Uusi potilas ja Jämä Star Inverter kysymykset

[luu5]

Ok, en tiedä miksi, mutta sulla kestää kaksi (?) tuntia, tosin välissä prio vaihtuu, lämpimän veden tekeminen 40->50 asteiseksi. Meillä menee 30 minuuttia.

edit: Tosin sulla on iso varaaja, mutta ei kait se aina tyhjä ole?

[Pende]

Onko sulla joku lyhyt priorisointiaika tuolle vedelle, kun ei kerralla saa valmiiksi?

Niin mielestäni siinä käy niin, jos vedän vedenlämmityksen vaikka 50 min. niin asteminuutit putoo tuona aikan niin syvälle, jotta sieltä ei päästä näillä eväillä ylös, eli tulee kierre, jossa aina vain jäädään alempaa miinuslähtötilanteeseen, kun aletaan tekeen lämpöä?
Itse mietin niin, jotta jos tehdään vettä vaikka 10 min ja sitten lämpöä ja sitten taas vettä, ei asteminuutit putois niin syvälle?
Toki voin olla väärässäkin mietteineni.

[Pende]

Ok, en tiedä miksi, mutta sulla kestää kaksi (?) tuntia, tosin välissä prio vaihtuu, lämpimän veden tekeminen 40->50 asteiseksi. Meillä menee 30 minuuttia.

edit: Tosin sulla on iso varaaja, mutta ei kait se aina tyhjä ole?

Tuota itsekin poihtinut, miksi vaihtaa prioriteettia? Luulen, jotta kyse on prioriteetin asetuksista, jotka olivat aluksi 30/30?
Mutta jos lisään vedenlämmitykselle aikaa, asteminuutit putoo sitä rajummin, luulen.

[Pende]

On tää vaan nääs hianoo tää nykytekniikka, vaihron takasi vanhaan ohjelma versioon 8539R4 ja sieltähän löyty ulkonen kulutusmittari. Ei vaan lyä leiville tolla vehkeellä maalämpö, ku pualessatoistatunnissa kones kulutti 16497 kWh

Mut asteminuutit nousi sentäs +89, jotain lohtua.
Laittelen käppyrää, ku saan vähä pidemmältä ajalta.

[luu5]

On tää vaan nääs hianoo tää nykytekniikka, vaihron takasi vanhaan ohjelma versioon 8539R4 ja sieltähän löyty ulkonen kulutusmittari. Ei vaan lyä leiville tolla vehkeellä maalämpö, ku pualessatoistatunnissa kones kulutti 16497 kWh

Mut asteminuutit nousi sentäs +89, jotain lohtua.
Laittelen käppyrää, ku saan vähä pidemmältä ajalta.

Tuo vanhan softan kulutusmittari 1 on oikeasti se virtausmittari. Eli ei kannata aktivoida. Uudestahan se onkin poistettu näkyvistä, ainakin uplinkissä.

[luu5]

Tuo vanhan softan kulutusmittari 1 on oikeasti se virtausmittari. Eli ei kannata aktivoida. Uudestahan se onkin poistettu näkyvistä, ainakin uplinkissä.

Siis sitä ei kannata aktivoida sieltä pumpusta, muuten alkaa energiakulutukset juosta virtauksen mukaan.

[Pende]

Siis sitä ei kannata aktivoida sieltä pumpusta, muuten alkaa energiakulutukset juosta virtauksen mukaan.

Kiitos tiedosta, vähän sitä itsekin aprikoin, jotta olisko virtausmittariin kanssa "naimisissa", kun arvo kasvaa kokoajan ja virtausmittari katosi?
Se aktivoitui itekseen, kun palautin vanhan ohjelman, pitääpä kaivaa se esiin jostain valikosta ja poistaa käytöstä.

[v130882]

Niben Uplinkin puolelta löytyy softan muutosloki. En tiedä miten Jämän vastaava vai onko sama...?

[jmaja]

Luin tämän ketjun läpi ja jäin miettimään tuota kesän katkokäyntiä. Miksi lattialämpö vaatii 32 C menoveden? Eikö se ole poskettoman paljon kesällä. Onko tuo joku vanha lämpimän käyttöveden kiertoa varten tehty putkitus vai uusi? Mikä putkijako? Onko virtausnopeus riittävä? Mikä oli lattian pintalämpötila kesällä ja mikä on menolämpö kylmemmällä säällä?

Miten tuo kokonaisuus oikein tekee? Siis olemattoman pieni puskurivaraaja, jolla on mitätön lämpökapasiteetti. Tuohan lämpenee minimiteholla melkein asteen minuutissa. Sen ainoa funktio on oikeastaan napsumisen esto pattereissa.

Siis antaako Jämä menolämmön lattiaan vaihdella vai huolehtiiko se vain varaajaan syöttämänsä lämmön vaihteluista. Jos meno lattiaan pysyi kokoajan 32 C:ssä, ei lattian lämpökapasiteettia käytetä oikein mihinkään. Pidempiä käyttöjaksoja varten pitäisi lattian antaa lämmetä ja jäähtyä. 3 kW on hurha teho 8,5 m2 lattiaan, mutta jos lattian antaa lämmetä muutaman asteen pitäisi käyntijakso olla ainakin yli 10 minuuttia. Tuota tärkeämpää on se, että seuraa käynnistystä ei pitäisi tulla pitkään aikaan ellei lattia vuoda lämpöä maahan tolkuttomasti. Siis esimerkiksi 10-15 minutin käynti 2 tunnin välein, jolloin lattiaan meninsi 300 W eli 35 W/m2. Sekin olisi paljon eli lepojakso voisi olla paljon pidempikin.

[kotte]

Miksi lattialämpö vaatii 32 C menoveden?

