kaivurilla on yritetty vetää ylös? Riippunee tietty kallionlaadusta. Toisaalta saattavat lähtee nyt helpostikkin tarvittaessa, ku irtomoska on jo pohjalla, eikä kiilaa putkia?

Laitatin myös erillisen kulutusmittarin lämpöpumpulle (vain lämpöpumppu, ei kiertovesipumppujen kulutusta), näin saan vertailun entisiin (öljy/maakaasu kulutuksiin), laitehan ei mielestäni ilmoita kuin tuotetun energian, ei sähkönkulutusta.
Vuoan voi olla toisinkin, kuhan kerkeen oikeen kunnolla perehtyyn. Viä pitäs koittaa saada nettiinki meneen ko. vekotin.
Varmaan mielenkiintoinen ensimmäinen talvi maalämmön kanssa tiedossa?

Laittelen lisää juttua, kuhan saan jotain vertailu tietoa irti laitteesta.




 

[Pende]

Nytpä täytyy kysyä kokeneemmilta, olenkohan jotain ymmärtänyt vääri, kun hyötysuhde (Cop) ei ole mielestäni kohdillaan, vai onko?
Itse olen ymmärtänyt että Cop (scop) kuvaa ostetun- ja saadun kwh suhdetta, lienenkö laskenut väärin?

Laitteet on olleet nyt päällä reilun viikon (aloitusaikaa en tarkasti tiedä, kun en ollut kotona), mutta laskujeni mukaan keskiarvoinen Cop on 2,11.

Eli tällähetkellä käytössä lattialämmitys ja lämminvesi (lämminvesikierto käytössä), lattia lämmitys ottaa tehot patteriverkon puskurivaraajasta (patterikierto suljettu).
Lämminvesikierto tietysti lisää kulutusta, mutta ei mielestäni pitäisi kovinkaan vaikuttaa Cop arvoon?

Liitteenä kuvia omista laskelmistani ja netistä (myUpway). Laittelen lisää tietoja pyydettäessä.
Kommentteja onko Cop oikein laskettu ja vinkkejä kuinka sitä voisi parantaa.
 
 

[Pende]

Tässä taulut, jotka liittyvät täällä ollevaan keskusteluun.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.240

Vedenlämmitys alkoi.

[Pende]

Tässä vedenlämmitys lähellä loppua.
Jos näiden vertailusta saisi jotain irti?

[v130882]

Kattelin oman pikku Niben lokeja. Kesältä kuukauden pätkä, lämmitys COP 6.0 (lämmitystä 1,8%/kk) ja käyttövesi COP 3.1 (6,3%/kk). Talvella kuukauden pätkä, lämmitys COP 5.5 (lämmitystä 87,7%/kk) ja käyttövesi COP 3.2 (6,9%/kk).

[luu5]

Asennus on mielestäni tehty kyllä ohjeiden mukaan, (huom. on patteri ja lattialämmitys), vaan lattialämmityshän otetaankin nyt patteriverkosta (ennen otettiin lämminvesikierrosta, näin halusin). Nyt pitää syöttää patteriverkkoon lämmintä vettä, jotta lattiat lämpee. ( ensin ei lämmennyt, mut laitoin asetuksista minimiksi pattereille +35 ja sit lattialle +32).

Millä olet pakottanut lämmityksen päälle? Minimilämmön asettaminen yksinään ei sitä tee, jos suodatusaika/-asetus ei niin halua. Oletko muuttanut ajan lyhyemmäksi ja/tai asteet ylemmäs (oletus ka 17C/24h)? Ja se 30% miniminopeutta noudatetaan vain silloin, jos tuo lämmityskausi toteutuu. Muulloin kiertovesipumppu pysähtyy kokonaan huiliajaksi.

[Pende]

Millä olet pakottanut lämmityksen päälle? Minimilämmön asettaminen yksinään ei sitä tee, jos suodatusaika/-asetus ei niin halua. Oletko muuttanut ajan lyhyemmäksi ja/tai asteet ylemmäs (oletus ka 17C/24h)? Ja se 30% miniminopeutta noudatetaan vain silloin, jos tuo lämmityskausi toteutuu. Muulloin kiertovesipumppu pysähtyy kokonaan huiliajaksi.

