Apua puhallinkonvektorien valintaan ja asennukseen liittyvissä asioissa

[golemi]

Ehtoota, mielenkiinnolla olen lueskellut keskustelua täällä liittyen puhallinkonvektoreihin ja paljon hyviä neuvoja jo tarttunut matkaan. Itselleni on valmistumassa omakotitalo jossa maalämpö ja tarkoitus laitella olohuoneeseen kattomallin puhallinkonvektori ja makuuhuoneisiin 3-4kpl hotellimallisia seinäkonvektoreita vain viilennyskäyttöön.

Laitteet mitä olin ajatellut on Chillerin Box (kattomalli) ja Grand (seinämalli). Viemäröinnit olen järjestänyt laitteile valmiiksi 32mm viemäriputkella ja apuja tarviisin eniten siihen miten, mistä ja millä kannattaa tehdä nuo kytkennät noille laitteille. Miten hoitaa niiden ohjaus jne. Sen verran vielä pohjatietoa, että talooni tulee ABB free@home kotiautomaatio ja siihen on kytkettynä termostaatit kaikkiin näihin tiloihin missä viilennylaitteetkin tulee olemaan. Termostaatit hoitaa vesikiertoisen lattialämmityksen ohjauksen jakotukile tulevan toimilaitteen avulla ja haluan niiden hoitavan myös noiden puhallinkonvektoreiden ohjauksen. Toimintaperiaate niin, että kun termostaatti havaitsee, että sisälämpötila ylittää tietyn raja-arvon niin kyseisen huoneen puhallinkonvektori käynnistyy. Konvektoreiden pitää pystyä toiminaan jokaisen täysin itsenäisesti. Tarkoittaako tämä, että termostaatti ohjaa jotain venttiiliä siellä kiertovesipumpun ja puhallinkonvektorin välillä? Vai kuitenkin kiertovesipumppua sillä periaatteella, että kun joku termostaatti pyytää niin neste alkaa kiertää kaikissa laitteissa, mutta vain yksi konvektori käynnistyy?

Haasteita on ollut saada selkeää faktaa valmistajalta, LVI-suunnittelijalta, LVI-myyjiltä näihin hommiin. Jokainen tietää jotakuinkin miten yksi laite pelittää, mutta koko paletin hanskaaminen miten ne pelaa yhdessä ei sitten enää onnistu.

Vaihtoehto 1:  Putkivedot tehdään sisäkatossa koolauksien välissä. Tämä rajoittaa putken kokonaispaksuutta niin ettei se periaatteessa saisi ylittää 45mm kakkoskakkos koolausta.

Vaihtoehto 2: on tehdä putkivedot yläkautta puhallusvillan yläpuolella. Puhallusvillat on jo kaikki puhalleltu ullakolle joten putket tulisi talvisin altistumaan pakkasille. Onko riskinä, että kaikki menee talvella shitksi?

Vaihtoehdossa 1 putkivetojen pituudet tulee olemaan olohuoneen kattokonvektorille noin 6m, lähimmälle makkarin puhaltimelle 5m ja kauimmalle makkarin puhaltimelle 16-17m jos putket vedetään sisäkatossa. Loput kaksi siltä väliltä. Tässä tulee olemaan haasteena saada se paksu ja jäykkä putki kuljetettua siellä koolausväleissä ja monessa kohtaa pitää mennä koolausten yli. Ei se mahdotonta ole, mutta varmasti hankalaa kun se eriste siinä päällä menee rullalle kun putkea vedetään koolausten yli höyrynsulkumuovin puristaessa yläpuolelta.

Vaihtoehdossa 2 jossa putkivedot nostetaan ullakolle on ideana, että nostetaan ne yhdessä paksummassa putkessa sinne ylös ja tehdään sinne jakotukki, josta sitten jaellaan puhallinkonvektoreille omat ohuemmat putkensa. Putkivetojen pituuksia olisi tässä ratkaisussa mahdollista tasapäistää sijoittamalla jakotukki käyttöullakolla keskemmälle taloa jolloin pisin 16m veto saadaan pudotettua varmaan 12m nurkille koska voidaan mennä suorempaan välittämättä koolauksista ja kattokonvektorille tulee sitten 9-10m matkaa. Ullakolle on  tosiaan tulossa täyskorkea käyttöullakko siihen kohtaa missä noustaan teknisestä tilasta ylös ja sijoitetaan se jakotukki. Käyttöullakon voi myös eristää. Mitään patteria tai lämmittimiä sinne ei ole suunniteltu ellei siitä olisi olennaista hyötyä tätä ajatellen.

- Soveltuuko normaali PEX putki suojaputkessa johon päälle Armaflex molempiin vaihtoehtoihin? Tarkoitus oli käyttää 18-20mm (sisähakaisija) putkea. Tämä putkipaksuus siis siinä tapauksessa, että putket vedetään sisäkatossa lämpimän puolella. Jos vedot voi tehdä ullakolla niin putkipaksuus voi olla tarvittaessa enemmänkin.
- Mikä on syytä olla laitteiden viilennysteho? Kattokonvektorilla on ajatus viilentää OH+RT+KT yhtenäinen alue (60m2) ja viereistä käytävää (15m2) joissa runsaasti ikkunapinta-alaa etelän suuntaan. Tämän ison tilan isoihin ikkunoihin tulossa tummennusverhot jotka sulkeutuvat auringonpaisteella. Makuuhuoneet joihin tulee pienempi puhallin on 11-12m2 per huone, näissä ei normaalia runsaampaa ”aurinkorasitetta”

Vaihtoehto 3: Jotain ihan muuta?