Tuo tuntuu paljaaseen jalkapohjaan pesutiloissa melko neutraalin viileähköltä. Muutama aste alempi tuntuu selvästi viileältä tai kylmältä, muutama aste lämpimämpi vastaavasti enemmän tai vähemmän lämpimältä.

Kyllähän kylmemmälläkin voi kävellä ja seisoa ja kylmemmältäkin vesi kuivuu (mutta hitaammin).

Jos lattiaa yrittää käyttää lämmönvaraajana kesäaikaan, se tietenkin toimii niin, että joskus lattia on liian kylmä ja joskus liian lämmin. Tarvitaan kylläkin aika pitkä putkisto ja massiivinen laatta, jotta lämpöpumpun teho saadaan siihen riittävä pitkään uppoamaan. Tämä johtaa siihen, että lattian lämpötilan täytyy vielä elää paikan mukaan, eli osa lattiasta on kroonisesti viileän tuntuinen ja osa turhan lämmin, mutta sopivan lämpöinen vyöhyke kattaa vain pienen osan lattiasta ja tämä vyöhyke vaeltelee käyntisyklin vaiheen mukaan.

[PS]

Kävin mielenkiinnosta mittaamassa lämpötilan lämpökameralla. Kylppärin lattiaan menovesi 25.5 astetta, pintalämpötila 22.8 - 23.2 astetta. Jalkaan haalean lämpöinen. Oman osansa tuo kylppärin box-in-box- rakenne, jolloin seinät eivät huokaile kylmää.

[Pende]

Luin tämän ketjun läpi ja jäin miettimään tuota kesän katkokäyntiä. Miksi lattialämpö vaatii 32 C menoveden?

-Niin siihen ehkä emäntani osaisi vastata paremmin, mutta en nyt viitsi herättää   Eli meillä kaikilla on erilainen käsitys jalkapohjassa lämmöstä ja tuo vastasi emännän vaatimusta.

Eikö se ole poskettoman paljon kesällä. Onko tuo joku vanha lämpimän käyttöveden kiertoa varten tehty putkitus vai uusi? Mikä putkijako? Onko virtausnopeus riittävä? Mikä oli lattian pintalämpötila kesällä ja mikä on menolämpö kylmemmällä säällä?

- Kyllä, se oli aikaisemmin lämminvesikierrossa, putkijakoa en osaa sanoa, mikä on riittävä virtausnopeus? Pintalämpö oli lopuksi riittävä emännän jalkapohjaan kesällä, tarkempaa arvoa ei ole. Tällä hetkellä (6.3.20) lämpöpyynti on +39 ja riittää.

Miten tuo kokonaisuus oikein tekee? Siis olemattoman pieni puskurivaraaja, jolla on mitätön lämpökapasiteetti. Tuohan lämpenee minimiteholla melkein asteen minuutissa. Sen ainoa funktio on oikeastaan napsumisen esto pattereissa.

- Ilmeisesti se estää napsumista, kun sitä ei ole kuulunut?

Siis antaako Jämä menolämmön lattiaan vaihdella vai huolehtiiko se vain varaajaan syöttämänsä lämmön vaihteluista.

- Jämä syöttää varaajaa ja sen jälkeen on suntti, joka säätää lattialämmitystä. Tällä hetkellä 3/20 menolämpö vaihtelee +32 - +42 astetta.

Jos meno lattiaan pysyi kokoajan 32 C:ssä, ei lattian lämpökapasiteettia käytetä oikein mihinkään. Pidempiä käyttöjaksoja varten pitäisi lattian antaa lämmetä ja jäähtyä. 3 kW on hurha teho 8,5 m2 lattiaan, mutta jos lattian antaa lämmetä muutaman asteen pitäisi käyntijakso olla ainakin yli 10 minuuttia. Tuota tärkeämpää on se, että seuraa käynnistystä ei pitäisi tulla pitkään aikaan ellei lattia vuoda lämpöä maahan tolkuttomasti. Siis esimerkiksi 10-15 minutin käynti 2 tunnin välein, jolloin lattiaan meninsi 300 W eli 35 W/m2. Sekin olisi paljon eli lepojakso voisi olla paljon pidempikin.

- Tähän loppuun en oikein osaa sanoa mitään, mutta kohta taas on kesä ja mielellään otan ehdotuksia vastaa, millä tuon pätkäkäynnin saa loppumaan. Mielellään halpoja sellaisia

[Pende]

Tuo tuntuu paljaaseen jalkapohjaan pesutiloissa melko neutraalin viileähköltä. Muutama aste alempi tuntuu selvästi viileältä tai kylmältä, muutama aste lämpimämpi vastaavasti enemmän tai vähemmän lämpimältä.

Kyllähän kylmemmälläkin voi kävellä ja seisoa ja kylmemmältäkin vesi kuivuu (mutta hitaammin).

Jos lattiaa yrittää käyttää lämmönvaraajana kesäaikaan, se tietenkin toimii niin, että joskus lattia on liian kylmä ja joskus liian lämmin. Tarvitaan kylläkin aika pitkä putkisto ja massiivinen laatta, jotta lämpöpumpun teho saadaan siihen riittävä pitkään uppoamaan. Tämä johtaa siihen, että lattian lämpötilan täytyy vielä elää paikan mukaan, eli osa lattiasta on kroonisesti viileän tuntuinen ja osa turhan lämmin, mutta sopivan lämpöinen vyöhyke kattaa vain pienen osan lattiasta ja tämä vyöhyke vaeltelee käyntisyklin vaiheen mukaan.

Tässä lienee totuus, ainakin näin meikäläisen kohdalla, ilman isompia laskutoimituksia.
"... mutta sopivan lämpöinen vyöhyke kattaa vain pienen osan lattiasta..." ja se pieni osa on saatava osumaan siihen kohtaan, missä emäntä aamulla töihinlähtiessä itseään peilistä kattelee.
Siinä ei paljon kW laskennat auta 

Näin se elämä vain on, itseäni ei esim. avantoon saisia ees kirveelläkään, mut toiset sinne pulahtaa ja nauttii.

