Maaviileä: takaiskuventtiili vs. magneettiventtiili vs. jotain muuta ?

[kaupunkitila]

Moi,  ymmärrän että maaviileää varten tarvittavan "viilennyshaaran" menolähdön ja paluulähdön välille pitäisi laittaa esimerkiksi takaiskuventtiili, jotta alkoholiliuos ei lähtisi kiertämään "hullunkiertoa".

Toisaalta olen myös lukenut foorumilta, että takaiskuventtiili voi lisätä keruupiirin painehäviöitä. Jotkut ovat kyseenalaistaneet kannattaako järjestelmää "huonontaa 90% ajaksi vuodesta", kun maaviileää tarvitaan vain lyhyt aika.

Kävin tänään LVI -liikkeessä katsomassa takaiskuventtiileitä, ja mulle muodostui kuva, että ne rajoittavat nesteen kulkua olennaisesti, vaikka katselin isoimpia takaiskuventtiileitä, silmämääräisesti vaikutti että nesteen kulkua takaisku vaikeuttaa paljon.

Ratkaisuna olisin päätymässä ehkä tällaiseen "jotain muuta" -rakennelmaan:

- lisäisin keruupiiriin pienelle matkalle (esim. 20cm) pienen sivuhaaran, joka tarkoittaisi tuolla parinkymmenen sentin matkalla kulkisi rinnakkain "kesähaara" ja "talvihaara"
1. Talvihaara:  Olisi suora keruupiirin putki +  [T -lähtö (niinpäin, että suora linja menee läpi  ] + käsisulkuventtiili +   [T -lähtö (niinpäin, että suora linja menee läpi  ]   + suora keruuputki jatkuu
- ajatus olisi, että tätä 1. haaraa pitkin neste kulkisi 90% vuodesta
- jäähdytyskaudella (ehkä heinäkuussa) tämän talvihaaran käsisulkuventtiili olisi kiinni
2. Kesähaara:  Olisi    käsisulkuventtiili + tarvittavat mutkapalat + takaiskuventtiili
- ajatus olisi, että tätä enemmän kuristavaa haaraa käytettäisiin ainoastaan aikana kun jäähdytystarvetta saattaisi olla huushollissa.
- lämmityskaudella kesähaaran sulkuventtiili olisi kiinni, eikä takaiskuventtiili siten rajoittaisi nesteen kulkua.

- viilennyspiirin lähdöt konvektorille olisi juurikin tästä "kesähaarasta"

Voin kuvitella, että se ei kovin kauniilta näytä, kun olisi periaatteessa turhan näköinen sivuhaara, mutta teknisesti kuvittelisin ratkaisu olisi hyvä. Ohessa ASCII -piirustus havainnollistaa.

Miten näette, onko tää kyseenalainen ratkaisu?   Voisitteko kuvitella tekevänne samoin? Tai miten tekisitte jos pitäisi uudestaan tehdä omanne?

Vaihtoehtona olen miettinyt riittävän isoa magneetti tai moottoroitua palloventtiiliä, näin ratkaisu olisi esteettisesti ja tavallaan toiminnankin osalta kaunis. Mutta mietityttää tuon ison  moottoroidun palloventtiilin hinta ja isoja magneettiventtiileitäkin tuntuu olevan huonosti Normally Open -tyylisenä, hinta siinäkin voi muodostua kovaksi.


Kiitos!



              =====sulkuventtiili+takaiskuventtiili ==============            <<=== KESÄHAARA
             ||                                                 ||
             ||                                                 ||
=================    sulkuventtiili (talvihaara jatkuu suoraa) ==============================

[geo_lampoa]

Tuolta muistaakseni tilasin läppämallisen 1 1/2 takaiskuventtiilin: https://www.ebay.de/itm/151826812915. Tuo ei vastusta kiertoa käytännössä yhtään, kun läppä avoimena se on pelkkä reikä  . Läppä sulkeutuu painovoiman vaikutuksesta.

