Uusi potilas ja Jämä Star Inverter kysymykset

[Pende]

Tässä kuvia, 1. pysähdys ohjelman vaihto, 2. sihtien puhdistus, 3. pakotin kompressorin 36Hz taajuuteen taajuudenestolla, sen jälkeen laskin 30 Hz, koska ajo asteminuutit nollaan, ei näytä riittävän 30 Hz.

Kiertovesipumpun nopeus on pikkuhiljaa laskenut vas. laidassa 39%, oik. laidassa 28%, säädöt on auto, alin sallittu 1% , odotustilassa 10%. Pitää koettaa nostaa nopeutta.

Menolämpö näyttää kyllä nousevan yli pyynnin, mutta jostain syystä BT 25, joka on pikkupuskurista lähtevässä putkessa, ei nouse yli pyynnin ja se tietysti aiheuttaa asteminuuttien laskun.
Saattaiskohan johtua pikku pöntöstä, johon tulee patterien paluu, lattialämmityksen paluu ja Jämän syöttö, pöntössä käy aika myllerrys, voisiko olla, että kiertovesipumppu ei jaksa painaa riittävästi tavaraa pönttöön, pitää pakottaa kokeeksi pumppuun korkeampi %.

Sinänsä erikoinen juttu, että tuli yht'äkkiä, mitään muutoksia en ole tehnyt, viimeisin muutos on 9.9, kun laitoin patterikierron päälle ja kytkin huonetermostaatin, nyt senkin aktivointi on pois päältä, eli näyttää kyllä lämmöt, mutta ei osallistu säätöihin.

Pitänee vielä koittaa myös paluttaa ohjelma perusasetuksille ja tehdä Ivo bootti, jos on mennyt bitti poikittain putkeen

[PS]

Mikä on pattereiden pintalämpötila? Eikös tuo BT25-arvo on aika matala patterikierrolle tai sitten patterit luovuttavat lämpöä hyvin eteenpäin.
Pumpun kiertovesipumpun nopeutta lisäämällä saadaan aikaan vain lisää kohinaa puskuriin. Puskuria ladataan kyllä hyvin, mutta BT25 on silti suhteessa matala. Paljonko Wilossa on tehoa?

[Pende]

Patterien pintalämpö on 34,8-36,8 riippuen vähän patterista, lämpöä on kyllä riittänyt hyvin, välillä ehkä liikaakin.
Wilossa oli romahtamishetkellä tehoa 15W, nyt 18W. Nostin eilen, kun viime talvena oli tollanen teho.

En tarkoittanut tehon nostolla tuassa edellisessä Wiloa, vaan Jämän pumppua, jos puskis paremmin lämpöä tonne pikkupuskuriin?

Laitan vielä tähän viimesen "päivityksen", eli viimenen pysäytys oli, kun nollasin käyttäjä- ja huoltoasetukset, nytten asteminuutit -519 ja epäilen, että seuraava käyttöveden lämmitys pudottaa taas alespäin?

[Pende]

Kahden lämpötilan lattialämmityspiirit vastaavalla raudalla.

Katselin noita vanhoja viestejä, tossa kuvassa ei näy, mutta jostain sulla menee paluuputki +22 piiristä paluukiertoon.

Mutta enämpikin kiinniitti huomiotani toi paluu, verrattuna omaani, mullahan paluu menee "pikkupuskuriin", josta Jämä ottaa "sekoittuneen paluuveden", sulla vain osa menee pönttöön, ennen pönttöä Nibe/Jamä imasee paluusta osan itelleen.
Joten ei varmaan käy sellanen "molske" pöntössä, ku mulla? Voisi olla hyvä idea kokeilla tehdä tollanen muutos?

Ainakin lähettämässäsi kuvassa (liittenä) on BT2, BT25 ja BT3 mielestäni oikeessa järjestyksessä? Mulla ei tollasta kuvaa saa. Välillä BT25 on hiukkasen yli BT3, välillä BT3 saattaa mennä ylikin BT25, pääasiassa kävelevät käsikädessä?
Laitan kuvia vähä myöhemmin, testailen nyt eri Wilon asetuksia, näyttäs jotta ku Wiloon laittaa lisää puhtia sitä huonommin asteminuutit nousee? Ilmeisesti sekottaa pikkupöntön täysin, eikä minkäänlaista kerostumaa pääse syntymään?
Nyt vielä pärjää jopa Wilon asetuksella 3 w/0,8m nostokorkeus, toki ulkona melken +10 C, mutta ei pakkasilla.
Itelläkin yksi patteri kolmannessa kerroksessa, kaikenkaikkiaan taitaa olla 17 erikoikoista patteri talossa.