[Pende]

Kävin mielenkiinnosta mittaamassa lämpötilan lämpökameralla. Kylppärin lattiaan menovesi 25.5 astetta, pintalämpötila 22.8 - 23.2 astetta. Jalkaan haalean lämpöinen. Oman osansa tuo kylppärin box-in-box- rakenne, jolloin seinät eivät huokaile kylmää.

Enpä ole lämpöjä mitannu, mutta meillä on suihkutila kulmassa ja lattiapinta noin 70-80 cm maanpinnan yläpuolella. Kulmassa tarkoittaa, että on kaksi ulkoseinää ja kun lattia noin yhäällä maasta on lämmönhukka varmastikn normaalia suurempi?
Se saattaa aihuttaa, jotta vaatii korkeamman lämmön putkistoon?

[Pende]

Seuraavat keskustelut kopioitu , eli täältä löytyy alkuperäiset, jos kopionti epäonnistui.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9240.0

Syynä se, jotta keskustelu, kuten usein, alkoi "harhautumaan" alkuperäisestä otsikosta, sivuun, eli koskemaan enämpi oman laitteistoni toimintaa, kuin Jämä Star Inverter 16 kW kulutusseurantaa.




Pende
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #14 : 05.03.20 - klo:23:44 »
Moro
Laitanpa tähän vertailuun tällasen vanhan patterilämmitys talon tietoja, vähä penemmällä Jämällä.

1.2. - 29.2.2020
Ulkoinen kututusmittari 964,44 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2714,8 kWh
LV, vain kompr. 297 kWh
COP 3,12
Ulkolämpö KA sama -3 (Pirkanmaa), ehkä?
Huonelämpötila pöytämittarilla n. +22
Käyttövesi, täyttö seilaa välillä +40 - +49
Laskennallinen menolämpö (katso liite)
Virtaus KA ?

COP-arvon ero varmaan heijastelee, juurikin patteri ja lattialämmityksen eroa?
Kokonaiskulutus taas vanhan talon "vällyjen" eristyskykyä, kun vertaa talojen kokoa?

Itse pohtinut kanssa tuota lämminvesikierron kellotusta (alussa kokeilinkin), mutta vanhassa talossa, kun kierron putket on pintavetona ja näkyvissä, ajattelin, jotta se "hukka" talvella tulee talon lämmitykseen. Koska vanhassa patteritalossa joutuu kuitenkin pitämään patteriverkon lämmön aika korkeana niin vaikutus COP-lukuun taitaa olla aika pieni?
Lattialämmitystalossa kiertoveden ja lattialämmitysveden ero on jo melko suuri, joten ei kannattane kiertovedellä lämmittää 

[Pende]

Lappanen

Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #15 : 06.03.20 - klo:08:24 »
Hyvä vertailu kyllä, Tampereen seudulla oma tönö. Itsellekkin olisi tuo 12 kW invertteri riittänyt, mutta hintaeron ollessa pieni otin tuon isomman. Hyvin käy selväksi myös lattialämmitys vs patterilämmitys ero.

Kiertoveden kanssa itsellä suurin ongelma oli se, että se söi varaajan lämpöä todella runsaasti jos se oli jatkuvasti aamusta iltaan päällä ja yöllä stopissa. Sama homma jos sitä katkoi liian pitkäksi aikaa, kierrossa ollut kylmennyt vesi pudotti varaajan lämpöä usean asteen verran kun se taas käynnistyi. Nyt tuo on asettunut niin, että keskimäärin 3 kertaa tehdään lämmintä vuorokaudessa normisuihkutteluilla ja ilman kulutusta 2 kertaa vuorokaudessa.

Liitteeksi laittaisin käppyrää, mistä tuo lämpötilanpudotus näkyy hyvin kun kiertovesi lähtee päälle yön jälkeen, mutta myupway ei nyt suostu toimimaan..

Edit.

Nyt sain käppyrää pihalle. Punaisella merkattu missä näkyy kiertoveden vaikutus illalla ja aamulla. Yön aikana aika loivalla käyrällä laskee käyttöveden lämpö kun kiertoa ei ole ja tuolla käyttöveden aloitus-lopetusrajalla (42-54) ilman kiertoa ja ilman kulutusta uutta lämmintä tehtäisiin noin vuorokauden sykleissä, varaaja on kodinhoitohuoneessa niin tuokin "hukka"lämpö tulee hyvin käyttöön ainakin pyykkejä kuivatessa. Tuo 12 delta lämpimässä käyttövedessä on osoittautunut hyväksi, pienemmällä deltalla sitä tehtäisiin vähän useammin ja alaraja on tullut ihan käyttömukavuuden mukaan. 2 viikon välein tehdään vielä legionellatappo 58 asteisella, tuota korkeampi alkaa välillä antamaan hälytystä liian korkeasta lauhduttimen tulolämpötilasta.

[Pende]

Roori

Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #16 : 06.03.20 - klo:10:50 »
•   Lainaus
Lainaus käyttäjältä: Pende - 05.03.20 - klo:23:44
Moro
Laitanpa tähän vertailuun tällasen vanhan patterilämmitys talon tietoja, vähä pienemmällä Jämällä.

1.2. - 29.2.2020
Ulkoinen kututusmittari 964,44 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2714,8 kWh
LV, vain kompr. 297 kWh
COP 3,12
Ulkolämpö KA sama -3 (Pirkanmaa), ehkä?
Huonelämpötila pöytämittarilla n. +22
Käyttövesi, täyttö seilaa välillä +40 - +49
Laskennallinen menolämpö (katso liite)
Virtaus KA ?