Noita läppämallisia en Suomesta löytänyt, joten helpoimmalla pääsi kun tilasi Saksasta. En kyllä kauheasti etsinytkään, kun nettikataloogeissa ei tuntunut tuommoisia olevan. Tahtoo noissa LVI-liikkeissä olla myyjät ihan kuutamolla, jos ei ole LVI-numeroa heittää tai osaa ei ihan joka päivä myydä, niin ei jaksanut edes lähteä vänkäämään

[kaupunkitila]

Kiitos tää takaiskuventtiilin rakenne silmämääräisesti näyttää paremmalta kuin mitä näin liikkeessä.

Koitan alustavasti etsiä kotimaasta, jotta lähetyskulujen rooli ei muodostuisi niin merkittäväksi. Ilmoittelen mitä löytyy..

[Lappanen]

Kiitos myös läppämallin takaiskarin esittelystä, eipä ollut tuollainen malli tiedossakaan.

Halvalla lähtee kyllä tuolta ebaysta vaikka lähetyskulut suuren osan lisääkin hintaa. Suomesta löytyy myös, mutta hinnat nopeasti katsottuna on tuplat eli 30+ euroa. Riippuu tietty alennuksista.

Tuolta esim löytyy LVI-numerot millä etsiä: https://onnshop.onninen.fi/onninen-takaiskuventtiili-lapalla-1-metallitiiviste-pm/p/AAJ139?term=Takaiskuventtiili%20l%C3%A4p%C3%A4ll%C3%A4

[kaupunkitila]

Hankin toistaiseksi 2 kpl magneettiventtiileitä Suomesta tukkuliikkeestä.

Malliltaan ne on "L133B07-Z130A G3/4x17 V230/50Hz" joita löytyy mm. täältä

https://shop.sirai.com/en/browse?group=Solenoid%20valves

Hankin noi sulkemaan konvektoreille menevät viilennyspiirit  (jotta viilennyspiireissä ei kierrä neste kun konvektorit eivät ole käytössä).

Pari asiaa ei täsmää, 
1. Sirain webbikaupassa  L133B07 / Z130A maksaa veroineen vain  85.90 EUR, mutta omistani maksoin päälle melkein 100% kalliimman hinnan.
- tukkuliikkeen asiakaspalvelijan mukaan hinta oli edullinen
- mahdollisesti tuosta Sirain webbikaupan tuotteesta puuttuu jotain, tai on muuta epäjatkumoa.

2. Liitynnät tuossa magneettiventtiilissä ovat G3/4" , venttiilin naksahtaessa venttiilin sisälle tulee silmämääräisesti  noin 1.5-2mm rako, joka vaikuttaa pieneltä
- epätieteellisellä testillä kaadoin 1.5L pullosta vettä venttiilin läpi, painovoimaisesti venttiilistä meni läpi minuutissa se 1.5L  (eli vastaa 90L virtaamaa tunnissa)
- vastaavasti kaadoin pienimmästä DN15 käsisulkuventtiilistä mitä kotoa löysin saman 1.5L läpi, ja siihen meni aikaa noin (1/4) neljäsosa

3. Magneettiventtiilin kela alkaa lämpenemään varsin nopeasti
- netistä löysin tiedon, että näitä ei ole tarkoitettu pidettäväksi jatkuvasti jännitteessä.
- kelassa ei ole mitään jäähdytysaukkoja

Käytön ja ostoksien järkevyyden kannalta nämä magneettiventtiilien yksityiskohdat eivät nyt kohtaa, ja selvitän seuraavaksi miksi.

[Putkenpätkä]

Täältä kohtuu edullisesti Suomesta jos ei ole tukkukorttia.
http://www.kodinrakennus.com

[kaupunkitila]

Kiitos linkistä. Putkitarvikkeisiin mulla on ollut tähän saakka toimiva kanava, en tiedä mitä tällä kertaa tapahtui, selvitän alkuviikosta.