Tulipas pitkä postaus, toivottavasti edes joku jaksaa lukea alusta loppuun. Jos jotain olennaista tietoa jäi mainitsematta niin mielellään lisäilen sen tänne. Kiitokset jo ennakkoon, vahva luotto että täältä se apu löytyy

[kotte]

talooni tulee ABB free@home kotiautomaatio ja siihen on kytkettynä termostaatit kaikkiin näihin tiloihin missä viilennylaitteetkin tulee olemaan. Termostaatit hoitaa vesikiertoisen lattialämmityksen ohjauksen jakotukile tulevan toimilaitteen avulla ja haluan niiden hoitavan myös noiden puhallinkonvektoreiden ohjauksen. Toimintaperiaate niin, että kun termostaatti havaitsee, että sisälämpötila ylittää tietyn raja-arvon niin kyseisen huoneen puhallinkonvektori käynnistyy. Konvektoreiden pitää pystyä toiminaan jokaisen täysin itsenäisesti. Tarkoittaako tämä, että termostaatti ohjaa jotain venttiiliä siellä kiertovesipumpun ja puhallinkonvektorin välillä? Vai kuitenkin kiertovesipumppua sillä periaatteella, että kun joku termostaatti pyytää niin neste alkaa kiertää kaikissa laitteissa, mutta vain yksi konvektori käynnistyy?

Edellinen periaate on tyypillistä konvektorien 2-putkijärjestelmälle ja sehän on sama periaate, jolla lattialämmitystä jakotukkien avulla vaikuttaa olevan tarkoitus ohjata. Jälkimmäinen taas (hiukan oikaistuna) muistuttaa lämmityksen 1-putkikytkentää, mikä lienee etelämpänä tavallista, kun tiloja jäähdytetään vedenjäähdyttimen tuottamalla kylmällä vedellä (puhallinkonvektoreiden välityksellä). Maaliuoksen kanssa Suomen oloissa on järkevämpi pitäytyä 2-putkijärjestelmässä (syystä, että maapiiri ei ole moksiskaan kierron täydellisestä estymisestä ja että maaliuos on jäähdytyskaudella useimmiten jonkin verran lämpimämpää, mitä vedenjäähdyttimet tuottavat, eikä yksiputkijärjestelmä toimi hyvin, kun liuoksen lämpenemisvara on mainitusta syystä pieni kunnollisen jäähdytysvaikutuksen saavuttamiseksi). Automaation tehtävänä on säätää huoneen venttiileitä sen mukaan, tarvitaanko jäähdytystä vai lämmitystä ja huolehtia siitä, että samaan aikaan ei turhaan sekä lämmitetä että jäähdytetä ja vaihtaa toimintatapa jäähdytykseltä lämmitykseltä ja takaisin sillä tavoin konservatiivisesti, että venttiilit ja lämmönsiirtoelementit eivät tuhlaa energiaa liian nopeilla ja usein toistuvilla toimintatavan muutoksilla. Toki järjestelmään voi sisältyä kontrolleja, jolla käyttäjä voi vaikuttaa etenkin siirtymätapaan lämmityksen ja jäähdytyksen välillä.

Tähän sitten lisäyksenä vielä, että tyypillisesti konvektoreiden oma ohjain nostaa puhallinopeutta sen mukaan, miten paljon lämpötilatavoite on laitteen anturin havaitsemaa alempi. Tätä toimintoa voi olla vaikea tai turhan hankalaa ohjata suoraan keskusautomatiikalla, mutta toki tuokin on mahdollista. On myös sellaisia konvektoreita, joiden nopeutta voi säätää lähes portaattomasti 0-10V tasajänniteohjaussignaalilla. Keskusautomatiikka voisi silloin ohjata kunkin konvektorin venttiiliä (joko ON/OFF tai mahdollisesti portaattomasti) ja sen lisäksi myös puhaltimen nopeutta portaattomalla 0-10V ohjausviestillä.

Vaihtoehto 1:  Putkivedot tehdään sisäkatossa koolauksien välissä. Tämä rajoittaa putken kokonaispaksuutta niin ettei se periaatteessa saisi ylittää 45mm kakkoskakkos koolausta.

Vaihtoehto 2: on tehdä putkivedot yläkautta puhallusvillan yläpuolella. Puhallusvillat on jo kaikki puhalleltu ullakolle joten putket tulisi talvisin altistumaan pakkasille. Onko riskinä, että kaikki menee talvella shitksi?