COP-arvon ero varmaan heijastelee, juurikin patteri ja lattialämmityksen eroa?
Kokonaiskulutus taas vanhan talon "vällyjen" eristyskykyä, kun vertaa talojen kokoa?

Itse pohtinut kanssa tuota lämminvesikierron kellotusta (alussa kokeilinkin), mutta vanhassa talossa, kun kierron putket on pintavetona ja näkyvissä, ajattelin, jotta se "hukka" talvella tulee talon lämmitykseen. Koska vanhassa patteritalossa joutuu kuitenkin pitämään patteriverkon lämmön aika korkeana niin vaikutus COP-lukuun taitaa olla aika pieni?
Lattialämmitystalossa kiertoveden ja lattialämmitysveden ero on jo melko suuri, joten ei kannattane kiertovedellä lämmittää.
 
Roori:
Tuossa käyrästössä ilmeisesti nuo keltaiset piikit on LV piikkejä....? LV:tä ei kumminkaan suhteessa tehdä kovin paljoa ~10% antoenergiasta joka on vähän...

Maltillinen menovesi joten mielestäni tuo COP3.12 on siihen peilaten 'Ei Hyvä'....se LV kierto lineen kumminkin 10ºC korkeammalla mutta ei se mielestäni selitä alhaista cop-lukemaa varsinkin kun tehdään niin vähän. Eikös Nibe sukuisten korkean lämmön cop ole kumminkin reippaasti suurempi kuin 3.12?
Onkohan kaikki kunnossa?

EDIT: tuossa taulukkoa Nibe F1255, ajattelisin itse että ~cop4 pitäis olla tuolta helmikuulta, vai mikä selittää!?

[Pende]

Pende
 
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #17 : 06.03.20 - klo:22:40 »
Lainaus käyttäjältä: Lappanen - 06.03.20 - klo:08:24
Hyvä vertailu kyllä, Tampereen seudulla oma tönö. Itsellekkin olisi tuo 12 kW invertteri riittänyt, mutta hintaeron ollessa pieni otin tuon isomman. Hyvin käy selväksi myös lattialämmitys vs patterilämmitys ero.

Kiertoveden kanssa itsellä suurin ongelma oli se, että se söi varaajan lämpöä todella runsaasti jos se oli jatkuvasti aamusta iltaan päällä ja yöllä stopissa. Sama homma jos sitä katkoi liian pitkäksi aikaa, kierrossa ollut kylmennyt vesi pudotti varaajan lämpöä usean asteen verran kun se taas käynnistyi. Nyt tuo on asettunut niin, että keskimäärin 3 kertaa tehdään lämmintä vuorokaudessa normisuihkutteluilla ja ilman kulutusta 2 kertaa vuorokaudessa.

Liitteeksi laittaisin käppyrää, mistä tuo lämpötilanpudotus näkyy hyvin kun kiertovesi lähtee päälle yön jälkeen, mutta myupway ei nyt suostu toimimaan..

Edit.

Nyt sain käppyrää pihalle. Punaisella merkattu missä näkyy kiertoveden vaikutus illalla ja aamulla. Yön aikana aika loivalla käyrällä laskee käyttöveden lämpö kun kiertoa ei ole ja tuolla käyttöveden aloitus-lopetusrajalla (42-54) ilman kiertoa ja ilman kulutusta uutta lämmintä tehtäisiin noin vuorokauden sykleissä, varaaja on kodinhoitohuoneessa niin tuokin "hukka"lämpö tulee hyvin käyttöön ainakin pyykkejä kuivatessa. Tuo 12 delta lämpimässä käyttövedessä on osoittautunut hyväksi, pienemmällä deltalla sitä tehtäisiin vähän useammin ja alaraja on tullut ihan käyttömukavuuden mukaan. 2 viikon välein tehdään vielä legionellatappo 58 asteisella, tuota korkeampi alkaa välillä antamaan hälytystä liian korkeasta lauhduttimen tulolämpötilasta.

Pende
Moro
Mansen seutuvilla meiränki mökki, jotta sinänsä vertailukelpoisia arvoja, ainaki ulkolämpöjen suhteen.
Vastailen ny samalla kertaa sulle ja Roorille.

Veten käyttöön, meiltä on jo kersat karanneet maailmalle, jotta kaksin ollaan emännän kanssa kotosalla, jouluja lukuunottamatta.

Sit tämmösittis vanhois mökeis on kaikenlaista, esim. kellarirappujen alla piäni huane ehkä 3 neliöö, mut ei muuta lämmitystä, ku kiertovesiputket, talvella kylmää olis ku "Ryssä..helv.." ilman niitä 

Mulla toi lämminvesi seilaa kyllä ylös-alas aikalailla, max-min on noin 6 tuntia (liite).  Lappasen kuvassa täysin toisin.
Se miksi mulla on tollanen "pykälä" LV:n täytössä, johtuu siitä ku laittanut LV teon kahteen osaan, muuten asteminuutit romahtaa järkyttävän ales.
 
Roori mietti, jotta LV olis/vaatis lämpösempää ku lämmitys, äkkiseltään näyttäs jotta lämmityksen keskiarvo on korkeempi, ku LV-syöttö? (Liite).

Roori laitto taulukon Nibestä, mielestäni siinä pitää huomioida, jotta taulukko on tehty varmaankin Niben labrassa, optimiolosuhteissa?

Ite uskon, jotta aika realistista kuvaa saa näistä referenseistä?
Ennen päätöstäni maalämmöstä, keräsin niistä 37 erilaista taloa ja niiden tiedot, keskiarvoinen vuosihyötysuhde oli  3,62, itsellä se on 1/2-vuoden jälkeen 3,17. Joten jotain parannettaavaa pitäs löytää? Toki tähän ajanjaksoon sisältyy kaikennäköistä kokeilua, eri asetuksilla. 18.9 jälkeen, kun lämmitys laitettu päälle, COP keskiarvo on 3,5.


https://www.stiebel-eltron.fi/fi/referenssit/referenssit.filter1=all.filter2=all.filter3=all.sort=1.page=1.html

Täytyy nyt pohtia tarkemmin tuota kiertovesijuttua vielä. Kiertovedessä on myös yksi rättipatteri, eli pyyhekuivain.