Niin tai näin, suurin huoleni on tällä hetkellä noiden magneettiventtiileiden sopivuus tarkoitukseen,  suorituskyky vaikuttaa käsittämättömän huonolta. Voisin kuvitella soveltuisivat juuri ja juuri esimerkiksi paineellisen (6-10bar) vesijohtoveden laskemiseen, paineella hanasta varmaan tulisi jotain, vaikka äänekkäitä olisivat. Mutta jos pitäisi 1500 L tunnissa kierrättää alkoholiliuosta venttiilin kautta pumpulla joka ei tuota merkittävää painetta, ja läpi menee painovoimaisesti vain 90L tunnissa, en ymmärrä miten noilla magneettiventtiileillä voi saada teknisesti hyvin toimivaa järjestelmää.

Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että mieluummin asentaisin tavalliset käsikäyttöiset palloventtiilit, ja pitäisin järjestelmän käsin ohjattavana (ON-OFF). Mutta katsotaan nyt mitä muuta olisi tarjolla..

[Matias]

Mutta jos pitäisi 1500 L tunnissa kierrättää alkoholiliuosta venttiilin kautta pumpulla joka ei tuota merkittävää painetta, ja läpi menee painovoimaisesti vain 90L tunnissa, en ymmärrä miten noilla magneettiventtiileillä voi saada teknisesti hyvin toimivaa järjestelmää.

On olemassa nollapaineella avautuvia magneettiventtiileitä,ehkä sellaisista saa suuremman virtauksen myös painovoimaisesti

3. Magneettiventtiilin kela alkaa lämpenemään varsin nopeasti
- netistä löysin tiedon, että näitä ei ole tarkoitettu pidettäväksi jatkuvasti jännitteessä.
- kelassa ei ole mitään jäähdytysaukkoja

Kuumeneminen on normaalia vaihtovirtakeloilla,kyllä ne kestää vaikka kuumenee

[kotte]

Magneettiventtileitä on kovin monenlaisia ja monet tyypit on tarkoitettu käyttöveden, paineilman tms. ohjaamiseen, eli verkoston paine huolehtii riittävästä virtauksesta, mikä sekin on monessa sovelluksessa aika pieni siihen nähden, mitä maaliuosta käyttävissä jäähdytyspiireissä tarvitaan.

Itse selvittelin asiaa aikanaan tutustumalla tunnetun valmistajan magneettiventtiileitä koskevaan dokumentaatioon. Esimerkiksi Danfossilla on varsin seikkaperäisiä ohjeita aiheesta ja eri tuoteperheistä mm. juuri virtausmäärän ja tarvittavan paineen kannalta. Jos ostaa kumminkin jonkin geneerisen tuotteen, kannattaa hankkia venttiili, jonka alkuperäisvastine soveltuu haluttuun tarkoitukseen.

Itse kumminkin päädyin aikoinaan käyttämään termoventtiileitä, jotka siis muistuttavat magneettiventtiileitä muuten, mutta ovat paljon hitaampia toiminnoiltaan (esim. sähkön avulla avautuvan venttiilin avautuminen voi kestää pari, kolme minuuttia ja sulkeutuminen yli viisikin). Nämä sopivat tavanomaisiin lämmitys- tai jäähdytysvesikiertoventtiiliin termostaattiosan paikalle ja venttiilirunkojahan on eri virtauksille (jopa vapaakierrolle, jossa lämmitysvesi kiertää ilman pumppua tai sitten teollisuushallien todella suurille jäähdytyskonvektoreille). Sähköä nuo vievät saman verran tai vähemmän kuin tavanomaiset magneettiventtiilit ja kestävät jatkuvaa päälläoloa.

[kaupunkitila]

Tuollainen termoventtiili kiinnostaisi vähän muakin (riippuen virtausominaisuuksista). Jos jollain on ehdottaa mallia, olisi tietty kiva? 

Sirain G3/4 -liittimin olevat magneettiventtiilit mitä ostin ovat juurikin 0-paine-erolle (tai sellaisena ne myydään).
- Sormella voi painaa levyä auki lisää, tuntuu siltä joku 1 bar painetta sormenpäällä niin levy aukeaa selvästi enemmän.
- Sama tosin myös kun venttiili on kiinni, se lautanen on ikäänkuin jousen varassa, sitä voi avata kevyesti sormella painaen.

