Uusi potilas ja Jämä Star Inverter kysymykset

[Pende]

Moro
Vastailenpa tässä nyt kaikille kerralla.

Ensinäkin lattialämmöstä siitä on tullut selkeä ei ohje vaan käsky ylemmältä taholta " meillä suihkun lattia on lämmin myös kesällä", joten asia on loppuun käsitelty, KOPS, siirrymme seuraavaan

Roori
Kyseli vajaaksi jääneestä kaivosta. Maksoin koko mitasta, mutta siihen liitty sellanen, että kaivomiehillehän ei kuulunut kuin putkien tuonti ulkoseinän lävitse.
Kun jouduin muuttamaan kaivonpaikkaa maakaasuputken vuoksi ja putket tuotiin eri huoneeseen kuin sopimuksessa oli, niin kysyin jos he voisivat tehdä reiät myös huoneen ja pannuhuoneen välille (n. 25 cm betoniseinää). Se onnistui hienosti, eivätkä siitä veloittaneet, näin oikeutetuksi, etten ala niistä metreistä nahistelleen.
Olisi sekin maksanut, jos erikseen olisin siihen ukot ottanu.

Lattialämmössä on shuntaus, ottaa tällä hetkellä lämmön 50 l puskurista. Shuntin menopyynti 32 astetta. Lämmityspiirin pyynti 35 astetta. Lämmityskierto pattereille suljettu.

Tehokäyristä, tarkoitit varmaan esim. logitutkijan tehokäyrää, laitan tähän liitteeksi.

Kaasukattilasta, ei niillä kondenssikattiloilla COP 2 pääse, mutta laskeskelin vain mielenkiinnosta, mitä olisi maksanut samalla kulutuksella, mitä maalämpö oli tuottanut, kun kulutus putosi aika paljon (2017-18) 890 kWh ja nyt 474 kWh (johtuen varmasti lattialämmön shuntauksesta, kattilahäviöiden pois jäämisestä jne.).

Asteminuuteista löysin sen "rautalankamallin", jota kaipasin.
Tässä ote Timo Karhun opinnäytetyöstä "Maalämpöpumpun lokianalysaattori" s. 21-22.

... Oletuksena tämän työn kohteena olevissa pumpuissa asteminuuttiasetus on -60. Tämä siis tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lämmönjakoon on mennyt yksi aste viileämpää vettä kuin pyyntilämpötila, yhden tunnin ajan...
 
Ketä kiinnostaa ja luulen monia uusia maalämmittäjiä, kannattaa lukea.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92096/h-h_2015-05-14d_THE7TA901_Opinnaytetyo_HETI_Timo_Karhu_Logintutkija.pdf?sequence=1&isAllowed=y


v130882
Tuota, itse olen ymmärtänyt asetukset niin, että "menolämpötila lämmitysjärjestelmä 1 35 astetta) tarkoittaa, että lämmitysjärjestelmään ajetaan min. tuon asteista vettä.
Lämmitysjärjestelmä 2 ottaa siitä 32 asteista vettä shuntattuna.
Lämmityksen pysäytys 35 astetta, tarkoittaa jotta syöttö lämmityskiertoon pysäytetään, kun pihalla on 35 hellettä.
Saatan olla kyllä tulkinnut väärin?

Asteminuuteista ylempänä, mielestäni paljon selkokielisempää juttua, kuin Niben ilmoitus?

Onko tuo kuva "käynti elokuu" Niben maksullisesta netistä?
Mahtaskohan Jämällä  MyUpway:sta saada samanlaisia kuvia?
Onko sinulla toista lämmityspiiriä ja jos on näkyykö se siellä käyrinä?
Ilmaisesta MyUpway:ssa ei näy käyriä lattia lämmöstä, eikä kone tee mielestäni logia tikullekaan siitä, mutta hetkelliset arvot näkyvät huoltotiedoissa.
Noita tikulle logitettavia asioita ei ilmeisesti pysty mistään lisäämään?

Kajakki

No eipä näyttänyt mitään juurikaan vaikuttavan asteminuutti muutos.

Tässä onkin juuri se probleemi, kun lattiat pitäs olla lämpöset, mutta ei tuupata lämpöä pattereille.
Kuitenkin lattialämpö ottaa lämmön pattereille menevästä ( nyt puskurista, patterit kierto suljettu).
Jos laitan lämmityksen pysäytyksen + 16 astetta, ei puskuriin mene mitään sen jälkeen ja lattiat kylmänä. Nyt kun pysäytys on + 35 lattiat lämpiää kyllä, mutta niin osa pattereistakin (jos en sulje kiertoa), autotallissa ei ole termaria, osa termareista ilmeisesti vaihdettava asunnossa (luulen että on rikki, koska osa pattereista lämpis heti, kun laitoin pysäytykseksi + 35), pitää tutkailla kun kerkiää.

Itse oletin, että lattialämmitys on erillinen piiri, ilman mitään kosketuspintaa patteriverkkoon.

Tässä vinkki myyjille, vanhoissa taloissa selvittäkää mikä on tilanne ja kertokaa ostajalle miten laitteisto toimii " Teidän talossa", pitääkö jotain muuttaa/korjata vanhassa patteriverkossa, vai tehdäänkö muutoksia tehtaan suunnitelmiin? Itse en perehtynyt riittävästi "tehtaan suunnitelmiin" ja oletin, että nyt homma toimii automatiikalla.
Vaan vieläkin riittää "venttiilin veivaamista kiinni/auki syksyin keväin. Oppia ikävä kaikki.

luu5

Lattialämmityksen "kohtalo" löytyy heti jutun alusta

Tuosta ulkopuolisesta varaajasta mietin, ainakin näin kesällä,  jos sitten nostasin puskuriin menevän lämmön vaikka +45, siitä riittäs lämpöä vähä pidempään lattiaan, mahtaskohan vähentää käynnistyksiä, liekö muuta haittaa?


 

[luu5]

Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?

Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle

[Pende]

Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?

Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle

Kyllä lattiat ja koko suihkuhuone oli kylmä, sen jälkeen kun kaasu katkaistiin, siinä meni noin 1,5 kk ku saatiin lämmöt päälle. Kaasu katkaistiin jossain toukokuun puolenvälin jälkeen ja 11.7 saatiin maalämpö. Oli pakko lainata sähkölämmitin suihkuhuoneeseen. En tiedä mikä aiheutti, sekö jotta lattia on noin meleken metrin maanpinnasta vai ilmastointi, mut "jääkaapppi" oli munkin mielestä. Saattaa olla ilmastoinninkin säädöt täysin pielessä? Liikaa poistoa suihkutilan kautta?

Täytyy varmaan kokeilla tota puskurin lämmön nostoa, kuhan ei "räjähdä"

[Pende]

Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?

Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle

Ku en nuista kauheasti ymmärrä, niin mikä tuossa grafiikassa mielestäsi näyttää huonolta?
Onko ehdotuksia miten sitä vois parantaa.

[v130882]

v130882
Tuota, itse olen ymmärtänyt asetukset niin, että "menolämpötila lämmitysjärjestelmä 1 35 astetta) tarkoittaa, että lämmitysjärjestelmään ajetaan min. tuon asteista vettä.
Lämmitysjärjestelmä 2 ottaa siitä 32 asteista vettä shuntattuna.
Lämmityksen pysäytys 35 astetta, tarkoittaa jotta syöttö lämmityskiertoon pysäytetään, kun pihalla on 35 hellettä.
Saatan olla kyllä tulkinnut väärin?

Asteminuuteista ylempänä, mielestäni paljon selkokielisempää juttua, kuin Niben ilmoitus?

Onko tuo kuva "käynti elokuu" Niben maksullisesta netistä?
Mahtaskohan Jämällä  MyUpway:sta saada samanlaisia kuvia?
Onko sinulla toista lämmityspiiriä ja jos on näkyykö se siellä käyrinä?
Ilmaisesta MyUpway:ssa ei näy käyriä lattia lämmöstä, eikä kone tee mielestäni logia tikullekaan siitä, mutta hetkelliset arvot näkyvät huoltotiedoissa.
Noita tikulle logitettavia asioita ei ilmeisesti pysty mistään lisäämään?

Siis mitähän mä olen höpöttäny.  Olet aivan oikeassa paitsi että lämmitys pysähtyy vasta kun 24 h keskilämpö on yli 35 astetta eli ei koskaan. Minkälainen lämmityskäyrä sulla on käytössä? Jos minimilämpö on kesällä 35 vai onko se ympäri vuoden tuo sama?

Niin sä hait asteminuuteista sitä miten ne lasketaan etkä sitä miten sen suuruus vaikuttaa pumpun käyntiin.

Minulla on Niben maksullinen palvelu käytössä mutta tuon saman käyrän saa viimeisen kuukauden ajalta ilmaisestakin palvelusta. Mitä olen täältä foorumilta ymmärtänyt niin Jämän palvelu on aivan vastaava. Minulla ei ole toista lämmityspiiriä mutta ymmärtääkseni nekin saa näkymään käyrinä. En ole tästä kyllä varma...

[v130882]

Ku en nuista kauheasti ymmärrä, niin mikä tuossa grafiikassa mielestäsi näyttää huonolta?
Onko ehdotuksia miten sitä vois parantaa.

No ainakin tuo jatkuva pätkäkäynti. Invertteri koneen pitäisi käydä mahd. pitkään kerralla. Jos esim. vertaat tuohon minun käyrään, meillä pumppu käynnistyy kerran tai kaksi vuorokaudessa näillä keleillä ja sekin vain käyttöveden takia.

Lämmitettävän piirin tilavuutta pitäisi kasvattaa jollain tavalla niin pumppu kävisi pidempään ja harvemmin.

[Pende]

Siis mitähän mä olen höpöttäny.  Olet aivan oikeassa paitsi että lämmitys pysähtyy vasta kun 24 h keskilämpö on yli 35 astetta eli ei koskaan. Minkälainen lämmityskäyrä sulla on käytössä? Jos minimilämpö on kesällä 35 vai onko se ympäri vuoden tuo sama?

Niin sä hait asteminuuteista sitä miten ne lasketaan etkä sitä miten sen suuruus vaikuttaa pumpun käyntiin.

Minulla on Niben maksullinen palvelu käytössä mutta tuon saman käyrän saa viimeisen kuukauden ajalta ilmaisestakin palvelusta. Mitä olen täältä foorumilta ymmärtänyt niin Jämän palvelu on aivan vastaava. Minulla ei ole toista lämmityspiiriä mutta ymmärtääkseni nekin saa näkymään käyrinä. En ole tästä kyllä varma...

En osaa viä sanoa tuosta lämmityskäyrästä oikeen mitään, ku vasta 11.7.19 saatiin maalämpö päälle, mutta oli pakko nostaa se pysäytys + 35 asteeseen, että sai lattiaan lämpöä ja tuolla ainakin pysyy koko kesän päällä.


Asteminuuteista tosiaan hain miten se lasketaan, toisaalta nyt ymmärrän paremmin miten se vaikuttaa pumpun käyntiin.
Kun niin Niben kuin Jämänkin ilmoitus hetkellisestä lämmöntarpeesta ei oikein kertonut minulle mitään.

Lämmityspiirin käyrän kyllä saan ilmaisesta MyUpway:sta mutta en lämmityspiiri 2:n , eli lattialaämmityksen. Enkä löydä tietoa näkyykö se maksullisessakaan, ainut tieto on että näkyy noin 30 mittausta? Ei kerro paljonkaan palvelusta, eli pitää maksaa 25€ että näkee mitä tarjoavat?

[Pende]

No ainakin tuo jatkuva pätkäkäynti. Invertteri koneen pitäisi käydä mahd. pitkään kerralla. Jos esim. vertaat tuohon minun käyrään, meillä pumppu käynnistyy kerran tai kaksi vuorokaudessa näillä keleillä ja sekin vain käyttöveden takia.

Lämmitettävän piirin tilavuutta pitäisi kasvattaa jollain tavalla niin pumppu kävisi pidempään ja harvemmin.

Näin itsekin vähän mietin, ku nyt oon tutustunut paremmin asiaan, inverterin pitäs käydä "pitkään ja hartasti"
Onko sinulla erillinen lämminvesisäiliö ja entä lämminvesikierto? Sellaiset ku on meillä.