Vielä kysyisin, minkälainen sulla on Wilon asetus, teho/nostokorkeus (jos näkyy Wilosta), toki meillä täysin erilainen lämmitysjärjestelmä, mutta saisin jotain vertailukohtaa, millanen sulla on Wilon aiheuttama kierron voimakkuus?

 ps. piti maar vielä kysymäni, onko sinulla lämminvesikierto?

[PS]

Kaikkien piirien paluu yhdistyy lopulta samaan putkeen. Shuntille haarautuu paluu ennen lämpimämmän piirin paluuliitosta ja koneelle palaavasta putkesta haarautuu vielä paluu bufferiinkin.

Ohessa lämpötilat ulkolämpötilan ollessa 8.2 astetta. Wilo 2.0m / 21W - vaihtelee 18-40W varmaankin lähinnä ylimmän asuinkerroksen termostaattien asennoista riippuen. Matalamman lämpötilan piiriin menovesi tällä hetkellä 21.2 astetta.

[PS]

Ai niin, lämminvesikiertoa ei ole.
Kuvat kertymistä (pumppu käyttöön 20 kuukautta sitten - 2/2019)

[Pende]

Kaikkien piirien paluu yhdistyy lopulta samaan putkeen. Shuntille haarautuu paluu ennen lämpimämmän piirin paluuliitosta ja koneelle palaavasta putkesta haarautuu vielä paluu bufferiinkin.

Ohessa lämpötilat ulkolämpötilan ollessa 8.2 astetta. Wilo 2.0m / 21W - vaihtelee 18-40W varmaankin lähinnä ylimmän asuinkerroksen termostaattien asennoista riippuen. Matalamman lämpötilan piiriin menovesi tällä hetkellä 21.2 astetta.

Kiitos, palaan myöhemmin asiaan, kun näen kuin käyttäytyy ku nostin Wilon (noin arvoja) 2 w/0,7 m> 16 w/ 3,1 m.
Täällä hetkellä näyttää asteminuutit oleva vaakatasossa, mutta katsotaan, kuin käy, kun tulee KV-lämmitys.
Nyt yöllä säästö asento ja lv-kiero päällä, joten kestää ennenkuin kv lämmitys laukee.

Itse luulen, jotta tuo koneen imuputki ennen pönttöä on hyvä ratkaisu, pöntössä paljon vähemmän pyörteitä? Koska kone imee osansa ja vähentää paluukiertoa pöntön osalta? 

[Pende]

Ai niin, lämminvesikiertoa ei ole.
Kuvat kertymistä (pumppu käyttöön 20 kuukautta sitten - 2/2019)

Tässä vertailukohde, otettu käyttöön 7/2019, käynnistysten määrässä taidan voittaa reippaasti 

[Pende]

On tää maalämpö veikee asia, ihan niin kuin muukin tietotekniikkaan liittyvä: asiakas on beettatestaaja.
Ed. sivulla kyselin, ku asteminuutit putoo ku "lehmänhäntä, jopa lähes - 900.

Kyselin asiaan neuvoja asennusfirmalta, siellä oli "radiohiljaisuus".
Aikani kun etsin, löytyhän siihen vastaus, ite olin asiat sekottanut, ku olin menny laittaan " käynnistysero lisälämpö" arvoksi -1000.
Se taas johtu tietämättömyydesta ohjelmiston käyttäytymisestä ja "maalaisjärjen käytöstä". Se maalaisjärki ku sano, jotta jos asteminuutit alkaa putoon (kuten ennen asetuksen muutosta) alle " käynnistysero lisälämpö"  , pudota arvon rajaa alemmas, jottei turhaan mee sähkövastukset päälle?
Mutta missään ei kerrottu, eikä ilmeisesti ole vieläkään kerrottu ( valmistajan taholta) käyttäjälle mitä sitten tapahtuu, kun meet muuttamaan asetukset nuin?
No, vastauksen löysin täältä (kiitos oleophobic), joka oli sen löytänyt ruotsalaisilta sivuilta.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.440
"... asteminuutit
laskevat alle "käynnistä kompressori" - ("käynnistysero lisälämpö" / 4)

eli -160 - (1000/4) = -160 - 250 = -410" Tämä on vain esimerkki laskelma.