En koe sitä kovin merkittävänä, että venttiili avautuisi/sulkeutuisi hitaasti. Kondenssia voi vähän tulla kennolle, ehkä, mutta sitä varten konvektorilla on kondenssipumppu ja ainakin hankkimassani Sabiana -konvektorissa se toimii riippumaatta jäähdytystarpeesta (termostaatista).

Toisaalta en myöskään koe kovin merkittävänä automatisoida jäähdytystä ja yhdistää termostaatteihin. Ne venttiilit/jäähdytyksen voi laittaa päälle vastaavalla vaivalla kuin tuuletusikkunan avaus/sulkeminen, oven aukaisu, jääkaapin oven aukaisu tai vessan vetäminen. En ole tähän saakka kaivannut mihinkään noista automaatiota, niin miksi sitten jäähdytykseen. Siksi voi olla päädyn vielä käsisäätöiseen peliin, jos ei löydy tyydyttävää automaatioratkaisua.

Tällaisia ajatuksia täällä.

[geo_lampoa]

Toisaalta en myöskään koe kovin merkittävänä automatisoida jäähdytystä ja yhdistää termostaatteihin. Ne venttiilit/jäähdytyksen voi laittaa päälle vastaavalla vaivalla kuin tuuletusikkunan avaus/sulkeminen, oven aukaisu, jääkaapin oven aukaisu tai vessan vetäminen. En ole tähän saakka kaivannut mihinkään noista automaatiota, niin miksi sitten jäähdytykseen. Siksi voi olla päädyn vielä käsisäätöiseen peliin, jos ei löydy tyydyttävää automaatioratkaisua.

Laita vain se kunnollinen takaiskuventtiili, joka päästää nesteen lävitseen maalämpöpumpun käydessä ilman vastusta, niin edes käsisuluille ei ole tarvetta. Toki siihen huollon kannalta kannattaa laittaa ja voihan sen huvin vuoksi talveksi sulkea. Ei se neste siellä konvektorilla kierrä, jos konvektorin kiertovesipumppu ei ole päällä.

[kaupunkitila]

Magneettiventtiilien poisjättäminen tuntuu tässä vaiheessa parhaalta ratkaisulta, ja yksinkertaistaa asennusta paljon. Mulla oli käsitys, että jonkinlaiset sulkuventtiilit tarvitaan jotta neste ei kierrä viilennyspiirissä. Mutta nyt kun tarkemmin ajattelen, ei nesteellä pitäisi olla mitään syytä lähteä ylimääräiselle lenkille. Ja jos sattuisi lähtemään, niin kierto olisi niin vähäistä sillä ei olisi mitään käytännön merkitystä. Mutta hyvä olla sulkuventtiilit talvea varten, ja huoltoa varten, niin ei tarvitse ilmata jäähdytyspiiriä sen vuoksi vaikkapa roskasihdin puhdistaa.

Kiitos taas vinkeistä ja kommenteista. Tän foorumin vahvuus on, että täällä on paljon kokemusta, erilaisia ja hyviä näkemyksiä. Näin tulee paljon virheitä vältettyä ja eri näkökulmilta mietittyjä ratkaisuja.

[kotte]

Tuollainen termoventtiili kiinnostaisi vähän muakin (riippuen virtausominaisuuksista). Jos jollain on ehdottaa mallia, olisi tietty kiva? 

Tässä yksi kokonaisuutena myytävä venttiilin ja termomoottorin yhdistelmä, https://www.maalampotukku.fi/product/2481/sabiana-fv2s-3-4-2-tieventtiili. Samalta site'ilta löytyy pienempikin malli (jollaisia itselläni on pari käytössä). Olen käyttänyt myös Danfossin TWA-A NC (230V) termomoottorista ja tavanomaisesta RA-patteriventtiilirungosta yhdistettyjä kokonaisuuksia samaan tarkoitukseen useita kappaleita. Kaikki ovat toimineet moitteetta yksittäisen puhallinkonvektorin kierron säätäjänä (vuoden verran tai pitempään). Noita TWA-A NC-venttiileitä tilasin ulkomailta, mutta varmaan niitä jostakin saa Suomestakin (NO-tyypin 24V versioita on runsaammin kaupan Suomessa, mutta ne eivät ole kovin käteviä puheena olevaan tarkoitukseen eikä niitä voi suoraan ohjata puhallinkonvektorin venttiiliohjausliitännältä).

