Nibe 1255 3-12kw logi

[maalämmittää]

pesuhuone on kyllä kylmä. 20.9 astetta mittarin mukaan. Nyt oli päivän kiertovesipumpun kierrokset automaatilla, ja huiteli jossain 30% yläkerta lämmin ja alakerta. Jotenkin ihmeellistä että teknisestä tilasta lähimmät tilat kylmiä..

Ilmanvaihto?

[luu5]

Ihmeelline dT 5K. Onko Nibessä kiertovesipumppu automaatilla? Päivitä uusimpaan softaan aluksi.

[Theme]

Entäs jakotukin omat virtaussäädöt? Onko virtausmittareita?

Virtaukset täysillä pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen ja yön aikana ei lämmennyt yhtään.

[Theme]

Ihmeelline dT 5K. Onko Nibessä kiertovesipumppu automaatilla? Päivitä uusimpaan softaan aluksi.

Automaatilla oli ja laitoin eilen illalla 50% käsiajolle ja tilanne ei muuttunut.

[Theme]

Ihmeelline dT 5K. Onko Nibessä kiertovesipumppu automaatilla? Päivitä uusimpaan softaan aluksi.

Keväällä päivitin. Pitää katsoa onko uudempaa versiota.

[ishiba]

Virtaukset täysillä pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen

Oliko tämä virtausmittareista luettuna vai säädöt auki? Kokeile lisää löylyä kiertovesipumppuun.

Onhan siellä autotallissa maltillinen ilmanvaihto?

[luu5]

Automaatilla oli ja laitoin eilen illalla 50% käsiajolle ja tilanne ei muuttunut.

Ok. Täällä on nyt pakkasta -3C ja kone tekee lämpöä 4,4kW teholla. dT lattiaan on 1,3K, oletan, että pumppu laskee tuon BT25-BT3 (30,8-29,5) erosta.

En tiedä onko nämä mitenkään ideaalisia arvoja, mutta ainakaan kylmä ei ole.

[Theme]

Oliko tämä virtausmittareista luettuna vai säädöt auki? Kokeile lisää löylyä kiertovesipumppuun.

Onhan siellä autotallissa maltillinen ilmanvaihto?

Virtausmittarilta luettuna ja säätö auki. En ole kytkenyt vielä ilmanvaihtoa toimintaan autotallissa.

[Theme]

Ok. Täällä on nyt pakkasta -3C ja kone tekee lämpöä 4,4kW teholla. dT lattiaan on 1,3K, oletan, että pumppu laskee tuon BT25-BT3 (30,8-29,5) erosta.

En tiedä onko nämä mitenkään ideaalisia arvoja, mutta ainakaan kylmä ei ole.

Mistä voin tarkistaa tuon dT:n?

[ishiba]

Mistä voin tarkistaa tuon dT:n?

dT = delta-T, eli tulo- ja menolämpötilan erotus. Lähinnä se lattialämmitys toimii paremmin kun siellä putkissa on kunnon virtaus.

[Theme]

Pitääpä tutkia iltapäivällä lisää.

[luu5]

dT = delta-T, eli tulo- ja menolämpötilan erotus. Lähinnä se lattialämmitys toimii paremmin kun siellä putkissa on kunnon virtaus.

Vaikuttaako virtausnopeus luovutetun lämmön määrään aikayksikköä kohti? Vai onko tuolla tarkoitus ohjata kompuran taloudellisuutta/tehokkuutta?

[ishiba]

P = Q * Δt * 0,07 ,

missä
P = lämmitysteho [kW]
Q = vesivirta [l/min]
Δt = delta-t [°C]

Vaikuttaako virtausnopeus luovutetun lämmön määrään aikayksikköä kohti? Vai onko tuolla tarkoitus ohjata kompuran taloudellisuutta/tehokkuutta?

Juu, siis mitä enemmän sitä vettä kiertää aikayksikössä, niin sitä pienempi tuo Δt on samalla lämmitysteholla. Jos taasen virtausnopeus pysyy samana, niin  Δt kasvaa, kun teho suurenee.

Jos  Δt:tä kasvattaa kovin paljon, niin käytännössä menoveden lämpötila nousee enemmän kuin paluuveden lämpötila laskee, jolloin oletettavasti COP heikkenee. Lattialämmitys toimii parhaiten kun  Δt on pieni ja ne lattialämmitysputket koko mitaltaan suht tasalämpöiset.

Karkeana esimerkkinä: -30 C ulkolämpötilassa ja 20 C sisälämpötilalla lämmitysteho 10 kW, meno 35 C ja paluu 30 C, eli  Δt  = 5 C. 0 C ulkolämpötilassa tehontarve on (20 C - 0 C) / (20 C - (-30 C)) = 0,4 -kertainen eli 4 kW. Jos virtausnopeus on sama, niin  Δt on myös 0,4 -kertainen eli 2 C.