[v130882]

En osaa viä sanoa tuosta lämmityskäyrästä oikeen mitään, ku vasta 11.7.19 saatiin maalämpö päälle, mutta oli pakko nostaa se pysäytys + 35 asteeseen, että sai lattiaan lämpöä ja tuolla ainakin pysyy koko kesän päällä.

Lämmityspiirin käyrän kyllä saan ilmaisesta MyUpway:sta mutta en lämmityspiiri 2:n , eli lattialaämmityksen. Enkä löydä tietoa näkyykö se maksullisessakaan, ainut tieto on että näkyy noin 30 mittausta? Ei kerro paljonkaan palvelusta, eli pitää maksaa 25€ että näkee mitä tarjoavat?

Lämmityskäyrän hiomiseen pääset kohta kun lämmityskausi alkaa.

Mitä nettiä selasin niin väitän että NibeUplink näyttää useammankin lämmityspiirin kerralla. Kannattaa ehkä kysyä täällä omassa topicissa josko jollain Jämän käyttäjällä olisi useampi lämmityspiiri käytössä.

Näin itsekin vähän mietin, ku nyt oon tutustunut paremmin asiaan, inverterin pitäs käydä "pitkään ja hartasti"
Onko sinulla erillinen lämminvesisäiliö ja entä lämminvesikierto? Sellaiset ku on meillä.

Tuo on aina ongelma jos halutaan pitää lyhyttä kiertoa lämpöisenä kesällä.

Meillä ei ole mitään erillistä systeemissä, pumpulta suoraan lämpö lattiaan ja ainoastaan pumpun oma lämminvesivaraaja käytössä.

[ishiba]

Jos nuo käynnistyskertojen määrät häiritsee ja esim. arkiöinä kukaan ei käy suihkussa, niin voihan kokeilla ajastimella laittaa pienemmän lämpötilapyynnin ko. aikoina. Muistaakseni Nibessä oli jotain ajastusjuttuja. Silläkeinoin saattaisi tulla yksi tai kaksi käynnistystä vähemmän vuorokaudessa. Käyttövettäkin voi kokeilla ajastaa jos se ei ketään häiritse.

[Pende]

Jos nuo käynnistyskertojen määrät häiritsee ja esim. arkiöinä kukaan ei käy suihkussa, niin voihan kokeilla ajastimella laittaa pienemmän lämpötilapyynnin ko. aikoina. Muistaakseni Nibessä oli jotain ajastusjuttuja. Silläkeinoin saattaisi tulla yksi tai kaksi käynnistystä vähemmän vuorokaudessa. Käyttövettäkin voi kokeilla ajastaa jos se ei ketään häiritse.

Kiitos vinkeistä
Kyllä sieltä Jämän valikosta tosiaan löytyi mahdollisuus säätää ylös tai alas lämpöjä (järjestelmä 1 tai 2, ovat ilmeisesti lämmitys ja lattialämmitys?), 1-3 ajankohtaa/vrk.Pitääpä kokeilla.
Pitääpä vähän vielä miettiä säädön ajankohtaa, kun se lattialämmössä kestää aikansa kun reakoi ( betonimassa).Jottei käy niin, jot on sit kylmempi ku mennään suihkuun ja sit kuumempi ku nukutaan. Pitää laittaa kokeks joku lämmönalennus ja tasutella suihkunlattialla, jotta varpaat kertoo kauanko kestää, et hieman jäähtyy

Lämminvesikierto on jo kellon takana, mutta siinäkin on kyllä vielä mahdollisuutta säätää lisää "kierto pois" aikoja.

[Pende]

Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?

Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle

No kaikkiea tarvii kokeilla, jotta nostin lämmityksen pyynnön + 45 asteeseen ja näin kävi. Käynnistykset lisäänty, vaikka oletin, että kuumemmasta vedestä riitäs pidempään lattialämmölle " pureksittavaa"?
Lattialämmön syöttölämmöt ei nousseet. Joten??
Tämä on hieman vajaan vrk mittauskäyrä (29.8-30.8.19) Kokokäyrä on viikonmittainen.

ps. pari kertaa anto tälläsen ilmoituksen:
30.8.2019 3.37.11   Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
29.8.2019 23.39.12   Korkea lauhduttimen tulolämpötila.

[Pende]

Jaa'a saattaapi tulla mielenkiintoinen syksy? Ku luin näitä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6574.0

Nimittäin kuinka saada lattialämmitys toimiin + 32 asteen pyynnöllä, kuitenkin ajamatta +35 asteista vettä pattereihin "pikku viileillä ilmoilla"?

Patterikiertoon joutuu ajaan vähintään + 35 että, että lattialämmitys toimii, sit ohjeistetaan, että pidä patteritermarit auki.
Toisaalta ainakin vanhoissa pattereissa on myös lähtöpuolella kuristin, varmaan sekin pitäs olla "seljällään auki"*?
Sillähän nähdäkseni varmistettiin ennen termareita, että palaava vesi oli riittävästi luovuttanut lämpöä?
Koska mitä kylmempää palaava vesi oli sitä parempi lämmön siirtymä kattilassa, kuumasta kylmään?

No aika näyttää, kuin äijän käy?

[luu5]

Noihin käyriin kannattaa ehkä laittaa samaan kuvaajaan pari muutakin, esim paluulämpö.

Onko sulla käytössä BT25 anturi siellä varaajan lähdössä?

[ishiba]

Nimittäin kuinka saada lattialämmitys toimiin + 32 asteen pyynnöllä, kuitenkin ajamatta +35 asteista vettä pattereihin "pikku viileillä ilmoilla"?

Patterikiertoon joutuu ajaan vähintään + 35 että, että lattialämmitys toimii, sit ohjeistetaan, että pidä patteritermarit auki.
Toisaalta ainakin vanhoissa pattereissa on myös lähtöpuolella kuristin, varmaan sekin pitäs olla "seljällään auki"*?
Sillähän nähdäkseni varmistettiin ennen termareita, että palaava vesi oli riittävästi luovuttanut lämpöä?
Koska mitä kylmempää palaava vesi oli sitä parempi lämmön siirtymä kattilassa, kuumasta kylmään?

