Bosch Compress 7001i

[Makkeri]

Kokemuksia Bosch Compress 7001i laitteesta kaipailisin. kolmesta erillaisesta 3-12 kw invertteripumpusta tullut tasavertaiset tarjoukset joista kohta pian pitäisi valinta tehdä . Niben F1255 ollut kiikarissa , mutta nyt kun vertaillut näitä tarjoituja laitteita, niin tämä vaikuttaa ehkä parhaalta? Takuukin tosi hyvä.  Vähän vain tällekkään palstalle kukaan kokemuksia kertonut.

https://www.youtube.com/watch?v=_H23iqj2egM

 

[ISKI]

Omassa projektissani päädyin Bosch 7001i LWM 4-16 koneeseen, joka asennettiin kesäkuun lopulla.
Kone on toiminut hyvin, mutta talvi ja tulevat vuodethan sitten vasta näyttävät mihin pystyy ja miten kestää.
Koneen oman laskurin mukaan mukaan talon lämmitykseen on tuotettu energiaa 5064 kWh ja kulutettu sähköä 908 kWh eli sen COP = 5,58.
Vastaavasti lämpimän käyttöveden tekoon on tuotettu energiaa 888 kWh ja kulutettu sähköä 275 kWh eli sen COP = 3,23.
Mielestäni ihan kelpo lukemia.
Tähän systeemiin asennettiin  200 l puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu lämmityspiiriin, kaikki siis lattialämmityksellä.
Puskurivaraajaan päädyin, kun kesälläkin pidetään lämpöjä osaksi päällä. On osoittautunut hyväksi, käyntijakson määrä pysyy kohtuullisena.
Lisäksi puskurivaraajassa on käyttöveden esilämmityskierukka, joka tietty tekee lämpimän veden teosta vieläkin edullisempaa.

Boschissa ei ole muuta tietojen lokitusta kuin nuo tuotetun energian ja käytetyn sähkön laskurit.
Eli tästä pitkä miinus, jos niitä kaipaa.
Boschin miehet (siis nimenomaan Boschin, myyjä/asennusfirma) johtivat harhaan, kun antoivat ymmärtää, että lokitussysteemeitä olisi tulossa hyvinkin pian. Myöhemmin ovat peruneet nämä lupaukset.
Sitä en tiedä, olisiko laitteessa joku sisäinen lokitus, johon vain huolto pääsee käsiksi.
Ns. huotovalikon kautta ei löydy mitään lokitusta.
Viime viikolla hankin tuon Husdata.se lokituksen. Asennus onnistui ns. heittämällä.

Husdata online kelpo systeemi, pieniä puutteita siellä täällä, jotka olisi kiva saada fiksatuksi.
Mutta nykyiselläänkin hoitaa peruslokitukset. Voin joskus laittaa jonkun käyrän näytille.

BoschEasyRemote iPhone/Android appsista näkee lähinnä, mitkä ovat lämpötilat ja millä nopeudella kompressori käy.
Lisäksi sillä voi muutella lämpimän käyttöveden lämpöä ja laittaa päälle noita tehomoodeja. Itse en näitä koskaan tarvitse.
Voi myös säätää huonelämpötilaa - edellyttää käsittääkseni huonetermostaatin asentamista, minulla ei ole.
Ja näyttää olevan myös joku "Holiday period" asetus, itselleni ei mitään käyttöä.
Ovat luvanneet tästä päivityksen syksyn aikana - odotellaan.

Boschista vielä se, että tekee myös legionellatappokuumennuksen lähes ilman vastuksia. Tähän mennessä vastukset käyttäneet 7kWh.
En ole pystynyt vielä jäljittämään, mihin/koska tuo on kulunut - laskuriin tulee silloin tällöin 1 kWh lisää.
Bosch 7001i LWM sarja on käsittääkseni sama kuin IVT Geo 5xx sarja, Ruotsin foorumeista saattaa tuosta IVT:stä löytyä lisää kokemuksia.