Hiukan ohkaiselta tuo tila vaihtoehdolle 1 vaikuttaa, sillä putket pitäisi eristää kondenssia vastaan, eikä sentin paksuinen eriste ole tässä mielessä vielä täysin varma. Suojaputkea tuonne on vaikea saada enää sopimaan.
Ei vaihtoehdon 2 mukainen ratkaisu yleensä riko putkia, etenkään PEX-sellaisia, vaikka erittäin kova pakkanen pääsisi jäädyttämään liuoksen. Alkoholin ja veden seos ei jäädy samalla tavoin kuin vesi, vaan jäätyminen tapahtuu niin, että liuokseen muodostuu aluksi pelkästä vedestä muodostuvia kiteitä, jotka pakkasen koventuessa kasvavat, mutta joiden alkoholipitoisuus pysyy matalampana kuin kiteiden välisen liuoksen. Jäljelle jäävä neste pakkasen mukaan vahvistuvaa alkoholia, joka pysyy nestemäisenä ja pystyy purkamaan putkeen syntyvää painetta paisuntasäiliöön. Syntynyt hyhmä on kylläkin jäykkäliikkeistä, eli virtausta ei saa kulkemaan ennen sään lauhtumista, mutta eipä jäähdytykseen liene talvella tarvettakaan.

[sailor]

Vaihtoehto 3: Jotain ihan muuta?

Meillä rinnetalo ja kerrospinta-ala on joku 125-130m2. Tuon tilan (+ alakerran aula) pitää yksi ilmalämpöpumppu jollakin 400W:n keskiottoteholla viileänä +30 asteen helteillä. Talo kököttää ilman varjoa ja villa/puhallusvillakin on lennellyt yläpohjasta vähän sinne sun tänne.

Suunnittelet minusta turhan vikaherkkää ja kallista laitteistoa. Yksi reippaan kokoinen 4-suuntaan työntävä kattokonvektori sopivaan paikkaan. Ohjaus kaukosäätimellä esim. 22-23 asteeseen, ja vastaavasti maalämpöpumpusta lämpökäyrä kohdalleen. Ei tarvitse koskea koko kesänä yhteenkään säätöön, eikä tarvitse kytkeä yhteenkään automaatioon. Jos haluaa makuuhuoneisiin viileämpää niin sitten napsauttaa konvektorissa pyynnin yöksi 20 asteeseen.

Jäähdytystarve on muutenkin hyvä ajatella niin että esim:
- ulkona -25 ja sisällä +22 -> pitää tuottaa 47 asteen lämpötilaero -> 10kW lämmitysteho
- ulkona +25 ja sisällä +22 -> pitää tuottaa 3 asteen lämpötilaero -> alle 1kW:n jäähdytysteho

[golemi]

Suunnittelet minusta turhan vikaherkkää ja kallista laitteistoa. Yksi reippaan kokoinen 4-suuntaan työntävä kattokonvektori sopivaan paikkaan. Ohjaus kaukosäätimellä esim. 22-23 asteeseen, ja vastaavasti maalämpöpumpusta lämpökäyrä kohdalleen. Ei tarvitse koskea koko kesänä yhteenkään säätöön, eikä tarvitse kytkeä yhteenkään automaatioon. Jos haluaa makuuhuoneisiin viileämpää niin sitten napsauttaa konvektorissa pyynnin yöksi 20 asteeseen.

Kiitos kommentista. Kattokonvektorin paikka on jo ns. kiveen hakattu sinne olohuone, ruokailutila, keittiö sektorille josta ilma pääsee leviämään nelisuuntaisen puhalluksen ansiosta myös käytävään joka johtaa sitten kohti muuta taloa/huoneita. Kuitenkin talon koon 189m2 ja muodon huomioon ottaen ei olisi mitenkään mahdollista hoitaa oleskelutilojen ja makuuhuoneiden viilennystä yhdellä, edes kahdella kattokonvektorilla. Makuuhuoneiden ovet halutaan kuitenkin öisin pitää kiinni tai korkeintaan vähän raollaan sen sijaan, että niitä pidettäisiin sepposen selällään sen vuoksi, että joku kattopuhallin jaksaa 15m päästä hönkiä viileää ilmaa sinne.

Automaatioon liittämällä haluan maksimoida käytön helppouden ja myös kustannukset. Laitteet on päällä vain kun viilennystä oikeasti tarvitsee eikä ne unohdu käyntiin jos kukaan ei ole päivällä kotona tai on viikonlopun mökillä. Onhan se tietty vähän hiuksien halkomista kun sitä alkaa ajattelemaan mitä tuolla automaatiolla loppupeleissä saavuttaa verrattuna ehdottamaasi "manuaaliseen" ohjaukseen laitteen kaukosäätimellä.

[kotte]

Kuitenkin talon koon 189m2 ja muodon huomioon ottaen ei olisi mitenkään mahdollista hoitaa oleskelutilojen ja makuuhuoneiden viilennystä yhdellä, edes kahdella kattokonvektorilla. Makuuhuoneiden ovet halutaan kuitenkin öisin pitää kiinni tai korkeintaan vähän raollaan sen sijaan, että niitä pidettäisiin sepposen selällään sen vuoksi, että joku kattopuhallin jaksaa 15m päästä hönkiä viileää ilmaa sinne.