Kyllä, nostin lämmityksen pysäytyksen 35 asteeseen / 24 h, jotta sain lattialämmityksen toimimaan.

[Pende]

Kattelin oman pikku Niben lokeja. Kesältä kuukauden pätkä, lämmitys COP 6.0 (lämmitystä 1,8%/kk) ja käyttövesi COP 3.1 (6,3%/kk). Talvella kuukauden pätkä, lämmitys COP 5.5 (lämmitystä 87,7%/kk) ja käyttövesi COP 3.2 (6,9%/kk).

Onko nuo kesän COP arvot, kuinka laskettuja (logintutkijasta saatuja)?
Itselläkin logintutkija antaa elokuulle ka. COP lämmitys 4.3 14.7% ja lämminvesi ka. COP 3.0 8.6%.
Mutta vertailemalla sähkön kulutusta ja tuotettua lämpöä, en saa kuin 2.14 Cop.

[v130882]

Onko nuo kesän COP arvot, kuinka laskettuja (logintutkijasta saatuja)?
Itselläkin logintutkija antaa elokuulle ka. COP lämmitys 4.3 14.7% ja lämminvesi ka. COP 3.0 8.6%.
Mutta vertailemalla sähkön kulutusta ja tuotettua lämpöä, en saa kuin 2.14 Cop.

Joo noi on lokitutkijasta katsottuja arvoja.

Olethan laittanut lokitutkijan asetus fileen pumppusi oikeat COP arvot?

[Roori]

Olethan laittanut lokitutkijan asetus fileen pumppusi oikeat COP arvot?

Mitens ja mitä arvoja tuonne pitää syöttää?

[v130882]

Mitens ja mitä arvoja tuonne pitää syöttää?

Samassa kansiossa missä logintutkija on löytyy samanniminen tekstitiedosto, omani liitteenä.

Sieltä tarkistin ja korjasin ainakin seuraavat rivit:

cop_035=4.72
cop_045=3.61

Tuolta löytyy sivulta 67 1255 pumppujen arvot.

https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf

E. Niin ja tutkijan ohjeessa käydään asetus tiedosto läpi: http://www.railers.fi/nalle/tools/Logintutkija_ohje.pdf

[Pende]

Joo noi on lokitutkijasta katsottuja arvoja.

Olethan laittanut lokitutkijan asetus fileen pumppusi oikeat COP arvot?

Jep, kyllä ne oikein olivat, vertasin vielä asetustiedostoosi. Arvot toki eri, mutta muuton oikein.

[Pende]

Mielenkiintoista katsella oliko maalämpö oikea ratkaisu? Nyt ollut n. 1,5 kk käytössä.
Itsellä aikaisemmin maakaasu vanhalla öljykattilalla ( 30 v. juhlat tänä vuonna), joka alkoi tulemaan tiensä päähän.
Kattilan puolesta olisi saattanut mennä vielä ehkä max. 5. vuotta (maakaasu sisältää melko paljon kosteutta, joka rasittaa kattilaa, jokaisen käyntikerran jälkeen piipusta kuului "tip,tip" ja hormin alapää oli jatkuvasti märkä, vuodessa ruostui tuhkaluukku puhki, biokaasulla ei ollut vastaavaa ).

Toinen asia oli, että lattialämmityspiirit olivat kytketty lämminvesikiertoon, joiden säätäminen pallohanoilla oli melkoista arpapeliä, suihkutila ja kodinhoitohuone olivat joko "sauna" tai "jääkaappi".
No vaihtoehtoina olisi tietty ollut jatkaa samoin tai hankkia uusi kattila, joko öljy- tai oikea maakaasukattila (kondenssikattila). Kun lopulta sain kiinni rehellisen asentajan, joka kertoi asennettujen kondenssikattiloiden ongelmista ja avun saamisesta Pirkanmaalla päädyin maalämpöön.

Enitenhän tässä tietysti kiinnostaa rahallinen hyöty tavallista tallaajaa, mikä on takaisinmaksuaika?

Vaihtoehtojahan olisi tietty ollut, uusi öljy-/kaasukattila ja muuttaa lattialämmityspiirit toisenlaiseksi (kustannuksiltaan todennäköisesti halvempi), tai sitten ottamamme,tämä maalämpö jonka yhteydessä lattialämmöt muutettiin patteriverkon piiriin (nyt toimineet hienosti, ei oo tarvinnu hikeä pyyhkiä pytyllä tai varpaansa kylmentää).