[Pende]

Roori
 
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #19 : tänään kello 09:55 »
Lainaus käyttäjältä: Pende - 06.03.20 - klo:22:40
Moro
Mansen seutuvilla meiränki mökki, jotta sinänsä vertailukelpoisia arvoja, ainaki ulkolämpöjen suhteen.
Vastailen ny samalla kertaa sulle ja Roorille.

Veten käyttöön, meiltä on jo kersat karanneet maailmalle, jotta kaksin ollaan emännän kanssa kotosalla, jouluja lukuunottamatta.

Sit tämmösittis vanhois mökeis on kaikenlaista, esim. kellarirappujen alla piäni huane ehkä 3 neliöö, mut ei muuta lämmitystä, ku kiertovesiputket, talvella kylmää olis ku "Ryssä..helv.." ilman niitä 

Mulla toi lämminvesi seilaa kyllä ylös-alas aikalailla, max-min on noin 6 tuntia (liite).  Lappasen kuvassa täysin toisin.
Se miksi mulla on tollanen "pykälä" LV:n täytössä, johtuu siitä ku laittanut LV teon kahteen osaan, muuten asteminuutit romahtaa järkyttävän ales.
 
Roori mietti, jotta LV olis/vaatis lämpösempää ku lämmitys, äkkiseltään näyttäs jotta lämmityksen keskiarvo on korkeempi, ku LV-syöttö? (Liite).

Roori laitto taulukon Nibestä, mielestäni siinä pitää huomioida, jotta taulukko on tehty varmaankin Niben labrassa, optimiolosuhteissa?

Ite uskon, jotta aika realistista kuvaa saa näistä referenseistä?
Ennen päätöstäni maalämmöstä, keräsin niistä 37 erilaista taloa ja niiden tiedot, keskiarvoinen vuosihyötysuhde oli  3,62, itsellä se on 1/2-vuoden jälkeen 3,17. Joten jotain parannettaavaa pitäs löytää? Toki tähän ajanjaksoon sisältyy kaikennäköistä kokeilua, eri asetuksilla. 18.9 jälkeen, kun lämmitys laitettu päälle, COP keskiarvo on 3,5.


https://www.stiebel-eltron.fi/fi/referenssit/referenssit.filter1=all.filter2=all.filter3=all.sort=1.page=1.html

Täytyy nyt pohtia tarkemmin tuota kiertovesijuttua vielä. Kiertovedessä on myös yksi rättipatteri, eli pyyhekuivain.

 
Roori:
Kyllä ne Niben taulukot on niissä olosuhteissa mitä taulukossa sanottu, maalämpöön tämä sana 'labraolosuhde' ei paljoa vaikuta.

[Pende]

Tässä huoltotiedot 7.3.2020 klo 21:59, tuo ulkoinen kulutusmittari "kummittelee" ain vain tuolla taulukossa. Sen voi unohtaa.

ps. koitan kaivaa myös logitiedoston eiliseltä esiin.

[Pende]

Tässä logit 4-6.3.2020.

[Roori]

Et saa näitä kippuroita ulos vähän useammalla muuttujalla?

[Pende]

Et saa näitä kippuroita ulos vähän useammalla muuttujalla?

Tokiinsa uskon saavani, kerro vain mitä pitäisi näkyä? Saatan sitten joutua laittaan useamman kuvan, jos laitan myös näkyyn nuo nimet, muutoin pitkä nimilista peittää käppyrät. Ilman nimiä niitä taas saa pähkiä mikä kukakin on

[Roori]

Tokiinsa uskon saavani, kerro vain mitä pitäisi näkyä? Saatan sitten joutua laittaan useamman kuvan, jos laitan myös näkyyn nuo nimet, muutoin pitkä nimilista peittää käppyrät. Ilman nimiä niitä taas saa pähkiä mikä kukakin on

Noista mitä viesteissäni mainitsin, ohjeravo (laskettu) menolämpö ja oloarvo menolämpö kun näytti helmikuun tarve olleen 40C luokkaa...miksi eroavat lähes 10C noissa laittamissa kuvissasi....

[Pende]

Noista mitä viesteissäni mainitsin, ohjeravo (laskettu) menolämpö ja oloarvo menolämpö kun näytti helmikuun tarve olleen 40C luokkaa...miksi eroavat lähes 10C noissa laittamissa kuvissasi....

Tässä pari kuvaajaa, näitä tarkottanet?
Mielestäni lämpötilojen ( laskettu/menolämpö) iso ero johtuu siitä, kun alkaa LV:n lämmitys ja syöttö lämpöverkkoon lakkaa, rupeaa asteminuutit, joita nähdäkseni ulkoinen menoanturi BT25 ohjaa, laskemaan voimakkaasti. Kun siirrytään takaisin lämmitykseen koettaa kone kuroa asteminuutteja ylös syöttämällä melko lämmintä vettä lämmitysjärjestelmään.

Olen koittanut priorisointi asetuksilla säätää LV:n teon kahteen osaan, jotta asteminuutit eivät romahtaisi aivan pohjalle, eli välillä tehdään lämpöä ja sitten taas LV:tä.
Asteminuuttien romahtamiseen vaikuttaa mielestä paljon enämpi LV:n teko, kuin esim. ulkolämpötila.
Lisäyksen asteminuuttirajaksi olen asettanut -800.
Ilmeisesti olisi pitänyt laittaa isompi puskurivaraaja?