Automaatioon liittämällä haluan maksimoida käytön helppouden ja myös kustannukset. Laitteet on päällä vain kun viilennystä oikeasti tarvitsee eikä ne unohdu käyntiin jos kukaan ei ole päivällä kotona tai on viikonlopun mökillä. Onhan se tietty vähän hiuksien halkomista kun sitä alkaa ajattelemaan mitä tuolla automaatiolla loppupeleissä saavuttaa verrattuna ehdottamaasi "manuaaliseen" ohjaukseen laitteen kaukosäätimellä.

Jos talo on vähänkään massiivisemmista aineista rakennettu, makuuhuonetta ei todellakaan saa jäähtymään yön aikana jonnekin kauemmas kulman taakse sijnoitetulla konvektorilla, vaikka ovet olisivat selkosen selällään. Tuloksena on sen sijaan lähinnä kiertävää kuivunutta ilmaa ja sitten konvektorin sijaintipaikassa on aamulla pitkään turhan viileää (etenkin jos hellejakso on hellittämässä samalla).

Kannattaa silti harkita kunnolla, miten ratkaisee automatiikan ja konvektoreiden yhteiselon. Yksinkertaisinta olisi hankkia laitteet, jotka on alun perin tarkoitettu keskusautomatiikan ohjaamiksi ja antaa sekä laitteen käynnistys, kiertoventtiilin säätö että puhallintehon valinta automatiikan hallintaan. Jos taas hankkii kaukosäätimellä ohjattavia vakiokonvektoreita, täytyy asiaa miettiä paljon tarkemmin, jotta toiminta olisi kutakuinkin tolkullista. Yksi mahdollisuushan olisi hankkia sopivia verkotettuja IR-lähettimiä kaikkiin sijoitustiloihin ja antaa niiden ohjaus automatiikan vastuulle. Valitettavasti konvektorit yleensä piippaavat, kun ne saavat uuden koodin, mutta automattikanhan voisi periaatteessa ohjelmoida niin, että asetuksia ei muuteta yöllä lainkaan ja ohjauksia lähetetään muutenkin harvakseltaan. Tavallinen konvektori hoitaa tehtävänsä ihan mainiosti omalla ohjauslogiikallaan kun on vähänkään jäähdytystarvetta odotettavissa, mutta lähinnä laitteen käynnistäminen mahdollisen jäähdytystarpeen alettua, kennon kuivatus riittävän pitkään maksimitavoitelämpötilalla jäähdytystarpeen päätyttyä ja lämmityksen pudotus pois päältä jäähdytyksen ollessa käytössä sopisivat hyvin automatiikan ohjaukseen tällaisella kokoonpanolla.

[sailor]

Kiitos kommentista. Kattokonvektorin paikka on jo ns. kiveen hakattu sinne olohuone, ruokailutila, keittiö sektorille josta ilma pääsee leviämään nelisuuntaisen puhalluksen ansiosta myös käytävään joka johtaa sitten kohti muuta taloa/huoneita. Kuitenkin talon koon 189m2 ja muodon huomioon ottaen ei olisi mitenkään mahdollista hoitaa oleskelutilojen ja makuuhuoneiden viilennystä yhdellä, edes kahdella kattokonvektorilla. Makuuhuoneiden ovet halutaan kuitenkin öisin pitää kiinni tai korkeintaan vähän raollaan sen sijaan, että niitä pidettäisiin sepposen selällään sen vuoksi, että joku kattopuhallin jaksaa 15m päästä hönkiä viileää ilmaa sinne.

Automaatioon liittämällä haluan maksimoida käytön helppouden ja myös kustannukset. Laitteet on päällä vain kun viilennystä oikeasti tarvitsee eikä ne unohdu käyntiin jos kukaan ei ole päivällä kotona tai on viikonlopun mökillä. Onhan se tietty vähän hiuksien halkomista kun sitä alkaa ajattelemaan mitä tuolla automaatiolla loppupeleissä saavuttaa verrattuna ehdottamaasi "manuaaliseen" ohjaukseen laitteen kaukosäätimellä.

Jännää...meillä pidetään päivällä ovia auki ja yöksi suljetaan/jätetään raolleen. Tee sellainen koe että laitat saunan lämpenemään ja jätät saunan oven auki. Vaikka mikään ei edes puhalla niin vain on viereisissä huoneissakin kohta kuuma 

Teet toki kuinka haluat (niinhän me miehet tehdään ) mutta täysin overkill Suomessa ja Suomen eristystasoilla alkaa sirottelemaan 10m2 koppeihin erillisiä konvektoreita. En huolisi vaikka ilmaiseksi saisi. Jo pelkästään huolto/kondenssi yms. haittatekijät kuittaavat näennäishyödyn.

Koten tekstiin nyt en viitsi edes vastata. Sen verran tuuheta *askaa kuivuvine ilmoineen 

[kotte]

Koten tekstiin nyt en viitsi edes vastata. Sen verran tuuheta *askaa kuivuvine ilmoineen 

Hyvä niin. Puhun kuitenkin kokemuksesta, eli on nyt kaksi kesää koettu konvektorit makuuhuoneissa ja kyllä parannus oli ratkaiseva. En oikein itsekään olisi uskonut moista ennakolta, kunnes aikoinaan tuli todetuksi ilmalämpöpumpun "autuus" kesämökillä makuuhuoneen jäähdytyksessä (puuttumatta historiaan ja syihin tarkemmin). Konvektorit on meillä säädetty niin, että makuuhuoneiden lämpötilat ovat kaksi astetta oleskelutiloja viileämpiä ja kaikki ovat tyytyväisiä entiseen nähden, jolloin vain oleskelutiloissa oli jäähdytystä.