Kuinka sitten vertailla eri vaihtoehtoja rehellisesti/rahallisesti?  Voin tietysti verrata maalämmön sähkönkulutuksen hintaa maakaasun ed. vuoden laskuihin ( hyvältä näyttää), mutta siinä pitäisi huomioida lattialämmityksen nykyinen tasaisuus vanhaan "on/off" säätöön, myös se, jotta nyt on lämminvesikierrossa kello-ohjaus (siis ei ole 24 h päällä, kuten maakaasuaikana).

Itse pohdin näin, jotta ehkä rehellisin laskenta tulee, kun vertaan nyt koneen ilmoittamia tuottoja ja lasken niille hinnan sähkön osto- ja siirtohinnasta erillismittarin mukaan (ilman perusmaksuja, koska nehän on maksettava, jotta voi pottuja keittää). Ja vertaan sitä kaasun nykyisen kokonaishintaa ( perusmaksu + siirto + myynti). 

 Jos oon aatellu jossain kohin väärin, ojentakaa asiasta, "oppia ikävä kaikki" , vai kuin se meni?

Ps. Palailen asiaan, kun saan kuunlopussa koko kuukauden tuotot ja kulutukset mittareihin, voi sittten tehä vertailuja.

[Pende]

Noista COP-arvoista, mitä olen laskenut tuli mieleeni kysyä?
Onko kenelläkään parempaa tietoa , noiden maalämpöpumppujen ilmoittamista tuottolukemista (siis millä % pitää paikkansa) Entä erillisten sähkömittareiden tarkkuudesta?

[seppaant]

Itse pohdin näin, jotta ehkä rehellisin laskenta tulee, kun vertaan nyt koneen ilmoittamia tuottoja ja lasken niille hinnan sähkön osto- ja siirtohinnasta erillismittarin mukaan (ilman perusmaksuja, koska nehän on maksettava, jotta voi pottuja keittää). Ja vertaan sitä kaasun nykyisen kokonaishintaa ( perusmaksu + siirto + myynti). 

Minun mielestä, jos otat kaasun hintaan mukaan perusmaksun, tulee myös sähkön hintaan ottaa perusmaksut mukaan.

ATS

[kotte]

Minun mielestä, jos otat kaasun hintaan mukaan perusmaksun, tulee myös sähkön hintaan ottaa perusmaksut mukaan.

ATS

Omasta mielestäni taas pitäisi ottaa huomioon eri vaihtoehtojen realisoituvuus perusteena sille, pitääkö kustannus laskea mukaan.

Jokainen ylimääräinen liityntäsopimus tyypillisesti maksaa. Jos teet kaasu- tai kaukolämpösopimuksen, kiinteät maksut ovat väistämätön osa itse muuttuvakustannuksellisen palvelun hyödyntämistä. Sen sijaan lämpöpumppulämmitys ei välttämättä edellytä sähköliityntäsopimuksen päivittämistä, koska sähkö on kuitenkin nykyaikaisessa asumisessa käytännössä välttämätöntä ja sähköliedet ja vastaavat edellyttävät vähintään tavanomaista 3x25A:n sähköliityntää. Tämä usein riittää lämpöpumpulle ja lisäksi voidaan toteuttaa vuorottelukytkentä, jolla ei ole suurta vaikutusta sähköjen käytettävyyteen (mutta aiheuttaa toki investointikustannuksen). Jos sen sijaan lämpöpumpun käyttöönotto edellyttää järeämpää sähköliityntää, tuosta aiheutuvat lisäkustannukset pitäisi ottaa huomioon vertail laskelmassakin.

Eli kallistun tässä Penden puolelle: tapauksesta riippuen sähkön kiinteitä maksuja ei tarvitse useinkaan ottaa huomioon tai ne voidaan ottaa huomioon vain lisäkustannusten osalta siirryttäessä lämpöpumppulämmitykseen. Lämpöpumppulämmityksen oleellinen kilpailutekijä pientalon lämmityksessä on nimeomaan edullinen energia yhdistettynä ylimääräisiin kustannuksia aiheuttaviin verkkolittymiin ja niiden kiinteisiin veloituksiin.