No aika näyttää, kuin äijän käy?

En ole mikään lämmitysguru, joten näitä juttuja ihan ei kannata ihan 100% totuutena ottaa eikä tarttua kauhean tiukasti näihin mun juttuihin.

-Semmoista lopullista säätöä kannattaa lämmitysverkoston osalta lähteä hakemaan, kun pakkasta on -10 C. Tai varmaan joku -20 C vielä parempi, kun pumppu käy jatkuvasti tasaisella teholla ja lämpötilaerojakin on helpompi mittailla. Aina kun jotakin säätää, niin odottelee ihan rauhassa että hommat tasapainottuu. Sitten kun homma toimii, niin säätelee lämmityskäyrän muissa ulkolämpötiloissa kohdilleen. Nuo asteminuutit ja invertterit ei ole minulle tuttuja juttuja.

-Termostaatteja voi kokeilla ottaa ihan pois tai jos niissä on rajoittimia, niin ne voi poistaa jotta sen termostaatin saa käännettyä täysille. Useissa termostaateissa se asteikko on mallia "eco" ja sitä säätimen liikerataa on rajoitettu tapilla tmv. haitalla. Jos aurinko ei porota, niin aika usein huonelämpötilat pysyy ihan ok-rajoissa ilman termostaattejakin tai termostaatit ihan auki. Kovalla tuulella pirtti saattaa toki jäähtyä ja tulisijoja poltettaessa lämmetä liikaa.

-Termostaattien takana olevien venttiilien toiminta kannattaa tarkistaa, kun ne jumii aika helposti. Se liikerata on aika pieni, joten osittaista jumia voi olla hankala havaita. Se venttiilin karatappi jää helposti vetävän käteen, joten syytä olla varovainen.

-Se lattialämmitys varmaankin alkaa pelittää paremmin, kun pumppu käy pitempiä jaksoja ilmojen kylmetessä.

-Jos niitä pattereiden kuristuksia tarvitsee säätää, niin semmoisella esim. bilteman IR-lämpömittarilla voi tutkia patterin tulo- ja menolämpötilaa. Kirkkaalle metallipinnalle pitää laittaa esim. pätkä maalarinteippiä ja mitata lämpö siitä teipin kohdalta. Vähän voi yrittää tasapainottaa suht samaa delta-T:tä kaikkiin pattereihin. Toki huonelämpötilat pitää huomioida. Ne lähtöjen venttiilit on kuristimina erittäin epälineaarisia. Lähellä kiinni-asentoa murto-osa kierros vaikuttaa paljon ja lähellä auki-asentoa kierros ei vaikuta siihen virtaukseen enää kovinkaan paljoa. Jos ne lähtöpuolen venttiilit on kovin vanhat, niin ne alkaa melko helposti tihkuttaa jos niitä pyörittelee. Pikkaisen putkiteippiä siihen korkin kierteeseen, niin se vesi ei tule lattialle asti.

-Maalämmöllä yleensä pyritään suht pieneen meno- ja tuloveden lämpötilaeroon jolloin saadaan sama lämmitysteho pienemmällä menoveden lämpötilalla ja parempi COP. Tilavuusvesivirta on puolestaan suurempi. Jos se lämmitysverkosto on muuten tasapainossa niin tätähän voi säätää ihan sillä lj-pumpulla. Eikös se Jämä säädä tätä ihan automaattisesti? Ei oo mitään hajua noista invertterikoneista.

-Jos se kylppäri tuntuu jäävän kylmäksi lämmityskaudella, niin voihan sinne asentaa esim. vesikiertoisen patterin sen lattialämmityksen kaveriksi.

-Lähinnä ensinnä ihan rauhassa tutkailla miten se lämmityssysteemi toimii.

---------------------------

Kesäkaudella sen kylppärin lattian lämmityksen kanssa ongelmia tuottaa sen lattian pieni pinta-ala.

Betonin ominaislämpökapasiteetti 0,75 kJ/(K·kg)
Oletetaan laatan paksuudeksi 0,1 m ja tiheydeksi 2500 kg/m³

Laatan lämpökapasiteetti
8,5 m² * 0,1 m * 2500 kg/m³ * 0,75 kJ/(K·kg) * 0.0002777778 kWh/kJ = 0,442708369 kWh/K

Lämmitysteho 4kW
4 kw / (0,442708369 kWh/K) = 9,03529339 K/h

Eli jos oletetaan, että laatasta ei johtuisi ollenkaan lämpöä pois ja siihen saataisiin uppoamaan tuo 4 kW lämmitysteho, niin sen laatan lämpötila nousisi 9 astetta tunnissa (jos nuo laskut meni oikein). Käytännössä se ei taida onnistua, kun lattialämmityksen putkistot on suunniteltu varmaan noin 100 W/m² tehoille ja nyt sinne yritetään syöttää 470 W/m², joten sen kiertoveden lämpötila nousee hyvin nopeasti ja ne käyntijaksot jäävät lyhyiksi.

Joku oli muistaakseni viritellyt jostain Bilteman varaajasta ja jostain vesipumpusta erillisen sähkölämmityssysteemin kylppärin kesälämmitykseen. Siis kesällä kylppärin lattialämmitys eristetään muusta lämmitysverkostosta ja lämmitys hoidetaan sähköllä. Ei kauhean kaunista, mutta saattaa toimia, eikä se sähkölasku niiltä kesäkuukausilta välttämättä ihan hirveän iso ole. Tämä nyt vaan tämmöisenä heittona, että jos se lattialämmitys alkaa uhata mielenterveyttä, niin siihen kylppärin kesälämmitykseen voi sitten etsiä jotain muuta ratkaisua.

[Matias]

Toisaalta ainakin vanhoissa pattereissa on myös lähtöpuolella kuristin, varmaan sekin pitäs olla "seljällään auki"*?

Luultavasti nuo paluuputkien kuristimet on linjasäätöventtiileitä,niiden tarkoitus on tasapainottaa patteriverkon veden virtaus siten että kiertää suht tasaisesti kaikissa pattereissa.