Lisäntäänpä vielä linkki juuri Sabianan kattokasettikonvektorille tarkoitettuun termoventtiilisarjaan, missä on lisänä valmiiksi taivutetut putket molemmille putkille asennuksen helpottamiseksi, https://www.maalampotukku.fi/product/2482/sabiana-2vs2t-1-3-2-tieventtiili.

[kaupunkitila]

Pientä päivitystä:
- tänään sain tämän läppätakaiskuventtiilin 1 1/4 -koossa . Hintaa tolle tuli veroineen 33 EUR ja lisäksi otin varalle pienemmän 1" koossa (22 EUR veroineen). Nämä tuli LVI -liikkeen kautta johon mulla ei ole aikaisempaa asiakassuhdetta, varmaan nää saa moni paljon halvemmalla, mutta tiedoksi mitä itse maksoin.

- noissa läppätakaiskuventtiileissä vaikuttaisi olevan tosi hyvä kierto, en usko aiheuttaa käytännössä painehäviöitä. Siitä huolimatta asentanen pienen (noin 28cm) kesäkierto -mutkan, ketjussa aiemmin miettimäni mukaan, johon tuon läppätakaiskuventtiilin laitan.

- muuten mulla ei ole tulossa magneettiventtiileitä viilennyspiiriin, ainoastaan isokokoiset käsisulkuventtiilit joilla voi (esimerkiksi talveksi) sulkea viilennyskierron.

- sellaisen modauksen tein noihin Sabianan -konvektoreihin, molempiin:
1) poistin sähköllä toimivat kondenssipumput ja niihin liittyvät sähköjohdot

2) Korvasin poistamani kondenssipumput painovoimaisella poistolla, otin tällaisesta 2-altaisen tiskialtaan vesilukosta   noi vaakahaarat, mitkä liittyy teleskoopilla tuohon putkihässäkkään. Vaakahaarat joissa on päässä noi tiskialtaan pohjaventtiilit ... liitin ne konvektorin kondenssialtaaseen poraamalla kondenssialtaan alimpaan kohtaan keskelle yhden pienen reiän ja ympärille muutama vähän isompi, samaan tapaan kuin tiskialtaissakin on. Siihen toi pohjaventtiili kiinni, ja poisto 50mm viemäriputkella yläpohjassa katon reunaan, johon teen pienen (esim 1/4") huomaamattoman ulostulon vedelle.

3) tein pienen (suljettavan) huoltoluukun (pyöreä noin 95mm reikäsahalla) konvektorin yläpuolelle, suoraan tuon pohjaventtiilin yläpuolelle. Siitä voi sitten tarkistaa ja tarvittaessa puhdistaa pohjaventtiilin ja muutenkin katsoa mitä konvektorille kuuluu.  Muutenhan sen huoltoluukun takana olisi kondenssipumppu, mutta sen poistamalla tuli kummasti tilaa sisälle.

Ajattelin tää modaus liittyy 75% siihen, että sähköllä toimivat kondessipumput vaikutti mun silmään ylimääräiseltä vikapisteeltä, halusin vähän varmemman toimivuuden. 25% perustelen sillä, kun jätin noi magneettiventtiilit pois, ehkä parempi se kondenssinpoisto toimii riippumatta siitä onko konvektorilla virtaa vai ei.

Jos joku muu meinaa työstää Sabianan konvektorin koteloita, niin bi-metalli reikäsahalla sitten, kotelo itse asiassa on peltiä, toisin kuin luulin. 

Katson josko saisin tänne vielä jonkun kuvan noista modeista.

[mikko964]

Kiitos myös läppämallin takaiskarin esittelystä, eipä ollut tuollainen malli tiedossakaan.