Juuri näin se näyttää toimivan ja kun lähestytään tuota laskettua arvoa, alkaa kompressori himmaileen, jolloin ei saavuteta helpostikkaan arvoa nolla jolla sammutetaan kompuran.
Testailen eri arvoja, kuhan löytäs sellasen, joka kattas kesän ja talven? Tuskin löytyy, ainakaan meikäläisen torppaan sopivaa?
Loppujen lopuksi olen aika "pöllämystynyt", kuinka "alkeellisella tasolla" on maalämpölaitteiden ohjelmistot, kun huomioimme kuinka erilaisiin taloihin niitä asennetaan. On uusia lattialämmitystaloja, vanhoja patterilämmitystaloja, ja niiden sekoituksia, kaikki niista vaatisivat omanlaisensa järjestelmän ja ohjelmoinnin.

Ihminen on käynyt kuussa, mutta ei pysty rakentamaan ohjelmistoa, joka sopisi erilaisiin taloihin? Siis ohjelmistoa jossa olisi riittävästi säätömahdollisuuksia, niin asetajalle, kuin käyttäjälle?
Ite en ole ohjelmoitsija, mutta ostanut ekan tietsikan 1982 ja siitä asti seurannu ATK-juttuja.
Jotenkin tulee kuva, jotta pääasia on, myydä "vihreä jalanjälkilaitteisto" vaarille/muorille, välittämättä "hiilitassunjäljestä"? Enämpikin myydään sästöjen nimellä, kyllähän se säästää, mutta saattas säästää vieläkin enämpi luontoa ja rahaa ostajalle, oikeilla aetuksislla?

Maalämpö on varmasti oikea ratkaisu uusiin taloihin, joissa on lattialämmitys ja suunnittelussa huomioitu, mutta enämpi hulestuttaa vanhat talot/vanhat omistajat, joissa monenlaista "patteria", laitteet myydään esim. cop 5 ja todellisuus on cop 2,5?

[Pende]

Taas miättimistä, ainaki itelle.
Ku koneen ulkolämpömittari näyttää lämmöksi -4,6, Googeli näyttää -9, oma vanhanajan nestemittari akkunapiälessä -9, uurempi elekrooninen mittari (akkunasta ulosheitetty johronpätkä) -7,4 ja ilmatiäteenlaitos (matkaa noin 13 km) -8,7.
Aikaspaljo heittää mun miälestä noi mittaukset, varsinki tohon maalämpömasiinan näyttämään? Vai heitäskö maalämpömasiinan näyttö?

Mikähän vois olla piälessä, voiko tota ulkolämpömittaria jotenki kompensoira? Siinä on asentajan laittama (uskosin, kohtuullisen hyväki) "lapamatokaapeli", ehkä noin 10-12 meetriä. 2,5-3 m on lämpösessä pannuhuaneessa, sit loput ulkoilmassa. Voiko toi "pitkä" kaapeli tehdä tollasen eron? Kuin sen vois korjata?
Anturi talon pohjospääryssä, kuten ohjeet sanoo. Sais kyllä lähemmäkski, mut sit paistaa arska keväällä anturi lootaan. Anturi siis valkosessa jakorasia loorassa.

Joku aikasemmin kirjuutteli, kylläki eriosastolla, jot oli "hämähäkkimiäs" perustanu talon tollaseen lootaan? Tomppeli epäili, jotta niitten aiheuttama kosteus olisi ollu syynä näyttämän virheeseen. Saattaapi olla hyvinki mahrollista, ku muistelen omaa nuaruutta, sillon ku perustettiin perhe oli talossa pikkuväkee paljon ja kyllähän ne kostutti alusensa aikas noileesti Onneks ei ollu sähköjä lähellä.

Ny vaan on aikas vaikee säätää käyriä, ku lopulta alko pakkanen kiristyyn ja "pitelis ilmoja" säärölle, vaan milläs säärät ku mittarit on poskellaan. Nimittäin ero, erilähteisiin nähren, heiluu välillä 4,4 - 2,8 astetta.
Nollan tianoilla ku kattelin niin ero oli noin 2 raatia. Eli ulkona oli 0 astetta, niin kone meinas, jotta on +2 astetta
Nyt kones meinaa, jotta jos ulkona on -9, koneen miälestä on -4,4. Eli eroa näyttäs olevan jo 4,6 raatia.