[Makkeri]

Kiitos kokemuksista! Ei ainakaan vielä sulkenut laitetta pois näitten kommenttien vuoksi.

 

[ISKI]

Tässä luupaamani kuva Bosch 7001i LWM 4-16 yhden vuorokauden ajalta, sisältää yhden legionellatappovaiheen.
Kuva siis Husdata.se Online palvelusta.
Radiator forward = lattiaan menevää lämpöä (näitä tekstejä ei palvelussa valitettavasti pääse editoimaan).
Out = ulkolämpötila, on siis ollut tasaista 3-5 astetta.
Comp speed = kompressorin antoteho, vaihdellut siis 5-10 kW kompressorin koneen käydessä.
Tämä 5 kW näyttää olevan aikalailla minimiteho, jota kone pystyy tuottamaan. Ilmoittaa käyvänsä 30% teholla, joka näyttää olevan minimi tälle pumpulle.
Eli näillä keleillä ei päästä tuolle Boschin ilmoittamalle 4 kW minimimiteholle, joka ehkä toteutuisi, kun lähtevä lämpö reilusti korkeampi (ja kaivo kylmempi).
Käppyröistä näkee, että kone joutuu tekemään pari astetta turhan lämmintä vettä, kun vesi sekoittuu puskurivaraajassa.
Puskurivaraaja kytketty kolmella putkella. Saatan muuttaa myöhemmin - tai sitten en.

[peki]

Tässä luupaamani kuva Bosch 7001i LWM 4-16 yhden vuorokauden ajalta, sisältää yhden legionellatappovaiheen.
Kuva siis Husdata.se Online palvelusta.
Radiator forward = lattiaan menevää lämpöä (näitä tekstejä ei palvelussa valitettavasti pääse editoimaan).
Out = ulkolämpötila, on siis ollut tasaista 3-5 astetta.
Comp speed = kompressorin antoteho, vaihdellut siis 5-10 kW kompressorin koneen käydessä.
Tämä 5 kW näyttää olevan aikalailla minimiteho, jota kone pystyy tuottamaan. Ilmoittaa käyvänsä 30% teholla, joka näyttää olevan minimi tälle pumpulle.
Eli näillä keleillä ei päästä tuolle Boschin ilmoittamalle 4 kW minimimiteholle, joka ehkä toteutuisi, kun lähtevä lämpö reilusti korkeampi (ja kaivo kylmempi).
Käppyröistä näkee, että kone joutuu tekemään pari astetta turhan lämmintä vettä, kun vesi sekoittuu puskurivaraajassa.
Puskurivaraaja kytketty kolmella putkella. Saatan muuttaa myöhemmin - tai sitten en.

Voitko tarkistaa, mitata Hanalta tuon käyttöveden lämpötilan?

[ishiba]

Boschista vielä se, että tekee myös legionellatappokuumennuksen lähes ilman vastuksia. Tähän mennessä vastukset käyttäneet 7kWh.
En ole pystynyt vielä jäljittämään, mihin/koska tuo on kulunut - laskuriin tulee silloin tällöin 1 kWh lisää.
Bosch 7001i LWM sarja on käsittääkseni sama kuin IVT Geo 5xx sarja, Ruotsin foorumeista saattaa tuosta IVT:stä löytyä lisää kokemuksia.

Tuon punaisen käyrän piikki lopussa saattaa tulla vastuksen käytöstä. Voi olla mahdollista, että tuon sinisen käyrän anturi on lauhduttimen ja vastuksen välissä ja sen vastuksen päälläolo ei näy siinä mittauksessa. Päälläoloaika per legionellatappo taitaa olla niin lyhyt, että kilowattituntimittariin tulee täysiä tunteja vain silloin tällöin.

[ISKI]

Voitko tarkistaa, mitata Hanalta tuon käyttöveden lämpötilan?
[/size]
[/size]En ihan ymmärtänyt tämän tarkoitusta. Joka tapauksessa, lämpimän veden syötössä on tuo säätöryhmä, joka pudottaa lämpimän käyttöveden lämpötilaa.