[luu5]

P = Q * Δt * 0,07 ,

missä
P = lämmitysteho [kW]
Q = vesivirta [l/min]
Δt = delta-t [°C]

Juu, siis mitä enemmän sitä vettä kiertää aikayksikössä, niin sitä pienempi tuo Δt on samalla lämmitysteholla. Jos taasen virtausnopeus pysyy samana, niin  Δt kasvaa, kun teho suurenee.

Jos  Δt:tä kasvattaa kovin paljon, niin käytännössä menoveden lämpötila nousee enemmän kuin paluuveden lämpötila laskee, jolloin oletettavasti COP heikkenee. Lattialämmitys toimii parhaiten kun  Δt on pieni ja ne lattialämmitysputket koko mitaltaan suht tasalämpöiset.

Karkeana esimerkkinä: -30 C ulkolämpötilassa ja 20 C sisälämpötilalla lämmitysteho 10 kW, meno 35 C ja paluu 30 C, eli  Δt  = 5 C. 0 C ulkolämpötilassa tehontarve on (20 C - 0 C) / (20 C - (-30 C)) = 0,4 -kertainen eli 4 kW. Jos virtausnopeus on sama, niin  Δt on myös 0,4 -kertainen eli 2 C.

Eli periaatteessa saman tehon voi siirtää joko hitaalla kierrolla, jolloin dT kasvaa suureksi tai nopealla kierrolla jolloin dT pysyy matalana. Tätä varmaan tuo kevään softa pyrkii tekemään pitämällä pumpun aika vilkkaalla.

Hitaassa kierrossa on varmaan sekin ongelma, että kierron alkupää saattaa imeä lämmöt vedestä?

[v130882]

Hitaassa kierrossa on varmaan sekin ongelma, että kierron alkupää saattaa imeä lämmöt vedestä?

Kyllä näin voi käydä ja kävikin. Viime vuoden syksyllä vanhemmalla softalla kiertovesipumppu pyöri noin 12 % ja nyt noin 40 %. Lattiat on nyt tasaisemmin lämpöisiä joka puolelta kuin mitä viime syksynä oli.

E. Ja meillä nyt dT 3,5 astetta ja virtaus 10,5 l/min eli lämmitysteho nollan kelillä 2,6 kW.

[tk-]

Kyllä näin voi käydä ja kävikin. Viime vuoden syksyllä vanhemmalla softalla kiertovesipumppu pyöri noin 12 % ja nyt noin 40 %. Lattiat on nyt tasaisemmin lämpöisiä joka puolelta kuin mitä viime syksynä oli.

E. Ja meillä nyt dT 3,5 astetta ja virtaus 10,5 l/min eli lämmitysteho nollan kelillä 2,6 kW.

Lattialämmityksessä nyt kuitenkin kun suunnitellessa pyritään siihen, että seinien vieressä, varsinkin jos on paljon ikkunapintaa, kiertäisi lämpöisempi vesi kun keskilattialla. Jos tuota kiertoa kovasti kasvattaa, niin ehkä päästään hieman parempaan hyötysuhteeseen. Mutta heikkeneekö sitten asumismukavuus, kun suunniteltu lisäteho ikkunaseinillä ei toteudukaan?

[Lappanen]

Virtaukset täysillä pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen ja yön aikana ei lämmennyt yhtään.

Onhan tuosta mahdollinen esisäätö tehty? Eli säädetään kuristukset piirien pituuksien mukaan taulukosta ja sitten vasta hienosäätö korkeilla jos tarvetta. En tosin tiedä onko kaikissa tukeissa tuota esisäätöä, mutta itsellä niitä ei oltu säädetty putkarien toimesta vaan piti itse hoksata kun korkeista säätö oli alkuun aika epäloogista...

[Roori]

Säädetäänkö noilla korkeilla jotain muka jollakin tukkimallilla...itse ajattelen että pelkästään niillä avataan/suljetaan piiri...
Säätö tehdään sillä esisäädöllä oikeaksi>sopivaksi!

[Lappanen]

Omissa Rothin tukeissa piirien pituuksien mukaan säädetään piirien kuristukset menopuolelta ja paluupuolelta sitten hienosäätö korkeilla ja/tai toimilaitteilla.

[Theme]

https://www.heatco.fi/tuote/jakotukit-virtausmittareilla/ tuommoiset tukit alakerrassa, yläkerrassa ja autotallissa.

[tk-]

https://www.heatco.fi/tuote/jakotukit-virtausmittareilla/ tuommoiset tukit alakerrassa, yläkerrassa ja autotallissa.

Noissa varmaan esisäätö tehdään tuosta virtausmittarin juuresta, eli punainen lukitusrengas pois ja sitten pyöritellään haluttuun virtaamaan. Korkki kannattaa pitää kokonaan auki, niitä ei tarvita hienosäätöön näissä virtausmittarilla varustetuissa.