Entinenki hiihtoselostaja selosti, jotta "rako pienenee, rako pienenee", näin olisin iteki toivonu käyvän, ku kylmässä yleensä vastus piänenee? Tosin moni muukin

Hämähäkki miästä en oo viä käyny "häätämässä", ku laitteet asennettiin vasta 2019 kesällä, oliskohan jo kerenny pesän tekeen?
Mutta ootan innolla myäs muita (asiallisia) ehrotuksia, vaikkei juttuni kaikilta osin varsin asiallinen ookkaan.

[seppaant]

Tarkista Jämän mittari.
- Ota lunta johonkin metalliseen astiaan
- Kaada sekaan kylmää vettä senverran että saat sohjoa.
- Tökkää anturi sohjoon (astia ulkona)
- Seuraa mittarin lukemaa
- Saattaa kestää puoli tuntia - tunnin että lukema stabiloituu
- Kaikki mikä poikkeaa nollasta on mittauksen virhettä

ATS

[Pende]

Tarkista Jämän mittari.
- Ota lunta johonkin metalliseen astiaan
- Kaada sekaan kylmää vettä senverran että saat sohjoa.
- Tökkää anturi sohjoon (astia ulkona)
- Seuraa mittarin lukemaa
- Saattaa kestää puoli tuntia - tunnin että lukema stabiloituu
- Kaikki mikä poikkeaa nollasta on mittauksen virhettä

ATS

Kiitos, pitääpä tuo testata.
Tosin nyt taas näyttää lukemat menevän noin + 2 asteen erolla todellisuuteen nähden.
Oliko sitten joku " bittipoikittai buki", kun viimeksi kirjoitin?
Tiedä näistä "bitimasiinoista", kerran tehnyt totaalisen stopin. Laskin melko paljon lämmintä vettä ja senjälkeen kone pysähty ja koneen taulussa "vilkku" punaisella pohjalla joku teksti, harmi kun en sitä tekstiä ylösottanut.
Mutta laite oli täysin pysähtynyt, eikä tointunut muutoin, ku katkaisemalla virta koneen (turva) pääkatkaisijasta. 

[Lappanen]

Tsekkaa myupwayn kautta Historia->Infoviesti. Sieltä näkee mitä se on herjannut. Koneen oma hälyhistoria ei mulla näytä ainakaan mulla kuin koneen uudelleenkäynnistymiset.

[Pende]

Tsekkaa myupwayn kautta Historia->Infoviesti. Sieltä näkee mitä se on herjannut. Koneen oma hälyhistoria ei mulla näytä ainakaan mulla kuin koneen uudelleenkäynnistymiset.

Koneen viesteissä on ko. päivällä välillä 18:26-18:39 10 kpl "käynnistyy" ilmoitus. Myupway infoviesteissä vain yksi ilmoitus 18:39 "käynnistyy".
Tietysti logitus tikullekkin oli pudonnut pois, ku vaihdoin 15.11 uudempaan versioon 9240R3.  Eli mistään ei näy mikä aiheutti ko. tapahtuman.

[Ammatöör]

Terve ja anteeks heti kättelyssä niin alta sekin pois. 2017 syksyllä käyttöön otettu Jämä Star-RST 12 ja nyt eilen illalla  alkoi ilmoittamaan invertterin tiedonsiirtovikaa. Osaako kukaan kertoa moisesta mitään kun kuittaamalla häly ei poistu vaan uusii heti.
Hälytys 100  invertterin tiedonsiirtovika lukee hälyssä.
Selityksessä mainitaan vain ulkoinen häiriö esim salama. No ei ole Helsingin suunnalla ainakaan omaan silmään salamointia osunut ja muuta häiriötä ei sähköissäkään ole ollut.  Nyt joutuu vikatilassa toistaiseksi käyttämään kunnes löydän ratkaisun taikka huolto vastaa/tulee käymään.

Itse vähän ulalla sen enempiä laitteesta mutta muuten toiminut hyvin ja lämmötkin asunnossa,tallissa ja altaassa aina ollut oikein hyvät.

[Lappanen]

Terve ja anteeks heti kättelyssä niin alta sekin pois. 2017 syksyllä käyttöön otettu Jämä Star-RST 12 ja nyt eilen illalla  alkoi ilmoittamaan invertterin tiedonsiirtovikaa. Osaako kukaan kertoa moisesta mitään kun kuittaamalla häly ei poistu vaan uusii heti.
Hälytys 100  invertterin tiedonsiirtovika lukee hälyssä.
Selityksessä mainitaan vain ulkoinen häiriö esim salama. No ei ole Helsingin suunnalla ainakaan omaan silmään salamointia osunut ja muuta häiriötä ei sähköissäkään ole ollut.  Nyt joutuu vikatilassa toistaiseksi käyttämään kunnes löydän ratkaisun taikka huolto vastaa/tulee käymään.