[golemi]

Jännää...meillä pidetään päivällä ovia auki ja yöksi suljetaan/jätetään raolleen. Tee sellainen koe että laitat saunan lämpenemään ja jätät saunan oven auki. Vaikka mikään ei edes puhalla niin vain on viereisissä huoneissakin kohta kuuma 

Teet toki kuinka haluat (niinhän me miehet tehdään ) mutta täysin overkill Suomessa ja Suomen eristystasoilla alkaa sirottelemaan 10m2 koppeihin erillisiä konvektoreita. En huolisi vaikka ilmaiseksi saisi. Jo pelkästään huolto/kondenssi yms. haittatekijät kuittaavat näennäishyödyn.

Koten tekstiin nyt en viitsi edes vastata. Sen verran tuuheta *askaa kuivuvine ilmoineen 

Nykyisessä kerrostalokopissamme ei ole saunaa niin jää koe tekemättä Minulla on ollut lämpö ja kosteusmittaus rakenteilla olevassa talossa jo pidemmän aikaa siitä on kyllä hyvin huomattavissa miten korkealle lämpötila voi nousta ja vielä klo 24 lämpöä voi olla 27-28c. Siinä munaskut hikoaa ihan suotta. En usko, että tulen viilennyslaitteiden asennusta jälkikäteen katumaan, päinvastoin.

Kaipailisin vielä mielipiteitä tuohon vaihtoehto 2 asennustapaan jossa vedetään putket ullakolle ja sieltä laitteille, että onko tuhoon tuomittu tapa tehdä ja minkälaisilla viilennystehoilla olisi hyvä mennä?

[kotte]

Kaipailisin vielä mielipiteitä tuohon vaihtoehto 2 asennustapaan jossa vedetään putket ullakolle ja sieltä laitteille, että onko tuhoon tuomittu tapa tehdä ja minkälaisilla viilennystehoilla olisi hyvä mennä?

Tapa 2 olisi omasta mielestäni aivan mainio, jos putket vedettäisiin eristettyinä tiiviisiin suojaputkiin, jotka puolestaan upotettaisiin villaeristeiden alle. Tuolla yläpohjassa ei saisi olla mitään liitoksia ja konvektoreiden pitäisi olla sellaisia, että niillä on helppo kerätä periaatteessa mahdollinen (mutta toteutuksella käytännössä mahdottomaksi saatu) nestevuoto suojaputkesta kondenssiviemäriin. En tunne ehdottamaasi konvektorimerkkiä, mutta niistä, jotka tunnen käytännössä, ainakin Sabianan seinäkonvektoreissa katosta seinäpintaa (joko sisä- tai ulkopuolella) myötäillen laskeutuvat liuosputket suojaputkineen on helppo asentaa päättymään laitteen päädyssä olevan viemäröidyn  lisäkondenssialtaan yläpuolelle. Jäätymisestä kirjoitinkin jo edellä, mutta sekä mahdollisen yläpohjaeristeen yläpuolisen asennuksen jäätymisriskin että virtausäänen vaimennuksen takia välttäisin metalliputkia. Myös höyrysulun läpiviennit kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella, eli yhtänäisissä suojaputkissa ei pidä olla aukkoja yläpohjaan ja suojaputken ja höyrysulun väli on tiivistettävä luotettavasti. On myös otettava huomioon, että suojaputkien sisäpinnalle voi talvella tiivistyä sisäilman kosteutta, jos ne asennetaan muualle kuin yläpohjan eristen alapuolelle. Eli eristeen yläpuolinen asennus edellyttää myös suojaputken ja liuosputken välin tiivistämistä elastisena pysyvällä kitillä kaikista päätekohdista etenkin, jollei joka päädyssä ole keruuallasta ja ehkä viemäröintiäkin mahdollisen suojaputken sisäpintaan talvella tiivistyvän kondenssin varalta.

[kaupunkitila]

Hyviä näkökulmia tässä ja varmaan itsekin otan oppia Kotten suojaputkiin liittyvistä vinkeistä.

Mulla on täällä parhaillaan asenteilla 2 konvektorin systeemi, josta tulee osin kanavoitu.

Pari kommenttia :
- Mä meinaan laittaa liemiputket vaihtoehdon 2 -mukaisesti yläpohjaan. Laitan päälle ikäänkuin "kohoumana" ehkä 10-20cm villaa.
- Vaihtoehdon 1 hylkäsin työmäärän ja edelläkuvattujen haasteiden vuoksi.
- Yleisellä tasolla, työmäärä on mulla ollut aika kamala jo nyt, eikä ole valmista. Pökerryttää tässä ketjussa tullut ajatus useista konvektoreista ja niihin liittyvästä automaatiosta. Itelläkin on huomattavasti yksinkertaisempi setup, ja MMJ:tä tulee jo korvista ulos, hirvittää putkivetojen määrä, ja vaikka kuinka kädet käy, asentamista riittää.
- Laitoin yksinkertaisuuden yhdeksi kriteeriksi, mulla oli siihen tällaisia ajatuksia: yleensä yksinkertainen toimii,  ja mietin sitä skenariota kun järjestelmään tulee vika, se pitää saada helposti korjattua.
- Aika paljon yksinkertaisti se, että laitoin molemmat konvektorit yhdellä ohjaimella (yhdellä termostaatilla),  mutta niin että napillla (ja käsisulkuventtiilillä) saa katkaistua mikä konvektori on päällä tai ei päällä.

