Moro,
Puskuria on 150l lämmitykselle ja 150l käyttövedelle.
Reikä antaa saman verran lämpöä/energiaa riippumatta sen koosta tai keruuputken koosta tai mallista.
Periaatteessa näin, mutta pätee vain pidemmän ajan keskiarvona. Impulssivaste (sori, oon elektroniikka- / radiosuunnittelja, en tiedä onko lämpöpuolelle jotain eri termiä samalle asialle), joka rajoittaa/mahdollistaa lyhyehkön lämmönluovutuskyvyn, riippuu kaivon vesitilavuudesta sekä lämmönsiirtovastuksesta vedestä viinaan.
Jos on 200m/140mm & 2*40mm reikä, on siinä vettä noin 2500 litraa.
Jos puskurivaraajan hystereesi (käynnistymislämpötilan ja sammumislämpötilan välinen ero) on esimerkiksi 10 astetta (ja tilavuus toi 150 l), ja COP 3, jäähtyy kaivon vesitilavuus (jos lämpötila on tasainen koko vesitilavuuden yli) 0,4 astetta.
dT
kaivo = (COP-1)/COP*dT
puskuri*V
puskuri/V
kaivo.
Eli yhden käyntisyklin vaatima maalämpöenergia, jolla 150 litran puskuri lämpenee 10 astetta, saadaan imettyä pelkästään kaivon veteen varastoituneesta lämmöstä, kaivon jäähtyessä 0,4 astetta.
Tämän jälkeen alkaa pumpun huilimisjakso (joka ylitehoisella pumpulla on pidempi kuin oikein mitoitetulla pumpulla), ja tänä aikana kaivovedellä on aikaa "latautua" kallion lämmöstä.
Tästä pidemmillä aikasykleillä kuorma kaivoon on sama jos verrataan optimitehoista pumppua ja ylitehoista pumppua.
Kysymys onkin siitä että onko impulssivaste riittävä jotta ylitehoinen pumppu saa sen yhden käyntijakson aikana, jona aikana kaivon vesi jäähtyy 0,4 astetta, riittävän lämmintä viinaa. Ja tähän vaikuttaa käsittääkseni vain viinan kiertonopeus ja lämpövastus kaivovedestä viinaan.
Toinen kysymys on sitten onko 150 litrainen puskuri myös liian pieni, tuleeko turhan usein kompressorikäynnistymisiä.
Noilla arvoilla lämmitysjakso kestäisi 7.5 min, ja MUT:ssä (-29 C, 9 KW) puskuri jäähtyy 11.5 minuutissa. Sykliaika 19 min (75 käynnistystä vuorokaudessa).
-Topi