Jos kaikki linjasäädöt avaa täysin auki niin saattaa tulla sellainen tilanne että kiertopumppua lähinnä olevissa pattereissa virtaus suurenee ja kauimmaisissa hidastuu tai lakkaa kokonaan.
Vesi kun oikaisee helpointa reittiä jolloin kauimmaiset patterit saattaa jäädä kylmiksi

Jos säätelet linjasäätöventtiileitä niin yks konsti pitää homma hallinnassa on sellainen että käännä kuusiokoloruuvi venttiilissä ensin täysin kiinni ja laske montako kierrosta piti kääntää,merkkaa sitten jokaisen linjasäädön kiertomäärä ylös että pystyt tarvittaessa palauttamaan alkutilanteen jos ongelmia tulee

[Pende]

Noihin käyriin kannattaa ehkä laittaa samaan kuvaajaan pari muutakin, esim paluulämpö.

Onko sulla käytössä BT25 anturi siellä varaajan lähdössä?

Koitan laittaa monipuolisemman kuvan käyristä, ku puran tikun illalla.

Kyllä on BT25 anturi, onkohan se oikeassa paikassa? Kun logintutkijan ohjeessa ko. anturi nimellä "Menolämpötila puskurivaraajan jälkeen".
Anturi on puskurin kyljessä olevassa anturi reiässä ja ulottuu noin puoleenväliin puskuripönttöä.
Vai pitäisikö olla lähtevässä putkessa? Tosin nythän putkessa ei kulje kuin lattialämmölle menevä vesi.

[Pende]

Aikamoinen vaikutus BT25 anturilla asteminuutteihin.
Otin anturin hetkeksi pois putkesta ja takasinlaitto epäonnistu, tiiä mihin lipsahti. Nyt on paikallaan.

[Pende]

Tässä vielä käppyrä lattialämmityksestä ed. kuvien ajalta.
Kummallisesti, kun nosti lämmityksen pyynnin +45, lattialämmityksen meno/paluu erot kutistu huomattavasti 30.8.19?
ps. eipä lähtenyt ed. kuva , laitan sen tähän lisänä, eli kuvan jossa useampia käppyröitä, kuten luu5 kyseli.

[Pende]

Luultavasti nuo paluuputkien kuristimet on linjasäätöventtiileitä,niiden tarkoitus on tasapainottaa patteriverkon veden virtaus siten että kiertää suht tasaisesti kaikissa pattereissa.

Jos kaikki linjasäädöt avaa täysin auki niin saattaa tulla sellainen tilanne että kiertopumppua lähinnä olevissa pattereissa virtaus suurenee ja kauimmaisissa hidastuu tai lakkaa kokonaan.
Vesi kun oikaisee helpointa reittiä jolloin kauimmaiset patterit saattaa jäädä kylmiksi

Jos säätelet linjasäätöventtiileitä niin yks konsti pitää homma hallinnassa on sellainen että käännä kuusiokoloruuvi venttiilissä ensin täysin kiinni ja laske montako kierrosta piti kääntää,merkkaa sitten jokaisen linjasäädön kiertomäärä ylös että pystyt tarvittaessa palauttamaan alkutilanteen jos ongelmia tulee

Tänään innostuin ilmailemaan pattereita, eli valmistautumaan lämmityskauteen ja laitoin patterikiertoon lämpimän veden syötön. Samalla pohdin nuita patterin paluupuolella olevia säätöjä.
Kirjoituksesi perusteella tulin tulokseen, jotta en ainakaan vielä niihin kajoa. Asia on varmastikin niin, kuin kirjoitit. Ne on varmastikin aikoinaan säädetty öljy- tai ehkä jopa hiililämmitys aikoihin tasapainottamaan vedenkiertoa oikeassa suhteessa eripuolille taloa?
No ehkä ed. omistajan aikana, kun oli jo öljylämmitys, silloin on myös vinttiin tehty lämmintila ja patteri sinne viety.
Minun aikana on tehty "elintasosiipi", hieno nimi sekin. Meillä se ehkä on paremminkin "pentusiipi", ku haikara lenteli niin usein meilläpäin
No en muista enää säädeltiinkö niitä pattereita uudestaan silloin ku tehtiin lisäsiipi, mutta mielestäni lämpö on jakautunut kohtuuhyvin koko taloon, joten en niihin kajoa, ainakaan vielä.
Termostaattien säädöt on melko erilaiset, pitää niihin perehtyä tarkemmin.

Ensin ajattelin, jotta laitan jo lämmöt pattereihin, ku laitan termostaatit estämään kierron, ku sain patterit kylmäksi, ihmettelin miks uudenpuolen meno ja paluu putket on lämpimät yhä.
Niinpä, en muistanut, että siellä on "yksiputkijärjestelmä" eli syöttöputki menee patterilta toiselle ja jos termari sallii, patterille menee lämpöä, jos ei salli, jatkaa lämminvesi seuraavalle patterille ja lopuksi paluuputkeen.
Hmmm, taas yksi harminpaikka tän lattialämmityksen suhteen, jos  kaikki  patterikierrot olis topissa termareilla, vois patterikierto olla päällä. Mutta nyt se johtaa siihen, jotta lämmin ( pyynti + 35) asteinen vesi kiertää lattialaatassa ja lämmittää sitä aivan turhaan, talvellahan sen saa ainakin osaksi hyödyksi?

Sellasen huomion tein, kuten täällä jo monet neuvoivatkin, jotta odottele lämmityskautta COP:in suhteen, niin vajaan vrk:n oli patterilämmöt päällä ja COP nousi 3,17. ( Aikasemmin 2:n pinnassa).
Varmaan johtui isosta vesitilavuudesta, meno/paluu lämmöistä ja monesta muusta mikä ei ole ihan itselle vielä niin selkeetä.
Mutta ite mielsin niin, jotta tää käppyrä komp. käyntiaika/tuotettu lämpö ehkä kuvaa sitä, koska jos oon oikeen laskenut käyntituntia kohden laitteen ottoteho (erillissähkömittarin mukaan) on jatkuvasti ollut 1,10-1,12 kWh.  Riippuen vähän mittausjakson pituudesta.

 

[ishiba]

Entä jos tekee sellaisen koeajon, että laittaa kaikki kierrot ja patteritermostaatit auki ja lj-menoveden 25C? Tutkailee miten se pumppu ja lattialämmitys toimii tuommoisessa tilanteessa.