Halvalla lähtee kyllä tuolta ebaysta vaikka lähetyskulut suuren osan lisääkin hintaa. Suomesta löytyy myös, mutta hinnat nopeasti katsottuna on tuplat eli 30+ euroa. Riippuu tietty alennuksista.

Tuolta esim löytyy LVI-numerot millä etsiä: https://onnshop.onninen.fi/onninen-takaiskuventtiili-lapalla-1-metallitiiviste-pm/p/AAJ139?term=Takaiskuventtiili%20l%C3%A4p%C3%A4ll%C3%A4

Mulle tuli Maalämpötukusta tällainen kytkentäpaketti https://www.maalampotukku.fi/product/2833/maakylman-kytkentapaketti-keruupiiriin jossa on EURA 1-suuntaventtiili 1". Venttiili näyttää jotakuinkin tällaiselta (ellei ole jopa sama tuote): https://www.maalampotukku.fi/product/620/takaiskuventtiili-pysty-york-1-ms
Tuon rakenne on sen verta virtausta rajoittavan näköinen että ajattelin etsiä nyt pikaisesti jonkun paremman 1-suuntaventtiilin.

Olin jo tilaamassa Lappasen viestissä linkattua AAJ139 läppätakaiskua, mutta huomasin spekseistä että se on 0-95c lämpötiloille. Onkohan tuo nyt ongelma alapään suhteen? York on speksattu -20 - +100C.

Läppätakaiskussa ei ilmeisestikään ole tarvis mennä 1 1/4" kokoon vaan sen voi toteuttaa 1" kokoisella venttiilillä kun ei tarvitse miettiä virtausvastusta läpän ollessa pois tieltä?

[jmaja]

Ei ole mitään tarvetta parempaan. Tässä valmistajan speksi. Reilut 2 kPa tulee painehäviötä. Täyttöryhmästä tulee jo enemmän.
https://www.itap.it/en/products/valves/check-and-foot-valves/103/

[Lappanen]

Eipä tullut huomattua, ettei tuo läppämalli osaa olla pakkasella olevassa nesteessä. Mutta eipä ole mitään ongelmia ollut, vaikka tainnut tulla pahimmillaan -1 kaivosta.

Veikkaan, että valmistaja ei ole nähnyt tarpeelliseksi testauttaa pakkaspuolen toimintaa. Tuossahan takaiskun tiiveys on toteutettu metalli metallia vasten ja ainoa liikkuva osa on tuo metalliläppä joka roikkuu metalliakselin varassa. Sen verran tuntui välystä olevan, että tuskin parista pakkasasteesta läpässä oleva reikä kutistuisi niin paljon, että akseli alkaisi tahmaamaan. Muuta mahdollista ongelmaa en saa päähäni, miksei kestäisi pakkasella olevaa litkua, materiaali tuskin on ongelma myöskään.

Tullut tuollaisia York-mallisia takaiskuja käpisteltyä, aika paljon kyllä se jousi avaamista vastustaa verrattuna tuohon läppään joka heiluu ihan puhaltamalla. Molemmat varmasti ihan toimivia, itse en kuitenkaan keruupiiriin halunnut yhtään turhaa vastusta lisää niin läppämalli tuntui luontevalta valinnalta ja tunne vaan vahvistui kun sen sain käteeni.

[Mika K]

Eipä tullut huomattua, ettei tuo läppämalli osaa olla pakkasella olevassa nesteessä. Mutta eipä ole mitään ongelmia ollut, vaikka tainnut tulla pahimmillaan -1 kaivosta.

Veikkaan, että valmistaja ei ole nähnyt tarpeelliseksi testauttaa pakkaspuolen toimintaa. Tuossahan takaiskun tiiveys on toteutettu metalli metallia vasten ja ainoa liikkuva osa on tuo metalliläppä joka roikkuu metalliakselin varassa. Sen verran tuntui välystä olevan, että tuskin parista pakkasasteesta läpässä oleva reikä kutistuisi niin paljon, että akseli alkaisi tahmaamaan. Muuta mahdollista ongelmaa en saa päähäni, miksei kestäisi pakkasella olevaa litkua, materiaali tuskin on ongelma myöskään.