Putoaako muilla nuo asteminuutit noin voimakkaasti, yksi tekijä on tietysti 300 l LV säiliö?

Kuvissa suoraviiva osuus on MyUpwayn "ominaisuus", hukkaa välillä vrk:n tiedot.

[Roori]

Tuotapa juuri tarkoitin, tuossahan on selkeesti Invertteri-ominaisuuden menetys sanoisimpa vielä huonompi kuin on/off kun tuo kone tekee lähes kokoajan lämmitykseen 10K lämpimänpää vettä kuin tarvitaan.
Ei siinä nyt setuppi ole vielä optimisäädöissä, cop-arvon menetys luokkaa 1 eli se ~cop4 voisi olla saavutettavissa.
Mittaako BT25 lämpöjä jostain oudosta paikasta?
Onkohan tämä niitä Niben ohjauksen heikkouksia!?

Nyt sitten tiedä minkälainen kytkentä+systeemi sulla on, 300L LV ja joku puskuri vissiin...

[Pende]

Tuotapa juuri tarkoitin, tuossahan on selkeesti Invertteri-ominaisuuden menetys sanoisimpa vielä huonompi kuin on/off kun tuo kone tekee lähes kokoajan lämmitykseen 10K lämpimänpää vettä kuin tarvitaan.
Ei siinä nyt setuppi ole vielä optimisäädöissä, cop-arvon menetys luokkaa 1 eli se ~cop4 voisi olla saavutettavissa.
Mittaako BT25 lämpöjä jostain oudosta paikasta?
Onkohan tämä niitä Niben ohjauksen heikkouksia!?

Nyt sitten tiedä minkälainen kytkentä+systeemi sulla on, 300L LV ja joku puskuri vissiin...

Laite on Niben 1255:tä vastaava, siihen kytketty Jäspin VLM 300 varaaja ja lämmityspiirissä Jäspin 50 l puskurivaraaja.
Puskurista lähtee lämmityksenpiiri ja kohta puskurin jälkeen, ennen erillistä kiertovesipumppua shuntattu lähtö kahdelle pienelle lattialämmityspiirille. Myos paluu putki tulee puskuriin, josta paluuputki Jämälle.
Eli neljäputkea on puskurin kannessa, Jämältä tuleva, Jämälle palaava, lämmityspiirille lähtevä ja piiriltä palaava.

Puskurilla oli tarkoitus hieman tasoittaa kesällä lattiapiirien lämmönsyöttöä, mutta olisi varmaan pitänyt olla isompi, koska kävi kesällä melkoista katkokäyntiä.

Tuota BT25 nyt tutkailin, kun mainitsit, se on ilmeisesti väärässä tai ainakin huonossa paikassa? Koska nähdäkseni ko. anturinhan pitäisi antaa tietoa lämmityspiiriin menevästä lämpötilasta, jonka oletan olevan korkeampi, kuin paluuvedenlämpö?

Kun kuvasta katsoo BT25 seuraa lämmitysjaksoilla kokoajan paluu veden lämpöä ja LV:n teon jälkeen BT25 arvo on jopa jonkunverran paluuveden arvoa alempi. Saattaisiko tämä aiheuttaa, että asteminuutit putoaa voimakkaasti ja se taas aiheuttaa, että laite tuuppaa kuumaa vettä puskuriin, jotta saadaan asteminuutit lähtemään nousuun?

Anturi on puskurivaraajassa anturitaskussa, syvyys noin puolivälissä puskuria.
Jostain kuvista ku kattelin, oli BT25 lähtevässä putkessa? Pitänee se siirtää lämmityspiiriin lähtevän putken kylkeen?

 EDIT: Muutettu Niben vastaava malli oikeaksi.

[Roori]

Laite on Niben 1145:tä vastaava, siihen kytketty Jäspin VLM 300 varaaja ja lämmityspiirissä Jäspin 50 l puskurivaraaja.
Puskurista lähtee lämmityksenpiiri ja kohta puskurin jälkeen, ennen erillistä kiertovesipumppua shuntattu lähtö kahdelle pienelle lattialämmityspiirille. Myos paluu putki tulee puskuriin, josta paluuputki Jämälle.
Eli neljäputkea on puskurin kannessa, Jämältä tuleva, Jämälle palaava, lämmityspiirille lähtevä ja piiriltä palaava.

Puskurilla oli tarkoitus hieman tasoittaa kesällä lattiapiirien lämmönsyöttöä, mutta olisi varmaan pitänyt olla isompi, koska kävi kesällä melkoista katkokäyntiä.

Tuota BT25 nyt tutkailin, kun mainitsit, se on ilmeisesti väärässä tai ainakin huonossa paikassa? Koska nähdäkseni ko. anturinhan pitäisi antaa tietoa lämmityspiiriin menevästä lämpötilasta, jonka oletan olevan korkeampi, kuin paluuvedenlämpö?

Kun kuvasta katsoo BT25 seuraa lämmitysjaksoilla kokoajan paluu veden lämpöä ja LV:n teon jälkeen BT25 arvo on jopa jonkunverran paluuveden arvoa alempi. Saattaisiko tämä aiheuttaa, että asteminuutit putoaa voimakkaasti ja se taas aiheuttaa, että laite tuuppaa kuumaa vettä puskuriin, jotta saadaan asteminuutit lähtemään nousuun?

Anturi on puskurivaraajassa anturitaskussa, syvyys noin puolivälissä puskuria.
Jostain kuvista ku kattelin, oli BT25 lähtevässä putkessa? Pitänee se siirtää lämmityspiiriin lähtevän putken kylkeen?

Tämä olikin on/off vaikka ketjun otsikko on "Jämä Star Inverter kysymykset", no silti ollaan BT2 > S1 kokoajan sen 10K...
Pieni on puskuri, vois melkein sanoa että kytkentäpiste, siellä se BT25 antaa ehkä

Mikä se shuntti on, onko se Jämässä vai ihan joku oma 'vanha' tjms`?