[Pende]

Aikas mielenkiintoinen maailma tääkin. Etsin netistä maalämmön optimointia ja törmäsin tällaiseen videoon,  täytyy sanoa, että videon ja optimoinnin välistä yhteyttä en oikein oivaltanut?
https://www.youtube.com/watch?v=jB_PktUgMB4

Lainaus videon tekstistä" Maalämpöpumpun optimointi, miten säästöt varmistetaan?
Maalämpöpumppu on asennettu mutta miten varmistetaan että haetut säästöt varmistuvat?

Toki ymmärrän, että ei ole yksiselitteistä optimointi ohjetta, koska jokainen talo/talous on omansa, mutta mielestäni hieman harhaanjohtava videon otsikko (lukuunottamatta sihdin puhdistusta)?

Samoin hieman ihmettelen Jämän jälleenmyyjän ja valmistajan Kaukoran otetta asioihin. Nimittäin sanoin myyjälle useampaankertaan asiasta, eli lämpöisillä keleillä joudun lattialämmityksen vuoksi ajamaan puskuriin n. +35 asteista vettä ja se menee sitten myös pattereihin. Eli nyt joudun sulkemaan patterikierron lämpöisillä keleillä, kun ajattelin, että ostan uuden hienon maalämpölaitteiston, niin se toimii automatiikalla. Eli sulkee patterikieron kun sitä ei tarvita. (Olisin myös ollut valmis maksamaan siitä).
Myyjän kommentti oli viimeisellä kerralla, että näihin on törmätty joskus aikaisemminkin.
Siis, jos on törmätty vastaaviin tilanteisiin, eikö olisi ollut asiallista kertoa siitä asiakkaalle? Viimeistään asiansa osaavan asentajan olisi pitänyt ottaa asia esiin?
Esitin myös asiasta kysymyksen Jämän maahantuojalle, vaan ei ole vastausta kuulunut.
Ilmeisesti maalämpömyyjien, jopa isojen talojen taholta mennään vanhalla tyylillä, kuten vanha ystäväni sanoi: " ei kaupat sillä selvät ole, että rahat on saatu, sitten ne kaupat selvät on, kun rahat on juotu"
Perävalotakuu?

ps. videon firma ei liity maalämpölaitteistooni.
ps.ps. lisätään nyt vielä, että en ollut Kaukoralta mitään hyvitystä pyytämässä, vaan neuvoa miten asian voisi korjata.
Nyt itse tutkien, ilmeisesti vain lisäämällä shuntauksen myös patteriverkkoon? Jälkikäteen noin 1000 €?

[kotte]

Eli nyt joudun sulkemaan patterikierron lämpöisillä keleillä, kun ajattelin, että ostan uuden hienon maalämpölaitteiston, niin se toimii automatiikalla. Eli sulkee patterikieron kun sitä ei tarvita. (Olisin myös ollut valmis maksamaan siitä).

Jos kerran pattereiden sulkeminen käsin on auttanut asiaan, niin vastaavan voi kyllä automatisoida. Melko edullinen itseasennettava ratkaisu on hankkia pattereihin elektroniset joko keskusyksikön langattomasti ohjaamat tai täysin itsenäisesti toimivat (käsin tai älypuhelimella monipuolisemmin säädettävät) venttiilit ja säätää nuo sitten joko kalenterin tai sisäilman lämpötilan perusteella sulkemaan radiaattorin kierto, kun sitä ei tarvita. Valitettavasti nuo venttiilit ovat yleensä paristokäyttöisiä, eli joutuu ostamaan kuhunkin venttiiliin pari muutaman kymmenen sentin hintaista paristoa esim. kahden vuoden välein laitteen varoittaessa paristojen hupenemisesta, mutta on toki kalliimpia verkkovirralla toimiviakin ratkaisuja saatavana.

[Pende]

Jos kerran pattereiden sulkeminen käsin on auttanut asiaan, niin vastaavan voi kyllä automatisoida. Melko edullinen itseasennettava ratkaisu on hankkia pattereihin elektroniset joko keskusyksikön langattomasti ohjaamat tai täysin itsenäisesti toimivat (käsin tai älypuhelimella monipuolisemmin säädettävät) venttiilit ja säätää nuo sitten joko kalenterin tai sisäilman lämpötilan perusteella sulkemaan radiaattorin kierto, kun sitä ei tarvita. Valitettavasti nuo venttiilit ovat yleensä paristokäyttöisiä, eli joutuu ostamaan kuhunkin venttiiliin pari muutaman kymmenen sentin hintaista paristoa esim. kahden vuoden välein laitteen varoittaessa paristojen hupenemisesta, mutta on toki kalliimpia verkkovirralla toimiviakin ratkaisuja saatavana.

Kiitos vinkistä, mutta itsellä on jo pattereissa termostaatit. Mutta, kun talossa on kaksi erilaista järjestelmää, vanha kaksiputki- ja  uusi yksiputkijärjestelmä, niin patterikiertoa ei voi sulkea yksiputkijärjestelmässä termostaateilla, ainoastaan meno/paluu kierron sulkemalla.

[Pende]

Entä jos tekee sellaisen koeajon, että laittaa kaikki kierrot ja patteritermostaatit auki ja lj-menoveden 25C? Tutkailee miten se pumppu ja lattialämmitys toimii tuommoisessa tilanteessa.

En nyt ihan nuin kokeillut, mutta pudotin menolämmön puskuriin +30 asteeseen ja silloin suihkutilojen lattialämpö putosi liian alas. Joten epäilen, jotta pudotus +25 asteeseen, saa aikaan " älämölön"

[Pende]

Kuinka tuon asteminuutin pitäs toimia? Ku 13.9 asti ne nousi yleensä 100:aan.
Sen jälkeen ku laitoin patterikierron mukaan, ei ole noussut lähellekkään sataa.

[ishiba]

Laita huvikseen muutama kuva siitä lattialämmityssysteemistä.

[Roori]

onko se vaan niin  että ennemmin tehoa liikaa ja joutuu pysähtymään ja kun kuormaa lisää niin minimiteho ei enää ole liikaa ja kone pystyy säätymään...