Tullut tuollaisia York-mallisia takaiskuja käpisteltyä, aika paljon kyllä se jousi avaamista vastustaa verrattuna tuohon läppään joka heiluu ihan puhaltamalla. Molemmat varmasti ihan toimivia, itse en kuitenkaan keruupiiriin halunnut yhtään turhaa vastusta lisää niin läppämalli tuntui luontevalta valinnalta ja tunne vaan vahvistui kun sen sain käteeni.

Eikös aika monessa putkiosassa ole mainittu alimmaksi käyttölämmöksi 0 tai 1 astetta, arvaan ton johtuvan siitä että ohjeet on tehty vesikäyttöön ja jää liikkuu huonosti. Jos minimilämpötila olisi pakkasen puolella tulisi varmaan reklamaatioita että miksei kestäny jäätymistä.

[Lappanen]

Eikös aika monessa putkiosassa ole mainittu alimmaksi käyttölämmöksi 0 tai 1 astetta, arvaan ton johtuvan siitä että ohjeet on tehty vesikäyttöön ja jää liikkuu huonosti. Jos minimilämpötila olisi pakkasen puolella tulisi varmaan reklamaatioita että miksei kestäny jäätymistä.

Höh kun ei itelle tullut mieleen tuo. 

[jmaja]

Ehkä tässä on kuitenkin jostain muusta kyse? Itap tekee molempia ja ilmoittaa Yorkille -20 - 100 C, mutta läppämallille (swing check valve) 0-90 C. https://www.itap.it/en/products/valves/check-and-foot-valves/

Tuolta löytyy myös molempien vastuskäyrät. Niiden malli on erilainen eli pienillä virtauksilla York vaatii jousen voittamiseksi 1-2 kPa. Suuremmilla virtauksilla KV-arvo ratkaisee. 1 1/4" Yorkilla ja 1" läpällä on sama KV-arvo n. 23. 1" Yorkilla se on 12.

Vertailun vuoksi Niben KB-täyttöryhmillä DN25:lla tuo on 9 ja DN32 15.

Maaviileä ei takaiskun läpi virtaa, joten silloin sen painehäviöllä ei ole merkitystä.

Kompuran käydessä ja maaviileän ollessa suljettuna tulee seuraavia painehäviöitä:

1. 0,2 l/s virtaama (n. 2.5 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 2,5 kPa
Swing 1" alle 1 kPa
KBR 25 1 kPa
KBR 32 alle 1 kPa
200 m kaivo 40x2.4 13 kPa
200 m kaivo 50x3.0 6 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 120 kPa

2. 0,4 l/s virtaama (n. 5 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 2,5 kPa
Swing 1" alle 1 kPa
KBR 25 3 kPa
KBR 32 1 kPa
200 m kaivo 40x2.4 34 kPa
200 m kaivo 50x3.0 12 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 110 kPa

1. 0,8 l/s virtaama (n. 10 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 3 ja 5 kPa
Swing 1" alle 1,5 kPa
KBR 25 12 kPa
KBR 32 4 kPa
200 m kaivo 40x2.4 150 kPa
200 m kaivo 50x3.0 49 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 60 kPa

Kuten nähdään pienillä virtaamilla takaiskujen painehäviöt ovat mitättömiä pumpun kapasiteettiin nähden ja suurilla taas mitättömiä kaivon painehäviöön nähden. 0,8 l/s virtaamaan päästäkseen pitää 200 m kaivossa olla jo 50 mm keruu. Silloin tuo Yorkin 5 kPa voisi hidastaa virtausta n. 5% eli nostaa dT:tä n. 5% eli 3 C -> 3,15 C.

Ei ehkä kannata olla kovin huolissaan tuosta, ellei MLP ole suurempi kuin 16 kW. Silloin lienee muutenkin putkisto suurempi kuin DN25.

Itse juuri tilasin 1" Yorkin mun maaviileäsysteemiin 12 kW MLP:n keruupiiriin.