[ISKI]

Tässä uusi kuva, yksi tunti legionellakuumennuksen lopulta.
Tosiaan näyttää siltä, että vastukset ovat olleet hetken päällä, sitä ennen kompressori pysäytetty.
Husdata online palvelussa joku bugi, sen mukaan vastukset koko ajan off.

[ishiba]

Voiko tuosta Bochista säätää tuota pumpun nopeutta suuremmaksi lämmönjaon osalta? Siis lauhduttimen ΔT:tä pienemmäksi. Saisi heat carrier forwardin samaksi kuin radiator forwardin ja vähän paremman hyötysyhteen. Tämmöinen ajatus heräsi nyt sen kummemmin asiaa miettimättä.

[peki]

Voitko tarkistaa, mitata Hanalta tuon käyttöveden lämpötilan?
[/size]
[/size]En ihan ymmärtänyt tämän tarkoitusta. Joka tapauksessa, lämpimän veden syötössä on tuo säätöryhmä, joka pudottaa lämpimän käyttöveden lämpötilaa.

Niin tietysti, pumpulta tulee niin kuumaa että on priimattava.

[ISKI]

"Voiko tuosta Bochista säätää tuota pumpun nopeutta suuremmaksi lämmönjaon osalta? Siis lauhduttimen ΔT:tä pienemmäksi. Saisi heat carrier forwardin samaksi kuin radiator forwardin ja vähän paremman hyötysyhteen. Tämmöinen ajatus heräsi nyt sen kummemmin asiaa miettimättä."

Systeemissä on lämmönjaolle oma kiertopumppu, joka on käsisäädöllä. Koneen oma kiertopumppu toimii tavallaan puskurivaraajan syöttöpumppuna, käy vain jos kompressori on päällä.
Tuossa aikasemmin jo kerroin, että tämä suurehko dT kai johtuu lämpöjen sekoittumisesta puskurisäiliössä.
Puskurivaraajassa on kolmiputkikytkentä, voin piirtää kuvan myöhemmin.
Eli kuten sanottu, saatan muuttaa kytkentää myöhemmin niin, että lämmönjaon kierto (radiator forward) saa mahdollisimman paljon ja suoraan kompressorista tulevaa (heat carrier forwardi) vettä.
Ajattelin katsoa yhden lämmityskauden ensin.

[ishiba]

Näitä kytkentöjä taitaa olla nykyään vähintäänkin riittävästi erilaisia.

Oletin kolmiputkikytkennän olevan allaolevan mukainen, jolloin homman saisi balanssiin säätämällä koneen omaa kiertovesipumppua isommalle.

Jos Bosch työntää lämmintä vettä hieman enemmän kuin lämmönjako sitä ottaa ja koska lämmin vesi kelluu kevyempänä, niin jossain vaiheessa nuo lämpötilat on samat.

Jos Bosch pysähtyy, niin varaajan lämmin vesi korvautuu paluusta tulevalla kylmällä vedellä.

Jos Bosch ei pysähdy, niin lämmin vesi alkaa sekoittumaan lämmönjaon paluun veteen tuolla T-haarassa. Tämä ei haittaa jos Bosch hoksaa säätää tehoa pienemmälle tai sammuttaa itsensä. Lämpöpumpun hyötysuhde riippuu tuotetun veden lämpötilasta.

Koodia: [Valitse]

>HCF     RF->--
  |      |
------------
|          |
|          |
|          |
|          |
|          |
|          |
------------
     |
-<-Return--<--
Ei mitään hajua miten se Bosch itseään säätelee. Tuo ylläoleva nyt vaan tämmöisenä arvailuna noiden lämpötilojen käyttäytymisestä. Jos kytkentä on tuon tyyppinen, niin säätämällä saattaisi selvitä. Jos se on jotain muuta, niin ylläoleva ei välttämättä päde.