[Pende]

Omasta mielestäni taas pitäisi ottaa huomioon eri vaihtoehtojen realisoituvuus perusteena sille, pitääkö kustannus laskea mukaan.

Jokainen ylimääräinen liityntäsopimus tyypillisesti maksaa. Jos teet kaasu- tai kaukolämpösopimuksen, kiinteät maksut ovat väistämätön osa itse muuttuvakustannuksellisen palvelun hyödyntämistä. Sen sijaan lämpöpumppulämmitys ei välttämättä edellytä sähköliityntäsopimuksen päivittämistä, koska sähkö on kuitenkin nykyaikaisessa asumisessa käytännössä välttämätöntä ja sähköliedet ja vastaavat edellyttävät vähintään tavanomaista 3x25A:n sähköliityntää. Tämä usein riittää lämpöpumpulle ja lisäksi voidaan toteuttaa vuorottelukytkentä, jolla ei ole suurta vaikutusta sähköjen käytettävyyteen (mutta aiheuttaa toki investointikustannuksen). Jos sen sijaan lämpöpumpun käyttöönotto edellyttää järeämpää sähköliityntää, tuosta aiheutuvat lisäkustannukset pitäisi ottaa huomioon vertail laskelmassakin.

Eli kallistun tässä Penden puolelle: tapauksesta riippuen sähkön kiinteitä maksuja ei tarvitse useinkaan ottaa huomioon tai ne voidaan ottaa huomioon vain lisäkustannusten osalta siirryttäessä lämpöpumppulämmitykseen. Lämpöpumppulämmityksen oleellinen kilpailutekijä pientalon lämmityksessä on nimeomaan edullinen energia yhdistettynä ylimääräisiin kustannuksia aiheuttaviin verkkolittymiin ja niiden kiinteisiin veloituksiin.

Kiitos kommenteista niin puolesta kuin vastaan, mielipiteilleni.

Itsellä ei tullut lisäkustannuksia sähköpuolesta, joten olen erelleenkin sitä mieltä, jotta en ota laskelmiin sähkön perusmaksuja, koska ne joudun maksamaan kuitenkin, vaikka olisin ottanut "halkolämmityksen". Emäntä kuitenkin haluaa sen " läskisoosin tehä sähköhellalla", joten perusmaksu on pakko maksaa, eikä tää bittimyllykään toimis, ilman sähköä.
Tiätty, voishan sitä erillismittarin kulutuksen perusteella laskea maalämpöpumpun osuuren perusmaksusta, mut mut sit tairetaan mennä hiusten halkomiseen, sit tarvis laskee jo muijan fööninkin osuus. 

Vaan luulempa, jotta ku sen laskelman meen esittään emännälle, niin se näyttää mulle paikan johon timpuri teki aukon ja sanoo jotta tosta pääsee ulos

[seppaant]

Entä uudistalossa, jossa on maalämpö alusta alkaen?
Kuuluvatko siinä sähkön perusmaksut lämpöpumpun käyttämän sähkön hintaan?

Jos tilaan öljyä on hinnassa 50€ toimitusmaksu.
Kuuluuko tämä toimitusmaksu öljylämmityksen kustannuksiin?

ATS

[Roori]

Entä uudistalossa, jossa on maalämpö alusta alkaen?
Kuuluvatko siinä sähkön perusmaksut lämpöpumpun käyttämän sähkön hintaan?

Jos tilaan öljyä on hinnassa 50€ toimitusmaksu.
Kuuluuko tämä toimitusmaksu öljylämmityksen kustannuksiin?

ATS

Ensimmäiseen EI
Toiseen KYLLÄ

[Pende]

Tuossapa vähän alustavasti laskeskelin heinäkuuta, vaikka oli käytölle vajaa kk.
Vain 20 pv. mutta muutin sen sit kk-kulutukseksi. Parempia tietoja saa, ku elokuu tulee täyteen, mut ei nääkään varmaan paljon heitä.