EDIT: Ei ollutkaan on/off vaikka olikin tuo maininta 1145...

Onko muuten talvella 2020 pumppu käynyt jatkuvaa, eli näillä lähes 0-keleillä? Mikä lie jatkuvan käynnin ulkolämpötila?

[Pende]

Tämä olikin on/off vaikka ketjun otsikko on "Jämä Star Inverter kysymykset", no silti ollaan BT2 > S1 kokoajan sen 10K...
Pieni on puskuri, vois melkein sanoa että kytkentäpiste, siellä se BT25 antaa ehkä

Mikä se shuntti on, onko se Jämässä vai ihan joku oma 'vanha' tjms`?


EDIT: Ei ollutkaan on/off vaikka olikin tuo maininta 1145...

Onko muuten talvella 2020 pumppu käynyt jatkuvaa, eli näillä lähes 0-keleillä? Mikä lie jatkuvan käynnin ulkolämpötila?

Näin kävi väärään malliin vertasin.

Shuntti on Jämän ohjaama lattialämmityspiirin syöttö.

Pumppu on käynyt melkein koko ajan. 4.11.19 alkaen 5 käynnistystä, joista ainakin 2 sähkökatkoja ja yksi itse tehty.

Pohdin myös tuota, jos menolämpö BT2 putoaisi tuon 7-8 astetta ollakseen lähellä pyyntiä, kuinka mökin lämmön kanssa kävisi, nyt pysyy melkosen tasasena +22?
Onko niin, jotta ku BT25 ohjaa asteminuutteja ja mittaa lämmityspiiriin menevää lämpöä se vastaa normikoneiden BT2 arvoa. BT25 seilaa eestaas pyynti viivan päällä. Nyt ohjelmisto laskee kokoajan mitä lämpöä sinne puskuriin on ajettava, jotta keskimäärin saavutetaan pyyntiarvo +37, siis BT25:n mittaama lähtölämpö?

Puskurissa 50l sekoittuu tällä hetkellä palaava (n. +32- +33) ja lähtevä lämmityspiirin vesi, siitä olisi saatava pyynnin mukaista n. +37 asteista. Pienessä puskurissa on aika kova virtaus, koska erlliskiertovesipumppu on aika kovilla kierroksilla.
Testasin laittamalla erilliskiertovesipumpun ihan minimiin, hetkessä BT25:n arvo nousi +3 astetta ja asteminuutit nollaan.

Siirsin BT25:n puskurin kyljestä, lähtevään putkeen, ei oikeastaan mitään vaikutusta ja lämpötilakin näytti samaa kuin puskurin kyljessä ollessa, eli BT3:n paluu lämpöä. Tämä siis ennen erilliskiertovesipumpun minimin testaamista.

En tosin tunne koneen sielun elämää kovin hyvin, mutta nähdäkseni toiminta ilman puskuria on on hieman erilainen, tällöinhän ei kaiketi tapahdu kylmän paluuveden sekoittumista, kuten puskurissa, vaan kylmän paluuveden lämpö nostetaan tarvittavalle tasolle ja syötetään takaisin piiriin?

Pitää vielä testata hiljalleen alentamalla erillispumpun kierroksia, onko sillä vaikutusta BT2:n arvoon?  Eli olisi pattereissa riittävä kiertonopeus, mutta ei tarvitsisi noin kuumaa syöttää puskurille?

[PS]

Kahden lämpötilan lattialämmityspiirit vastaavalla raudalla.

[Pende]

Kahden lämpötilan lattialämmityspiirit vastaavalla raudalla.

Moro ja kiitos kuvasta, eroo tiätty vähä, ku mulla patterit ja sulla lattialämpö?
Katoit varmaan sivulta 2 mun putkistokuvan, hiukan "epämääränen", ku putkia menee "sinne sun tänne"
= EDIT" Mulla patterikierron paluu tulee tohon liittimeen, joka sulla on tulpattu."

Ilmeisesti sulla on myös BT25 anturi, ku on puskuri?
Olisko sulla laittaa MYUpway tai muuta dataa kuin on toiminut, ku tässä on ihmetelty miks puskuriin tulo BT2 on niin paljon suurempi, kuin pyynti pattereille ( laskettu menolämpö S1)? Vois jotenki vertailla, toki siinä on isojaki eroja, sun lattia- ja mun patterilämmityksen osalta.
Ihan jo vaadittavat lämpötilat ja erillisten kiertovesipumppujen nopeudet ovat eri sorttia?
Mutta " oppia ikävä kaikki" tai jotain sinnepäin sano vanhakansa. Kaikista käppyröistä oppii jotain, kuhan aikansa jaksaa tiirailla niitä


EDIT: "Mulla patterikierron paluu tulee tohon liittimeen, joka sulla on tulpattu.
Pitää olla " Mulla paluu Jämälle, tuosta liittimestä mikä sulla on tulpattu".

[PS]

BT25 on ymmärtääkseni pöntössä. Riittääkö tuo edellisen sivun kuvassa näkyvä Wilon 11W pumpputehoksi?

[PS]

Vielä tuosta sivun 2 kuvasta: Bufferissa on ilmeisesti varsin lämmintä soppaa, mutta lattialämmityspiirin shuntin ollessa reilusti auki lähtee lattiakiertoon vain +31 asteista vettä.

[PS]

Mitkä lämpökäyrät käytössä?

[Pende]

BT25 on ymmärtääkseni pöntössä. Riittääkö tuo edellisen sivun kuvassa näkyvä Wilon 11W pumpputehoksi?

Ainakin mulla BT25 oli pöntössä, mutta nyt siirsin kokeeksi lähtevään putkeen, ei oikeastaan mitään vaikutusta mihinkään.