[seppaant]

Niin kuin Sailor sanoi "yksinkertainen on kaunista"

ATS

[kotte]

Niin kuin Sailor sanoi "yksinkertainen on kaunista"
 
ATS

Tuon voin minäkin allekirjoittaa. Mutta eipä paljon auta, jos asukkaat haluavat makuuhuoneisiinsa ehdottomasti viileämpää kuin oleskelutiloihin, ja kokemuksen mukaan hommaa ei saa toimimaan hyvin edes niin, että kellon ohjaamana johonkin kellonaikaan jäähdytetään, toiseen lämmitetään ja huoneiden ja oleskelutilojen välillä on kellon ohjaamia siirtoilmapuhaltimia äänieristettyine väljine siirtokanavineen.

Ainoa yksikertainen ratkaisu, mitä voisin harkita (kun en tiedä, miten toimisi käytännössä) olisi avarissa oleskelutiloissa keskeisesti sijoitettu puhallinkonvektori tai miksei ilppi (vaikkapa katossa), tuloilman esijäähdytyskenno, jatkuvasti päällä oleva lto (siis tuloilmaa vain kuivataan, muttei suoranaisesti jäähdytetä) sekä huonekohtaisilla sähköisesti ohjatuilla venttiileillä tuloilman ja oleskelutilojen kosteusanturin perusteella varmennettu ja huonekohtaisesti ohjattu lattiaviilennys. Meillä esimerkiksi on makuuhuoneissa korvausilman jäähdytys maaliuoksella (talossa ei ole lto:ta ja lämmitys radiaattoreilla), mutta eihän tuo ollenkaan riitä viilennykseksi kesällä.

Vai onko tämäkään sitten enää yksinkertainen ratkaisu? Ja vetääkö sen toiminta ja käyttömukavuus vertoja huonekohtaisilla hiljaisilla konvektoreilla toteutetulle ratkaisulle? Kaikenlaiset kattojäähdytysratkaisut ovat vähintään yhtä monimutkaisia kuin sama konvektoreilla hinnasta puhumattakaan, jos halutaan vastaava suorituskyky.

[sailor]

Nykyiaikaisessa talossa laitat ILP:n tai puhallinkonvektorin asteet 22 asteeseen, ja kas kummaa koko kämppä on 22 asteinen. Missään vaiheessa konvektoria/ILP:iä ei sammuteta, koska sitä varten siinä on termostaatti. Jos talon lämpökuorma suurenee niin invertteri ILP nostaa hiukan kierroksia ja puhallustehoa. Puhallinkonvektorin puhallinnopeutta voi joutua nostamaan.

En suosittele myöskään yhtään termostaattia järjestelmään, ja jos laittaa, niin silloin ne täytyy vääntää kesällä täysille jolloin vesi kiertää lattioissa myös kesäisin (tasaten lämpötilaeroja). Maalämpöpumpun lämpökäyrällä hoidetaan oikeanlämpöistä vettä lattioihin.

Illallahan ei mitään lämpökuormaa lisäävää tule sillä aurinko yleensä vähentää säteilytehoaan iltaa kohden.

[kotte]

Nykyiaikaisessa talossa laitat ILP:n tai puhallinkonvektorin asteet 22 asteeseen, ja kas kummaa koko kämppä on 22 asteinen.

Jos noin kerran on, taloon on turha investoida lattialämmityksiä sun  muita hankalia lämmönjakolaitteita, vaan maalämpöpumpun kanssa lämmittää mainitulla konvektorilla tai tyytyä ilmalämpöpumppuun. Lämmityksen kanssa tämä on erityisen kätevää, kun tuloilma pitää makuuhuoneet hiukan lämmönlähteen sijoitustilan lämpötilaa alempana, mitä ainakin  monet, elleivät useimmat pitävät miellyttävimpänä.

Ensimmäinen särö asiaan on, jos ikkunoissa ei ole kunnollista ulkopuolista auringonsuojausta tai makuuhuoneisiin raahataan ylimääräisiä lämmönlähteitä kuten tietotekniikkaa tilaa lämmittävien asukkaiden ohella (jolloin ne yllättäen saattavatkin lämmetä jäähdytyskaudella hiukan konvektorin sijoitustilaa korkeammalle). Toinen ja omasta mielestäni merkittävämpi särö asiaan on, että mikä tahansa huoneen yläosaa jäähdyttävä konvektori saa sijoituspaikan ilman liikkeelle. Niinpä konvektorin sijoitustila ja siihen välittämästi littyvät avarien aukkojen takana olevat tilat tuntuvat viileämmiltä kukin ovatkaan, sillä ilmavirtaukset siirtävät lämpöä iholta ja etenkin paljaalta iholta, jollaista kesäaikaan monesti suositaan.