[ISKI]

Puskurivaraajan kytkentä on juuri tuon kaavion mukainen.
Funtsimani muutos olisi niin, että myös yläpuolella kytkentä olisi T-haaralla, siis samalla tavalla kuin paluu.
Silloin pumpun vesi menisi suoraan mahdollisimman suoraan lämmityskiertoon.
Alla kuva, josta näkyy myös Boschin oman kiertopumpun nopeus (HC pump speed).
Näyttäisi, että säätyy aika lailla suoraan pumpun tehon mukaan.

[ishiba]

Niin näyttäisi säätyvän tuo kierrosnopeus tehon mukaan. Tainnut siirtyä jatkuvan käynnin puolelle.

Jos haluaa jotain kokeilla, niin joku tuommoinen säätö sieltä saattaisi löytyä (nämä ei ole ko. pumpun, mutta jotain vastaavaa):

"Ltila.ero TC3/TC0 lämm.
3... 15 K
Lämpöpumpun menojohdon ja paluujohdon sallittu lämpötilaero lämmityskäytössä"

Pienempi arvo pitäisi lisätä sen Boschin pumpun nopeutta, voi kokeeksi laitta vaikka tuon pienimmän 3 K (tai mikä se tässä pumpussa onkaan), niin näkee vaikuttaako se mihinkään. Laittelee sitten sopivaksi tai palauttaa alkuperäisen.

[Roori]

Pakkohan noiden molempien keruu+lämmöjako kiertopumppujen on säätyä kompuran kierrosten (teho) perässä jotta optimi dT saadaan toteutumaa ja saavutetaan paras mahdollinen SCOPeloinen.

[samza]

Niin ISKI tarkoittaa että Puskurivaraaja->lämmitysverkosto pumppu on käsisäätöinen.

Lämmön keruupiirin pumppu ja MLP->puskurivaraaja pumppu ovat automaatilla? Ja näistä pystyy säätämään lämpötilaeroa kyllä. Taisi ohjeissa/oletuksena  olla että lattialämpö 5ast ja patterit 8ast?  Toki olen lueskellut IVT:n ohjetta mutta läheltä liippaa
Meillä neliputkinen puskurivaraaja järjestelmässä

[ISKI]

Noiden ishiba:n kommenttien perusteella innostuin säätämään konetta:
Lauhdittimen dT:n pystyi säätämään Boschin asetuksista, oli 5 astetta muutin arvoon 3 astetta.
Vaikutus oli se, että kun kompressori käy minimiteholla (aika tarkkaan 5kW antoteho), niin kiertovesipumpun nopeus kasvoi 41%:iin (oli aikaisemmin 18%).
Eli toimi niin kuin pitääkin.
Sitten lähdin muuttamaan tuon ulkoisen lämmityspiiriin kiertovesipumpun käsisäätöä, tarkoituksena saada lämmityspiirin (Radiator forward) lämpö mahdollisimman lähelle tätä pumpusta tulevan veden arvoa (Heat Carrier Forward).
Jonkinlainen kompromissi näille keleille löytyy arvosta 2.5 (Wilon asteikko 1-6).
Käppyrästä näkyy, että kun kompressori käy vähän reilummin (noin 6-7kw), ovat käyrät (vihreä ja sininen) ihan päällekäin eli tavoitteen mukaiset arvot.
Sitten kun kompressorin teho pienenee tuonne  5 kw tasolle, on ulkoinen kierto karvan verran liian suuri ja menevän veden lämpö putoaa noin 0.5 astetta

Itse tästä opin, että kyllä on tarkkaa hommaa näiden "vapaasti hengittävien" puskurivaraajoitten kanssa, jos ihan optimia tavoitettaan.
Tässä tapauksessahan se toteutuu mielestäni, kun tasapainotilassa lämmityskierto on täsmälleen yhtä suuri kuin pumpun sisäinen kierto.
Ja invertterikoneella tietty sitä, että lämmityspiirin kiertokin pitäisi olla automaattisesti säätyvä.

Tuo 3 asteen dT taitaa olla turhan tiukka, ehkä muutan asteen takaisin.