Wilon oli syksyllä 11W, mutta ilmojen viilennyttyä laitoin 23W ja avasin termarit selälleen ja joistakin pattereista avasin lähtöpään kuristusta. 23W oli raja, jossa ei vielä häiritsevää suhinaa kuulunut. Nyt kokeeksi pudotin 17W, mutta kun kelit on mitä on, ei oikein mitään talviasetuksia pääse testaileen.

Vielä tuosta sivun 2 kuvasta: Bufferissa on ilmeisesti varsin lämmintä soppaa, mutta lattialämmityspiirin shuntin ollessa reilusti auki lähtee lattiakiertoon vain +31 asteista vettä.

Liite kuvasta näkee tänhetkisen tilanteen, BT25 kertoo lämmityspiiriin lähtevän lämmön, muut ovat lattialämmityspiirin arvoja. Kuvan hetkellä ulkolämpötila +4.4. Kävin mittaan lattian lämmön, +28- +29 välillä, pyynti on jäänyt +39:ään, mutta eihän se sitä pysty täyttämään, kun pöntössä  ei ole niin lämmintä. Muttaainakin omaan jalkaan tuntu ihansopivalta lattia.

Mitkä lämpökäyrät käytössä?

Tällä hetkellä käyrä 8, mutta kun kelit on tällasia, ei ole päässyt käyriä oikeen testaan. Olis tullu kunnon pakkaset pariksi viikoksi, oli saanut käyriä kohdalleen ja nähnyt vähä kuinka kaivo käyttäytyy.

Sinulla tuo BT25 seuraa aika lähellä BT2:ta, Roori tuossa ihmetellyt, kun mulla on 7-8 asteen ero. Varmasti vaikuttaa Cop arvoon, kun tekee näilläkin keleillä noin kuumaa. Mutta näilläkin Cop arvoilla olen tyytyväinen säästöön, kun vertaa maakaasu- tai öljylämmitysaikaan.
Toki jos Cop arvon sais nousemaan aina leveempi hymy huulilla 

[PS]

Entäs shuntatun lämmityspiirin lämpökäyrä?

[Pende]

Entäs shuntatun lämmityspiirin lämpökäyrä?

Hopsan, näyttikin unehtuneen laittaa mukaan. Lisään sen tuohon  edelliseen.               

[Pende]

Joskus taannoin lupasin laittaa lakelmia "säästöistä.
No nyt on menny n. 10 kk, vuosi olis tietty, parempi/selkeempi ajankohta?
Mutta tässä vertailua 10 kk, maakaasu/maalämpö.
Ensin vertailu, ku oon laskenu 2016-18 keskiarvon  heinä/huhtikuun ( maakaasu) ja verrannu kuluja heinä-/huhtikuu 2019-2020 ( tällöin ollu maalämpö).
Säästö 1454€ ( siis sis. 10 kk kulutuksen).

Sitten vertailu, jos olisin ostanut samanmäärän lämpöä, mitä on nyt kulutettu (7/2019-5/2020), olisi säästö 961£.
Tässä pitää huomioida se, että viime talvi oli "omanlaisensa talvi", sekä se, jotta energian kulutus on varmastikin vähentynyt myös, koska lattialämmitykseen on syötetty vähemmän " ylimääräistä energia". (Aikisemmin lämminvesikierrossa)
Tarkoitan tällä sitä, että jos olisin uusinut maakaasukattilan ja samalla uusinut lattialämmityspiirit, olisi säästöä saattanut syntyä siitäkin?

Summa summarum, eli asian edullisuutta joutuu pohtimaan monelta taholta?
Vanhassa talossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Nuorille sanon vanhan viisauden " festina lente"= kiiruhda hitaastii".

Ostat sitten uuden/vanhan asunnon tai rakennat uuden, tällä hetkellä kannattaa panostaa  maalämpöön,  mikä on tulevaisuus, sitä ei kukaan osaa ennustaa?
Itse ollut öljy-/maakaasu-/maalämpökäyttäjä, maalämpö ollut edullisin.

[Pende]

Olisko kenelläkään ideaa, mitä tapahtunut? Tai mistä hakisin vikaa/syytä moiseen.

Ensimmäinen kuva , yht'äkkiä asteminuutit romahtaa lähelle -900?
Käytössä oli ohjelmisto ver. 9240R2, ajattelin, jotta ko. versio aiheutti? (Asennettu keväällä, kesän toimi ok., kokeilin joskus aikasemmin ja samantapaisia ongelmia, muistaakseni).

Toinen kuva, ensimmäinen kompressorin taajuus 0, vaihdoin edelliseen ohjelmisto versioon ( 9172R2) , kuten näkyy yhä vajoaa asteminuutit.

Toinen kuva, toinen kompressorin taajuus 0, puhdistin lämmönkierron ja maapiirin suodattimet. Lämmönkierron suodatin melko tukossa, maapiiri pieni "nökö", yhä vaan vajoaa asteminuutit.

Tällähetkellä 3 astetta lämmintä ja asteminuutit yhä vajoo (-563).


"Tällä menolla, ku on -20 pakkasta, käännettävä näyttö pystyyn ja tehtävä pöytään reikä, jotta käppyrän alapää mahtuu asteikkoon"

Olisko ideoita, mitä tarkastaa?

[Lappanen]

Mitä meno- ja tulolämmöt näyttää? Entä kiertovesipumpun nopeus? Muistaakseni uusin versio mulla halusi tiputtaa kv-pumpun nopeuden johonkin prosentin luokkaan, jouduin laittamaana huoltovalikosta minimiksi 10 tai 15 % että varmasti kiertää myös yläkerrassa vesi..

Onko mitään hälyjä? Myupwayn kautta näkyy sellaisetkin mitä pumpun näytöstä ei edes näy.