[fraatti]

Ehkä tässä on kuitenkin jostain muusta kyse? Itap tekee molempia ja ilmoittaa Yorkille -20 - 100 C, mutta läppämallille (swing check valve) 0-90 C. https://www.itap.it/en/products/valves/check-and-foot-valves/

Tuolta löytyy myös molempien vastuskäyrät. Niiden malli on erilainen eli pienillä virtauksilla York vaatii jousen voittamiseksi 1-2 kPa. Suuremmilla virtauksilla KV-arvo ratkaisee. 1 1/4" Yorkilla ja 1" läpällä on sama KV-arvo n. 23. 1" Yorkilla se on 12.

Vertailun vuoksi Niben KB-täyttöryhmillä DN25:lla tuo on 9 ja DN32 15.

Maaviileä ei takaiskun läpi virtaa, joten silloin sen painehäviöllä ei ole merkitystä.

Kompuran käydessä ja maaviileän ollessa suljettuna tulee seuraavia painehäviöitä:

1. 0,2 l/s virtaama (n. 2.5 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 2,5 kPa
Swing 1" alle 1 kPa
KBR 25 1 kPa
KBR 32 alle 1 kPa
200 m kaivo 40x2.4 13 kPa
200 m kaivo 50x3.0 6 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 120 kPa

2. 0,4 l/s virtaama (n. 5 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 2,5 kPa
Swing 1" alle 1 kPa
KBR 25 3 kPa
KBR 32 1 kPa
200 m kaivo 40x2.4 34 kPa
200 m kaivo 50x3.0 12 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 110 kPa

1. 0,8 l/s virtaama (n. 10 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 3 ja 5 kPa
Swing 1" alle 1,5 kPa
KBR 25 12 kPa
KBR 32 4 kPa
200 m kaivo 40x2.4 150 kPa
200 m kaivo 50x3.0 49 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 60 kPa

Kuten nähdään pienillä virtaamilla takaiskujen painehäviöt ovat mitättömiä pumpun kapasiteettiin nähden ja suurilla taas mitättömiä kaivon painehäviöön nähden. 0,8 l/s virtaamaan päästäkseen pitää 200 m kaivossa olla jo 50 mm keruu. Silloin tuo Yorkin 5 kPa voisi hidastaa virtausta n. 5% eli nostaa dT:tä n. 5% eli 3 C -> 3,15 C.

Ei ehkä kannata olla kovin huolissaan tuosta, ellei MLP ole suurempi kuin 16 kW. Silloin lienee muutenkin putkisto suurempi kuin DN25.

Itse juuri tilasin 1" Yorkin mun maaviileäsysteemiin 12 kW MLP:n keruupiiriin.

jmaja oli listannut tuohon hyvin eri venttiileitä vertailuksi keskenään niin lisäsin siihen Hela 4125 takaiskun.


1. 0,2 l/s virtaama (n. 2.5 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 2,5 kPa
Swing 1" alle 1 kPa
Hela 4125 1" 8 kPa
Hela 4125 1"1/4 5 kPa
KBR 25 1 kPa
KBR 32 alle 1 kPa
200 m kaivo 40x2.4 13 kPa
200 m kaivo 50x3.0 6 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 120 kPa

2. 0,4 l/s virtaama (n. 5 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 2,5 kPa
Swing 1" alle 1 kPa
Hela 4125 1" 10,5 kPa
Hela 4125 1"1/4 6 kPa
KBR 25 3 kPa
KBR 32 1 kPa
200 m kaivo 40x2.4 34 kPa
200 m kaivo 50x3.0 12 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 110 kPa

1. 0,8 l/s virtaama (n. 10 kW teho kaivosta 3 C dT:llä)

York 1" ja 1 1/4" n. 3 ja 5 kPa
Swing 1" alle 1,5 kPa
Hela 4125 1" 15 kPa
Hela 4125 1"1/4 5 kPa
KBR 25 12 kPa
KBR 32 4 kPa
200 m kaivo 40x2.4 150 kPa
200 m kaivo 50x3.0 49 kPa
Bosch 12/16 kW keruupumpun maksimituottu keruupiiriin 60 kPa