Itse vähän ulalla sen enempiä laitteesta mutta muuten toiminut hyvin ja lämmötkin asunnossa,tallissa ja altaassa aina ollut oikein hyvät.

Tämmönen löytyi toisesta ketjusta:

"Täällä on käynyt 1255-6R toukokuun alusta ihan nyvin mutta UPlinkin infosta löytyy n. 80 hälytyustä, suurin osa niistä on invertterihälytyksiä tyyppi 1 ja 2 sekä korkea lauhtumislämpö ja PCA yhteysvika basen kanssa. Olin yhteytessä maahantuojaan he lähettivät uuden näytön, vaidettuani sen  PCA häly loppui. Tämän jälkeen infoviestiin tuli hälytystä "invertterin tiedonsiirtovika".Huoltomies huomasi inverrterille menevässä johtimessa lyöysän ,eli johdin liikku liittimessä."

Mutta jos kone ei ole tuttu, niin ennen kuin sitä auki purkaa ja liitoksia alkaa käymään läpi niin koita päivittää uusin softa siihen jos siellä olisi mennyt vaan joku bitti poikittain. Ei ainakaan tilannetta huononna.

[Ammatöör]

Päivitin muttei poistanut ongelmaa. Ei muuta kun soittelemaan huoltoa paikalle. Itse omaan sähköasentaja taustan muttei ainakaan heti ole löytynyt löysää liitoksista tms. Jos ei muuta niin Jäspillä taitaa olla 5 v takuu ja onneksi laaja kotivakuutus jossa mainittu lämmityslaitteidenkin korvaus.

[Ammatöör]

Update: taajari sökönä. Vaihdettu tänään ja taas saa pirtin lämpimäksi.
Samassa selvisi että oli tehtaalla jäänyt jonkun taskuun yksi letkuklemmari/sokka ja kuin ihmeen kaupalla oli paineet päällä pysynyt letku paikoillaan.

[Pende]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Hienoa, että kiinnostuit mitoituksen laskemisesta. Kun tekee laskelman itse, saa siihen varmimmin oikeat lähtötiedot.

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 C°
- Alakerta 1960: Patterilämmitys, 18 C°, 70 m2, 133 m3:      2,42 kW   7 114 kWh
- Asuinkerros 1992: Patterilämmitys, 21 C°, 120 m2, 312 m3:   4,99 kW   14 242 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,4 kW   21 357 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  190 m2,  445 m3    3,3 COP   6,91 kW   21 357 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 C   2,5 COP   1,11 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   8,0 kWh   27 357 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -860 kWh   0,25 kW   26 497 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 497 kWh
- Pumpulla tuotetaan    8,00 kW   26 497 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   26 497 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 C°
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP)   5,6 kW   17 878 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 619 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 619 kWh
Tarvitaan 185 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,42 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   40 kPa (0,4 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 450 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Bergheat on tehty LibreOfficella ja pyörii kunnolla vain siinä.
laskurin ohjelmaversio on etusivun solussa C22.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Tervehdys; pitkästäaikaa.
Ajattelin tässä hieman päivittää asioita, kun luin vanhan " Tomppelin"viestin, melkosenlailla hän osasi "ennustaa oikein" talon kulutuksen ja talon  tarvitseman energian. Vuodethan eivät ole veljiä keskenään, joten sekin pitää huomioida " Tomppelin laskennoissa", mutta melkosen hyvin osuivat kohilleen. On myös huomioitava, jotta tällasissa vanhoissa taloissa on monia muuttuija, ilmoitin alakaerran varastoksi, mutta siellä on yhä +21 astetta lämpöä, ym. ym.
No nyt laitan kuvan kulutuksista ja voi verrata Tomppelin laskelmaan, itse pidän sitä melkosen osuvana. Kaivon syvyys on 189m, poraus oli 193m, mutta kerkisi romahtaan ennen putken asennusta.

[tomppeli]

Kiitos.
On hyvä, että saa myöskin palautetta laskelmien osuvuudesta.
Laskelma on kuitenkin aina ns. suuntaa-antava.
Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutuksessa on aika isoja talouskohtaisia vaihteluita.
Laskennassa sekin pyritään huomioimaan keskiarvoisena, eikä se aina vastaa todellisuutta.