Eli heinäkuun maakaasun käyttö keskiarvo 2017-18 oli 890 kWh.
Maakaasun hinta voimassaoleva (1.1.2019), perusmaksu 29,69 €/kk, siirtohinta 12,35 €/MWh = 0,01236 €/kWh, myyntihinta 66,87 €/MWh = 0,06687 €/kWh.
Näin laskien sain maakaasulle kWh-hinnaksi  0,11 €/kWh (890 kWh kulutuksella, toki samaan lopputulokseen tullaan, jos laskee siirtohinta+myyntihinta+kk maksu, mutta mielenkiinnosta lasken kWh hinnan maakaasulle, koska se vaihtelee kulutuksen mukaan, kun on kiinteä kk-maksu, mitä enämpi kulutusta sitä halvempi kWh-hinta).

No maalämpö ilmoitti tuotetuksi heinäkuussa (korjattu lukema) 474,3 kWh ja sähkön kulutus oli erillismittarin mukaan (korjattulukema) 217,39 kWh. (Korjattulukema eli lukema 31.7 jaettu 20*31).

Sähkön hinta (siirto + myynti, ilman kk-maksuja, jotka kuitenkin joutuisin maksamaan ) 0,13 €/kWh.

Näin pääsin tulokseen heinäkuun osalta:
Keskim. kulutus maakaasu 2017-18 heinäkuu olisi maksanut 100,2 €.
Erillismittarin mukaan ostettu sähkö heinäkuu 2019 olisi maksanut  28,26.
Säästö 71,94 € / heinäkuu.

Tässä joutuu miettimään monia erilaisia variaatioita, johtuen vanhan ja uuden järjestelmän eroista.
Vanhassa järjestelmässä lattialämmitys oli kytketty lämminvesikiertoon (uudessa patterikierrossa), vanhassa lattialämmön säätö oli pallohanoilla (erittäin tuskanen homma), uudessa automatikka hoitaa ja toiminut hienosti.
Maakaasulämmityksen (30 v. vanhan kattilan hyötysuhde, oli mitä oli, varsinkin kesällä).

Noista johtuen varmasti kulutetun energia määrässä on isot erot ( 20017-18 heinäkuu keskim.  890 kWh ja 2019 474,3 kWh).

Tein myös laskelma, oletuksella, että olisin jatkanut maakaasulla ja hankkinut uudet laitteet (kondenssikattila) ja lattialämmityksen ohjaus patteriverkosta, ja sillä olisin päässyt samaan kulutukseen kuin maalämmöllä, eli 474,3 kWh.
Niin heinäkuun säästö olisi ollut 39,01€. (tämä laskettu tietty MUTULLA, jos tädillä olis, niin se olisikin setä , eli löytykö laitteita maakaasulle, jolla olis päässyt samaan 474,3 kWh?

Tulevaisuudessa ilmoittelen vertaukset vain verrattuna (maakaasun  2017-18 keskim.  kulutuksiin), aina  voimassa olevilla maakaasun hinnoilla.

Nyt on ratkasut tehty ja ku on "housussa", on turha pohtia mitä olis voinu tehä, ny on turha enään rypistää?

[Pende]

Olisko kellään heittää tietoa/arvausta, miksi yhtäkkiä alkanut tekeen tällasta, tänään.
Kun katsoo grafiikkaa, viikko lopussa ja päivä, ihmeelistä sahaamista ylös alas?
Mitään muutoksia en ole tehnyt muutamaan päivään. Tällä hetkellä on vain lattialämmitys tässä takana, eikä mielestäni ulkoilmakaan pitäs vaikuttaa. Pitää katsoa varmaan patterilämmitys piirin sihdit ja maalampö sihdit?
Nyt olleet 1,5 kk käytössä ilman puhdistusta? Käyttöön otosta alkaen.
 

[luu5]

En kyllä huomaa erityistä muutosta tapahtuneen 25.8., koko viikko samanlaista. Laitapa asteminuuttikäyrä ja suodatuksen asetukset mukaan.

Jostain syystä sulla näyttäisi menevän neljän tunnin välein lämmitys päälle, mutta paluulämpö on about samaa, niin kuin näillä keleillä pitäisikin. Sitten muutama kerta on lämmitetty käyttövettäkin. Tämä siis pääteltynä noista käyristä.

[Pende]

Tosiaan tarkoitin tietty 24.8 päivää, oli vain kello jo lipsahtanut uudelle vuorokaudelle.