[sailor]

Jos noin kerran on, taloon on turha investoida lattialämmityksiä sun  muita hankalia lämmönjakolaitteita, vaan maalämpöpumpun kanssa lämmittää mainitulla konvektorilla tai tyytyä ilmalämpöpumppuun. Lämmityksen kanssa tämä on erityisen kätevää, kun tuloilma pitää makuuhuoneet hiukan lämmönlähteen sijoitustilan lämpötilaa alempana, mitä ainakin  monet, elleivät useimmat pitävät miellyttävimpänä.

Ensimmäinen särö asiaan on, jos ikkunoissa ei ole kunnollista ulkopuolista auringonsuojausta tai makuuhuoneisiin raahataan ylimääräisiä lämmönlähteitä kuten tietotekniikkaa tilaa lämmittävien asukkaiden ohella (jolloin ne yllättäen saattavatkin lämmetä jäähdytyskaudella hiukan konvektorin sijoitustilaa korkeammalle). Toinen ja omasta mielestäni merkittävämpi särö asiaan on, että mikä tahansa huoneen yläosaa jäähdyttävä konvektori saa sijoituspaikan ilman liikkeelle. Niinpä konvektorin sijoitustila ja siihen välittämästi littyvät avarien aukkojen takana olevat tilat tuntuvat viileämmiltä kukin ovatkaan, sillä ilmavirtaukset siirtävät lämpöä iholta ja etenkin paljaalta iholta, jollaista kesäaikaan monesti suositaan.

Niinhän ne tekee sisarfoorumilla ilmalämpöpumpuilla, meneppä sinne ihmettelemään 

Tämän ison tilan isoihin ikkunoihin tulossa tummennusverhot jotka sulkeutuvat auringonpaisteella. Makuuhuoneet joihin tulee pienempi puhallin on 11-12m2 per huone, näissä ei normaalia runsaampaa ”aurinkorasitetta”

Nii et ei ollu lämpökuormaa.

[kotte]

Nii et ei ollu lämpökuormaa.

Riippuu siitä, ovatko automaattiset tummennusverhot ikkunoiden ulkopuolella, sisäpuolella vai jossakin lasivälissä. Pitää paikkansa, että lämpökuorma on vähäinen, jos tummennusverhot ovat ikkunan ulkopuolella, muutoin ei (kaikesta on kokemustakin ...).

[golemi]

Riippuu siitä, ovatko automaattiset tummennusverhot ikkunoiden ulkopuolella, sisäpuolella vai jossakin lasivälissä. Pitää paikkansa, että lämpökuorma on vähäinen, jos tummennusverhot ovat ikkunan ulkopuolella, muutoin ei (kaikesta on kokemustakin ...).

Verhot tulevat ikkunoiden sisäpuolelle kaikissa isoissa kiinteissä ikkunoissa ja yhdessä avattavassa sinne väliin. Myyjä toi kyllä hyvin ilmi minulle sen hyödyn mikä saadaan jos verhot on ikkunoiden ulkopuolella, mutta todettiin siinä samalla, että koska niitä halutaan käyttää myös talvisin näköesteenä ulospäin niin voi olla tilanne, että ulkopuolelle asennettuun verhomekanismiin pääsee jäätä väliin ja se ei välttämättä pelitäkään ennen kuin jäät saa poistettua. Verhojen materiaalivalinnoilla sai sitten pelattua vielä vähän tuon auringon lämpökuorman pienentämiseksi.

[kotte]

Verhot tulevat ikkunoiden sisäpuolelle kaikissa isoissa kiinteissä ikkunoissa ja yhdessä avattavassa sinne väliin. Myyjä toi kyllä hyvin ilmi minulle sen hyödyn mikä saadaan jos verhot on ikkunoiden ulkopuolella, mutta todettiin siinä samalla, että koska niitä halutaan käyttää myös talvisin näköesteenä ulospäin niin voi olla tilanne, että ulkopuolelle asennettuun verhomekanismiin pääsee jäätä väliin ja se ei välttämättä pelitäkään ennen kuin jäät saa poistettua. Verhojen materiaalivalinnoilla sai sitten pelattua vielä vähän tuon auringon lämpökuorman pienentämiseksi.

Tuo esittämäsi näkökohta on aivan perusteltu ja toimisin varmaa samalla tavalla, ehkä kumminkin auringonsuojausta täydentäen. Esimerkiksi ikkunan sisäpuolella oleva tummapintainen suojaus ei vähennä lämpökuormaa juuri yhtään, vaikka toki auttaa sillä tavoin, että suora auringonpaiste ei osu suoraan sisällä oleskeleviin.

Itsellä esimerkiksi on molemmin puolin valkopintainen sisäpuolinen pimennyskaihdin makuuhuoneessa, jonne aurinko pääsee paistamaan vain aamuisin. Huomaa silti selvästi, että konvektori alkaa jäähdyttää aamuisin termostaatin perusteella, vaikka normaalina kesäaamuyönä ilmanvaihdon korvausilman jäähdytyskin riittää yksinään pitämään lämpötilan tavoitearvossa. Lounaan puolella olevassa olohuoneessa on uloimmassa ikkunavälissä sälekaihdin, mutta tuo päästää niin paljon lämpöä lävitseen, että pidän kesällä ikkunan ulkopuolella erillistä aurinkosuojaa.