[Pende]

Laita huvikseen muutama kuva siitä lattialämmityssysteemistä.

Moro, nää mun vastukset aina "vähä" kestää.
Tässä yks kuva.

[Pende]

Nyt alkaa vähitellen ymmärtään tota "Coppia", ku on pidemmän ajan käyrää.
Ku vertailee esim. käyntiaikaa ja tuotettua lämpöä tai lv:tä.
Nyt alkaa Copit jo näyttään hyviltä, 3,4.
Sekä käynnistykset per pv. alkaneet laskea.
Niin 13.9. avasin patterikierron, ja 3.10 poistin kello-ohjauksen lämminvesikierrolta, sillon käynnistykset tasaantu (väheni).

[Pende]

Niille uusille potilaille, jotka ovat vasta hankkimassa maalämpöä, suosittelen katsomaan tarkkaan työn jäljen.
Tässä kuva putkien sisääntuonnista, onneksi ei ollut vuoto, vaan kondenssi. Mutta jos olisin heti laittanut seinän kuntoon kesällä, en olisi tuota huomannut. Nyt kun aloin remppaan huonetta/seinää, sattu silmiini tämä. Ikävä kosteuspommi seinän sisällä?

[ishiba]

Moro, nää mun vastukset aina "vähä" kestää.
Tässä yks kuva.

Mikä tuota shunttia ohjaa? Siitähän saa lisättyä lattialämmityksen menoveden lämpötilaa. En siis tiedä mikä siellä on tilanne. Mutta jos patterit lämmittää tarpeeksi vähänkään viileämmällä vedellä, niin tuostahan sitten saisi kylppärin lattian lämmöt säädettyä sopiviksi.

[Pende]

Mikä tuota shunttia ohjaa? Siitähän saa lisättyä lattialämmityksen menoveden lämpötilaa. En siis tiedä mikä siellä on tilanne. Mutta jos patterit lämmittää tarpeeksi vähänkään viileämmällä vedellä, niin tuostahan sitten saisi kylppärin lattian lämmöt säädettyä sopiviksi.

Shunttia ohjaa Jämän automatiikka (erillis- boxi shuntin alla). Jämässä on 2 lämmityspiiri ohjausta, 1. patteriverkko, eli käytännössä puskurin lämpötila. Piiri 2 lattialämmitys, joka ottaa lämmön puskurista.
Eli tarkoittaa sitä, että puskurin ylin lämpötila on oltava vähintään lattialämmityksen vaatima max. lämpötila.
Se taas johtaa siihen, että patteriverkkoon lähtee puskurin lämpötilaa vastaava lämmin vesi. Patteriverkkoon lähtevää lämpöä ei siis voi säätää, kuin puskurin lämpötilaa säätämällä.

Tällä hetkellä lattialämmityksen lämpöpyyntö on +35 astetta, eli puskurin lämpö pyynti on +36 astetta.
Lattiaan syötettävän veden lämpöön vaikuttaa tietysti moni asia. Oma mukavuustuntuma jaloissa, mutta myös putkivetojen hukkalämpö, ehkä lattialämmitys putkien syvyys ym. Joillakin riittää matalampi syöttölämpö lattiaan.

Tuosta seuraa, jotta tietyillä keleillä syksy/kevät patteriverkkoon joutuu ajamaan turhan lämmintä vettä.
Vanhanpuolen pattereissa hukkaa voi pienentää termostaateilla, jotka sulkevat kierron kun sisälämpö on riittävä, mutta uudella puolen pattereissa on yksiputki järjestelmä, siellä termostaatit eivät katkaise kiertoa. Eli patterivesi kiertää koko ajan menoputkesta paluuputkeen, vaikka patterit eivät lämpöä tarvitse, siis hukkalämpöä talon laattaan?
Kesällä kierron saa tietty katkaistua sammuttamalla patterikierron pumpun ja laittamalla hanat kiinni.
Mutta, kun hankin melko kalliin uuden järjestelmän, ajattelin, että hienossa laitteistossa "kaikki" hoidetaan automatiikalla?
Siis patterikierto pysäytetään kesällä automaattisesti ja keväisin/syksyisin automatiikka hoitaisi erikseen lattialämmityksen ja patterikierron.
Tällaisen järjestelmän olisi pystynyt tekemään, mutta se olisi vaatinut, että minä, asiaa tuntematon asiakas olisin osannut kaikki hienoudet vaatia? Eli minun olisi asiakkaana pitänyt perehtyä eri laitteisiin, niiden mahdollisiin variaatioihin pitkällä aikajänteellä.

Tapasin tässä taannoin vanhan ystäväni, joka noin 8 vuotta sitten oli hankkinut maalämpölaitteiston. Hän kertoi tutkineensa  2 kk  eri vaihtoehtoja , kuunnelleensa silmät pyöreinä myyjien juttuja ja ihmetelleensä. Soitellut eri firmoihin tutkinut manuaaleja ym. ja lopulta saaneensa mieleisensä laitteiston jossa esim. oli itse laitteessa kaksi erillistä ohjauspiiriä valmiina, niitä ei siis tehty millään erillisillä shunttipiireillä.

Kuka nyt onkin hankkimassa maalämpölaitteita, tutkikaa vertailkaa, ehdollistakaa myyjien jutut ja tärkeimpänä lähtökohtana oman talon tarpeet. Ei ole yhtä vakio ratkaisua, joka kattaisi joka talon.

Omalla kohdalla tyhmästä päästä kärsi koko ...,  hmm jos ei muuta niin ainakin hiukan rahapussi.
 
Tällästä se on, paras viisaus on jälkiviisaus

ps. muutoin olen tyytyväin maalämpöön 3kk kokemuksella, nyt jo säästänyt muutaman lantin, toki talvihan se vasta kertoo totuuden, riittääkö lämpö ja millaisia säästöjä tuo.
 

[kotte]

mutta uudella puolen pattereissa on yksiputki järjestelmä, siellä termostaatit eivät katkaise kiertoa. Eli patterivesi kiertää koko ajan menoputkesta paluuputkeen, vaikka patterit eivät lämpöä tarvitse, siis hukkalämpöä talon laattaan?