Periaattessa viimeisen päälle säädetyssä järjestelmässä olisi vielä nuo jakotukkien virtaamatkin tasattu tuolla linjasäätöventtiilillä, mutta tämmöisessä muutaman jakotukin systeemissä se kannattanee avata kokonaan ja kuristaa noilla pelkillä piirikohtaisilla virtausmittareilla.

[v130882]

Lattialämmityksessä nyt kuitenkin kun suunnitellessa pyritään siihen, että seinien vieressä, varsinkin jos on paljon ikkunapintaa, kiertäisi lämpöisempi vesi kun keskilattialla. Jos tuota kiertoa kovasti kasvattaa, niin ehkä päästään hieman parempaan hyötysuhteeseen. Mutta heikkeneekö sitten asumismukavuus, kun suunniteltu lisäteho ikkunaseinillä ei toteudukaan?

Noinhan se normaalisti menee. Mutta tarkoitin että virtauksen kasvu tasoitti lattian lämpötilaeroja piirin alku- ja loppupään välillä.

[v130882]

Noissa varmaan esisäätö tehdään tuosta virtausmittarin juuresta, eli punainen lukitusrengas pois ja sitten pyöritellään haluttuun virtaamaan. Korkki kannattaa pitää kokonaan auki, niitä ei tarvita hienosäätöön näissä virtausmittarilla varustetuissa.

Periaattessa viimeisen päälle säädetyssä järjestelmässä olisi vielä nuo jakotukkien virtaamatkin tasattu tuolla linjasäätöventtiilillä, mutta tämmöisessä muutaman jakotukin systeemissä se kannattanee avata kokonaan ja kuristaa noilla pelkillä piirikohtaisilla virtausmittareilla.

Siellä oli pdf säädöstä: https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2019/04/Enerline-jarjestelman-saato_2019.pdf

[Theme]

Noniin. Pumpussa uusin päivitys, ja tukkien esisäätöä ei ollut tehty ollenkaan. Pitäisikö kiertovesipumppu laittaa 100% ja sitten esisäätö vai miten?

[Theme]

Tein jo niin. Dt mut:issa mistähän sen -30 tai -32 voisi tarkistaa?

[v130882]

https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/F750%20l%C3%A4mmityksen%20virtausasetukset%201337-1.pdf

[Theme]

Kiitos. -32 on sitten oikea.

[brainsurgery]

Mystistä, laitahan lokia tänne niin tutkitaan.

Muistin sittenkin oikein. Laitoin login tänne kun ei liity tämän otsikon alle enää oikein mitenkään: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8361.msg118296#msg118296

[Theme]

No niin. Päivitin pumpun ja sehän alkoi kierrättämään vettä ihan eritavoin 100% kokoajan ja kyllä tämä nyt alkaa lämpeemään.

[Theme]

Jakotukkien esisäätöä ei ollut tehty ollenkaan, sen takia kun autotalli kuulemma sekottanut.. Yritin jotenkin ite säätää ne.

[Theme]

Pesuhuone on kyllä viileä. Mistähän johtuu likainen vesi virtausmittarissa?

[ishiba]

Pystytkö laittamaan kuvan mittarista?

[Theme]

Likainen

[Theme]

Puhtaampi

[Theme]

Mitenkäs se tuo lepoaika? Tarvitseeko invertteripumppu lepoaikaa? Tuon uusimman päivityksen jälkeen tuo ei ole kyllä pitänyt yhtään lepoa..

[ishiba]

Ei kai se lepoa tarvi. Ideanahan siinä on, että tasainen lämmitys on sähkönkulutuksen kannalta edullisempaa.

[Theme]

Tuli sellainen mieleen, että kannattaako tuo keruupiirinpumppu olla automaatilla, manuaalilla vai kiinteä delta? Nyt pellosta tulee +0,2 ja lähtee -2,6

[maalämmittää]

Tuli sellainen mieleen, että kannattaako tuo keruupiirinpumppu olla automaatilla, manuaalilla vai kiinteä delta? Nyt pellosta tulee +0,2 ja lähtee -2,6

Pidän automaatilla.
Oletan että delta on silloin Niben parhaan tiedon mukainen.

[Tapsa.P]

Voisko joku vilkaista liitteen käyriä ja pumpun kytkentää? Kaverin talo ja sähköä menee kyllä aika mukavasti. Mitä tuosta lähtis säätämään?

[PS]

Eikös tuo mene suht ok.
Käyttöveden tarve ollut varsin pientä. Jos näin jatkossakin, voisi käyttöveden lämpötilaa laskea. Käyttöveden käytön lisääntyessä kaivon lämpötila dippaa vastaavasti aina hetken. Talon sisälämpötila reagoi nopeasti kiertoveden lämpötilaan. Huoneantureiden hyödyistä monta mielipidettä. Kaivon syvyys nippa-nappa.