Mutta näissä kuvissa, se mitä hain "sahaamisella", nyt on taas näköjään normalisoitunut.
"Sahaamista" oli vain yhtenä päivänä, sihditkin putsasin, mutta vasta tänään 27.8, ei ollut paljonkaan tavaraa, joten ei ollut siitä kiinni.
Taitaa kone tehdä omia temppujansa välillä, vaikka oli lauantai, en keksi mitään normaalista poikeavaa.

[Pende]

Tässä vielä luu5:lle vastauksia, toivottavasti on oikeita tietoja, suodatuksesta en löytänyt kuin ajan, mutta laitoin muuta, jos liittyvät siihen?

Asteminuutit muutin 16.8. 60>120, mutta ei mainittavaa eroa Cop arvoihin, joita yhä pidän hieman pieninä? 2,09 keskiarvo 11.7-26.8.19 ( sähkömittarin lukemalla verraten.
Mutta ootellaan kylmiä, sit varmaan totuus paljastuu.

[Pende]

Tässä vielä logintutkijan näyttö 15.8.-26.8.19

[Pende]

Vielä tuosta asteminuutista, osaisko joku "raukalangasta vääntää maalaispojaalle" mitä se tarkoittaa, tai antaa linkin sellaiseen selvitykseen.
Eli kun muutin asteminuutit kompressorin käynnistys 60>120, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun en huomannut mitään muuta muutosta, kuin asteminuutti "käyrä" muuttui?

[Roori]

Lueskelin tarinaasi ja kaikenlaista tuli mieleen:

-Maksoitko koko 200m vai saitko alennusta kun kaivo jäi vajaaksi?

-Mikä on se automatiikka joka hoitaa lattialämpöö, erillispiiri shunttauksella ei taida olla?

-Sullahan on vain 8.5m2 lattialämpöö (jos ymmärsin oikein) + 50L puskuri, lisäksi reilusti ylitehoinen pumppu 12/8 ja lisäksi uusi lämmin kaivo, eli minimi tehokin tuosta värkistä on aika korkea, ei siis 3kW... tehokäyristä voi vähän uumoilla mitä se on, varmaankin yli 4kW, tuo sitten tuupataan tuohon pieneen tarpeeseen niin  kyllä siitä tulee kesällä vähän on/off meininkiä...vaikkei tuo nyt ihan mahotonta näyttäis olevan.
Tarina että 'ei tarvita puskuria kun on invertteri' koskee periaatteessa uusia taloja, mutta kohde ja mitoituskokonaisuus kumminkin loppuviimeksi ratkaisee mikä/mitä tarvitaan.

-Ei kai sillä maakaasulla samaan kulutukseen olisi päässyt jos MLP cop nyt kumminkin vähintään (antamasi tiedot) 2+ on...

-Kovin kuumaakin sinne lattiaan paikotelleen menee +45C, jos sitä shunttipiiriä ei ole...vispaa +30...+45C väliä.

-Kai nuo asteminuutit selviää Herra Googlella:
https://www.google.fi/search?client=opera&q=maalämpöpumpun+asteminuutit&sourceid=opera&ie=UTF-8&oe=UTF-8

[v130882]

Onko joku syy miksi ajat lattiaan noin lämmintä vettä? Minimi menolämpötila 35 astetta ja lämmityksen pysäytys samassa lämpötilassa. Eikös tämä jo aiheuta pätkäkäyntiä??

Vielä tuosta asteminuutista, osaisko joku "raukalangasta vääntää maalaispojaalle" mitä se tarkoittaa, tai antaa linkin sellaiseen selvitykseen.
Eli kun muutin asteminuutit kompressorin käynnistys 60>120, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun en huomannut mitään muuta muutosta, kuin asteminuutti "käyrä" muuttui?

Niben manuaalista kopsittua:

Asteminuutit ilmaisevat talon hetkellisen lämmitystarpeen ja määrittävätmilloin kompressori ja lisäys käynnistetään/pysäytetään.

MUISTA!Korkeampi (nollaa päin) "käynnistä kompressori":n arvo lisää kompressorinkäynnistyksiä, mikä lisää kompressorin kulutusta. Liian pieni arvo (nollastapoispäin) voi aiheuttaa epävakaan huonelämpötilan.