Mikähän idea on aikoinaan ollut tehdä tuollaisia yksiputkijärjestelmiä muu kuin kustannusten säästö laadun kustannuksella (ehkä sen ohella, että nykyisin vanhentuneena pidettävä kiertovesipumpputekniikka soveltui hyvin noiden kanssa käytettäväksi). Toki noillekin voisi keksiä järkeviä sovelluskohteita suurista kiinteistöistä, joissa on suuria minimissään ison luokkahuoneen kokoisia yhtenäisiä tiloja, mutta harvoin pientaloissa. Lämpöpumpun kanssa noiden kanssa joutuu tekemään aina kompromisseja ja lämmitysmuodoista noiden haitat ovat siedettäviä vain öljylämmityksen ja suoran sähkökattilalämmityksen kanssa (ei edes varaavan yösähkön tai kaukolämmön kanssa). Saa noihinkin jonkinlaisia erikoisia patteritermostaatteja, mutta säätö on vähemmän tehokasta kuin kaksiputkijärjestelmissä ja ontuu enemmän tai vähemmän. Jokin nopeasti ja tarkasti toimiva elektroninen patteritermostaatti voisi auttaa tilannetta, jos sellaisia saa asennetuksi puheena oleviin venttiileihin.

Yksiputkijärjestelmää varten pitäisi tosiaan olla oma säädin ja shuntti, kun järjestelmäperiaate on yksiputkijärjestelmässä teknisesti niin vaativa. Säätimen pitäisi mielellään seurata myös sisälämpötila-anturia. Myös varaajakytkentä kannattaa sovittaa yksiputkijärjestelmän mitoitukseen (eli yksipiirijärjestelmän lähtö ja/tai paluu eivät välttämättä ole edullisimmillaan varaajan ääripäissä).

[Pende]

Mielenkiintoinen "käppyrä", tuossa keskellä, asteminuuteissa.
Onko kellään tullut vastaavaa eteen? Mistähän moinen.
Tuossa kohtaa kone jauhoi ulos 38,5 asteista lämpöä noin 10,5 tuntia.
Sinänsä hyvä, ei tullu turhia käynnistyksiä, mutta ei myöskään lämmöt kohonnu?
Tämä Myupwaysta, kuhan kerkeen varmistan vielä USB tikulta.

[luu5]

Mielenkiintoinen "käppyrä", tuossa keskellä, asteminuuteissa.
Onko kellään tullut vastaavaa eteen? Mistähän moinen.
Tuossa kohtaa kone jauhoi ulos 38,5 asteista lämpöä noin 10,5 tuntia.
Sinänsä hyvä, ei tullu turhia käynnistyksiä, mutta ei myöskään lämmöt kohonnu?
Tämä Myupwaysta, kuhan kerkeen varmistan vielä USB tikulta.

Oliskohan BT25:ssa ollut häikkää ja se sitten sotkenut muun toiminnan?

[Lappanen]

Noi pitkät suorat viivat noissa myUpwayn käppyröissä yleensä, ainakin mulla, tarkoittaa että data ei ole liikkunut koneelta serverille tuona aikana. Vetää sitten randomina lämpötiloille jatkuvaa suoraa viivaa siitä mihin jäi ja kompuran hertzit ja asteminuutit sitten miten sattuu haluamaan.

[Pende]

luu 5:lle
"Oliskohan BT25:ssa ollut häikkää ja se sitten sotkenut muun toiminnan?"

Näin itsekin ensin aattelin, ku joskus otin anturin ylös, johan alko asteminuutit laskeen ku lehmän häntä.
Mutta anturin antamat lukemat näyttäs olevan ihan ok.

Lappaselle

"Noi pitkät suorat viivat noissa myUpwayn käppyröissä yleensä, ainakin mulla, tarkoittaa että data ei ole liikkunut koneelta serverille tuona aikana. Vetää sitten randomina lämpötiloille jatkuvaa suoraa viivaa siitä mihin jäi ja kompuran hertzit ja asteminuutit sitten miten sattuu haluamaan."

Saman huomion tehny, nytkin kuvassa on vas. laidassa pätkä suoraa. On enämpi vakio, ku harvinaisuus, ainakin mulla, että eilinen päivä ei näy MyUpway:ssa

Sitten asiaan,  eli taas asteminuutteja, ainvain "pahemmalta" näyttää (liitekuvat).
Laitan tokan kuvan selitykset erikseen, jottei peitä kuvaa.
Eli kuten näkyy  29/10 oli asteminuutit -463, sitten  30.10 klo 5:20 asteminuutit valahti -537. Niiden jälkeen on kaksi nollaan nousua, jotka johtuu, eka kun tallensin asetukset tikulle, konehan anto jonkun virheilmoituksen, jota en kerennyt lukea ja sammutti/käynnisti ittensä, seuraava on, kun pysäytin ja putsasin suodattimet.
Sitten viimenen pudotus, viikon pohjat -618.  (Vai pistääkö joku paremmaksi?
Tokihan näissä on osunut vedenlämmitys, ku romahtaa, mut onko ihan tavallista, kun ei pysty nostaan vesien välillä ylemmäksi asteminuutteja.

Myös tuo kompuran taajuuden "seilaaminen" ihmetyttää.
Jos näin jatkuu, ni viimestään jouluna loppuu asteikko

Kyllä luulis, jotta 12 kW kones pystys nostaan asteminuutit ylemmäs? Ku kerran lämpösen vedenki tekee aikas nopsaan.
Oliskohan ohjelmoinnissa virhe? Itellä ver. 9172R2.
Foorumilta löysin muutaman jutun, josa oli ollut ongelmia ko. version kanssa?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=search2

Kohta laitan kokeiluun palauttaa alkuperäisen käyttiksen ja katon kuin se toimii.

[luu5]

Onko sulla joku lyhyt priorisointiaika tuolle vedelle, kun ei kerralla saa valmiiksi?

[Pende]

Onko sulla joku lyhyt priorisointiaika tuolle vedelle, kun ei kerralla saa valmiiksi?

Tossa kuvassa oli vesi/lämpö 30/30 min.

ps. itse asiassa eilen 29.10  muutin vesi/lämpö 25/35.