[sailor]

Verhot tulevat ikkunoiden sisäpuolelle kaikissa isoissa kiinteissä ikkunoissa ja yhdessä avattavassa sinne väliin. Myyjä toi kyllä hyvin ilmi minulle sen hyödyn mikä saadaan jos verhot on ikkunoiden ulkopuolella, mutta todettiin siinä samalla, että koska niitä halutaan käyttää myös talvisin näköesteenä ulospäin niin voi olla tilanne, että ulkopuolelle asennettuun verhomekanismiin pääsee jäätä väliin ja se ei välttämättä pelitäkään ennen kuin jäät saa poistettua. Verhojen materiaalivalinnoilla sai sitten pelattua vielä vähän tuon auringon lämpökuorman pienentämiseksi.

No sälekaihtimethan sinne on laitettava lasien väliin. Myyjä näköjään myy mitä sattuu jos joku vaan on lompakko auki 

Sälekaihtimet sitten siihen automaatioon, ja kaukosäätimiä pöydät täyteen 

[Roori]

Ei ne mahdu kiinteiden ikkunoiten väliin ja kaasut katoo jos reikiä tekisi...

Itsekin vaihdoin tommosia isoja avattavia ikkunoita kiinteiksi ja säleet sisäpuolelle, tyytyväinen ollaan kaikinpuolin kiinteisiin...

[sailor]

Ei ne mahdu kiinteiden ikkunoiten väliin ja kaasut katoo jos reikiä tekisi...

Itsekin vaihdoin tommosia isoja avattavia ikkunoita kiinteiksi ja säleet sisäpuolelle, tyytyväinen ollaan kaikinpuolin kiinteisiin...

Mulla on parissa ovessa sisäpuoliset sälekaihtimet ja niistä tulee vahvasti Anttila ja 80-luku mieleen    Sitten vaihtoehtona kalvotus ja tavalliset verhot, mutta ei mitään pölynkerääjiä sisäpuolelle.

Mullakin on kaasulasit, 78% typpeä joka välissä (niinkuin kaikilla 5 vuoden jälkeen) 

[golemi]

No sälekaihtimethan sinne on laitettava lasien väliin. Myyjä näköjään myy mitä sattuu jos joku vaan on lompakko auki 

Sälekaihtimet sitten siihen automaatioon, ja kaukosäätimiä pöydät täyteen 

Niin tosiaan kuten mainitsin niin kiinteitä on nämä isot ikkunat niin sinne ei mahdu oikein sälekaihdinta väliin En arvellut ottaa yhtään kaukosäädintä myöskään verhoille koska kaukosäätö onnistuu joka ikisellä puhelimella ja tabletilla varsin vaivattomasti ja osaltaan automaatio hoitaa tämänkin ajastetusti/auringonvalotunnistimella.

[sailor]

Niin tosiaan kuten mainitsin niin kiinteitä on nämä isot ikkunat niin sinne ei mahdu oikein sälekaihdinta väliin En arvellut ottaa yhtään kaukosäädintä myöskään verhoille koska kaukosäätö onnistuu joka ikisellä puhelimella ja tabletilla varsin vaivattomasti ja osaltaan automaatio hoitaa tämänkin ajastetusti/auringonvalotunnistimella.

Kiinteät ikkunat makuuhuoneissa? Tainnut trendit muuttua 15 vuodessa 

[golemi]

Kiinteät ikkunat makuuhuoneissa? Tainnut trendit muuttua 15 vuodessa 

Taitaa olla rikkinäinen puhelin tässä nyt... kukaan ei ole missään vaiheessa näin sanonut  Isoilla ikkunoilla tarkoitin tosiaan oleskelutiloissa olevia isoja +2x2,5m ikkunoita jotka on kiinteitä. Makuuhuoneissa on yhtä lukuunottamatta kaikki ikkunat avattavia. Mutta nyt menee jo niin sivuun aiheesta ettei toinna jatkaa.

Vaihtoehdolla 2 lähdetään täälläkin menemään ihan vaan jo sen takia, että siellä koolausvälissä putkien vieminen aiheuttaisi liian monta kompromissia ja lopputulos voisi mennä metsään. PEX putki suojaputkeen ja eristesukka päälle ja pikkasen puhallusvillaa suojaksi, sen minkä siellä kehtaa myllätä.

[tk-]

Tuo jakotukki yläpohjassa kuulostaa vähän riskaabelille, mutta jos sen koteloi ja vetää sieltä vuotoputken näkyville, niin eiköhän senkin kanssa pärjää. Säästäähän siinä taas monta höyrynsulun läpivientiä.

Meillä Tampereella rivitalossa tehtiin jälkikäteen maaviileä ja se vietiin parvekkeiden kattorakenteissa ja sieltä seinän läpi sisään. Jäätymisen estämiseksi oli kellorele, joka pyöritti viinaa ja avasi huoneistokonvektorien magneettiventtiilit asetuksen mukaan, muistaakseni me laitettiin kahdesti päivässä 5-10min ajan.