[v130882]

Meillä näyttää tältä viimeisen viikon ajalta menolämpö ja asteminuutit. Lähes pelkkää käyttöveden tekoa ja muutamana kylmänä yönä pumppu herännyt lämmittämään.

[Kajakki]

Vielä tuosta asteminuutista, osaisko joku "raukalangasta vääntää maalaispojaalle" mitä se tarkoittaa, tai antaa linkin sellaiseen selvitykseen.
Eli kun muutin asteminuutit kompressorin käynnistys 60>120, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun en huomannut mitään muuta muutosta, kuin asteminuutti "käyrä" muuttui?

Ei tuo asteminuuttimuutos 60>120 näin kesällä vaikuta mitään. Luu5 : lla näyttää GM olevan 200 . Se jo vähän pidentää käyntiä. Pendellä on nyt patterilinja kiinni ja vain lattiassa kierto(8,5) m2 . Kyllä varmaan tekee startteja paljon. Minulla on patterit ilman termareitaja lämm käyntejä on1tai2 vrk aamulla. Samm komp on16 astetta. Suodatusaika 8 h GM 300. Olen tyytyväinen tilanteeseen. Lattialämmitys on sähköllä.

[luu5]

Onko joku syy miksi ajat lattiaan noin lämmintä vettä? Minimi menolämpötila 35 astetta ja lämmityksen pysäytys samassa lämpötilassa. Eikös tämä jo aiheuta pätkäkäyntiä??

Varmaan ne 8,5m2 lattiaa halutaan pitää lämpimänä? En tiedä onko tuosta oikeasti iloa, itselläni on 27 astetta minimi ja vaikka kylppärissä lattia on viileähkö, ei se suihkussa olemista haittaa.

Pendellä suodatukseen on laitettu 35 astetta lämpötilaksi ja 24h suodatusajaksi. Tällä saadaan aikaan se, että Suomessa pumpun mielestä tarvitaan aina lämpöä (24h keskilämpötila alle 35C). Ja sitähän tehdään sitten tuon asteminuuttikäyrän perusteella. Pumppu käynnistyy ja saman tien huomaa, että takaisin tulee jo tarpeeksi kuumaa vettä ja sammuttaa itsensä. Tätä toistetaan neljän tunnin välein. Tässä tilanteessa ulkopuolisesta varaajasta voisi olla hyötyä, koska sieltä voisi löytyä yli 35 asteista vettä pitemmäksi aikaa. Asteminuuteilla voi hieman yrittää vähentää pumpun käymistä laittamalla se reilusti pienemmäksi, mutta tod näk ei auta.

Itse luovuttaisin tuon toivottoman lattialämmityksen osalta kesäisin ja laittaisin suodatuksen vaikka normiasetuksille 17C/24h. Näin pumppu ei kävisi jatkuvasti kesällä. Kannattaa ainakin kokeilla.

[v130882]

Varmaan ne 8,5m2 lattiaa halutaan pitää lämpimänä? En tiedä onko tuosta oikeasti iloa, itselläni on 27 astetta minimi ja vaikka kylppärissä lattia on viileähkö, ei se suihkussa olemista haittaa.

Täällä minimi 23 astetta eikä viileä lattia näin kesällä haittaa yhtään. Ja hyvällä ilmanvaihdolla pesuhuoneen saa paremmin kuivaksi.

Pendellä suodatukseen on laitettu 35 astetta lämpötilaksi ja 24h suodatusajaksi. Tällä saadaan aikaan se, että Suomessa pumpun mielestä tarvitaan aina lämpöä (24h keskilämpötila alle 35C). Ja sitähän tehdään sitten tuon asteminuuttikäyrän perusteella. Pumppu käynnistyy ja saman tien huomaa, että takaisin tulee jo tarpeeksi kuumaa vettä ja sammuttaa itsensä. Tätä toistetaan neljän tunnin välein. Tässä tilanteessa ulkopuolisesta varaajasta voisi olla hyötyä, koska sieltä voisi löytyä yli 35 asteista vettä pitemmäksi aikaa. Asteminuuteilla voi hieman yrittää vähentää pumpun käymistä laittamalla se reilusti pienemmäksi, mutta tod näk ei auta.

Juuri samaa ajattelin. Tuolla tavalla tulee tosi paljon pätkäkäyntiä.