[Roori]

Tuossa aikajaksossa ainakin, aika lyhyt, säätö näyttää toimivan hyvin tasaisesti ja hyvin...eikös nuo Nibeläiset hypi ja pompi vastaavassa ajossa jo melkoisesti...
Pitäis vielä kaivaa jostain mimmosesti se varaaja tossa on...
Näinhän se on selostettu, että neliputkiset 'urut':

Tähän systeemiin asennettiin  200 l puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu lämmityspiiriin, kaikki siis lattialämmityksellä.
Puskurivaraajaan päädyin, kun kesälläkin pidetään lämpöjä osaksi päällä. On osoittautunut hyväksi, käyntijakson määrä pysyy kohtuullisena.
Lisäksi puskurivaraajassa on käyttöveden esilämmityskierukka, joka tietty tekee lämpimän veden teosta vieläkin edullisempaa.

[ishiba]

Ja invertterikoneella tietty sitä, että lämmityspiirin kiertokin pitäisi olla automaattisesti säätyvä.

Tuo 3 asteen dT taitaa olla turhan tiukka, ehkä muutan asteen takaisin.

Hyvältähän tuo näyttää. Lottoaisin, että se ihan tahallaan ajattaa tuossa käynnin alussa varaajan täyteen lämmintä vettä. Kauheasti lämmönhukkaa siitä 30 -asteisesta varaajasta ei taida tulla ja sehän menee sitten lämmitykseen kun pumppu tekee käyttövettä tai pitää taukoa.

Mun mielestä sitä lattialämmityksen kiertoa ei kauhesti voi säätää. Putken halkaisija, piirin pituus, asennusväli, vesivirta ja menolämpötila on noissa asennuksissa käsittääkseni aikalailla optimoitunut vuosien saatossa. Jos  kiertonopeuden puolittaa, niin ΔT kaksinkertaistuu ja käytännössä menoveden lämpötilaa pitää nostaa jotta pirtti ei kylmenisi. Jos ΔT:n puolittaa, niin pumppauskustannukset kasvaa huomattavastii ja menolämpötila ei kuitenkaan merkittävästi putoa. Pumpun sähkössä tieten voisi vähän säästää, jos se kävisi pienemmällä teholla kun lämmitystarvetta ei ole.

Karkeasti 75 % lämmitysenergiasta tuotetaan Helsingin seudulla ulkolämpötilan ollessa -10 ja +6 °C välillä. Siis lähinnä nuilla huiteilla pitäisi saada hyvä hyötysuhde.

Wilo on siitä kiva kun siitä saa tarkasti säädettyä sen nostokorkeuden.

Tuossa taitaa olla R410A kylmäaine, joten tuon dt:n voi varmaan valita mieluisaksi.

[Roori]

Oilonin pumpuissa näkyy olevan säätö kuinka saa pumpun lämmönjaon dT tavoitetta passattua vastaamaan talon ominaisuuksia, tällä tappaa selostettu (tavallaan asetetaan 'lämpökäyrä dT:lle):

[ishiba]

Hyvin mahdollista (mun mielestä myös järkevää), että tuo "Ltila.ero TC3/TC0 lämm." -säätö on olennaisesti lauhduttimen kiertovesipumpun säätö. Niin kai se tuossa Oilonissakin on. Siis lauhduttimen pumppu pyörii steady-state -tilassa suht samalla nopeudella ja lauhduttimen dt riippuu lämmitystehosta eli ulkolämpötilasta. Nibessäkin säädetään dt MUT:issa ja se varsinainen lauhduttimen dt on mitä on. Tuo Boschin toiminta selviää sitten pakkasilla.

[ishiba]

Tuo

"Min. ulkolämpötila"

kannatta tarkistaa että se on jotain -30 C luokkaa (tai mikä se sielläpäin on). Kun tuo varmaan vaikuttaa lämpökäyrän ja tuon dt:n säätöön.

[Roori]

Eikö Bossin manuaali selosta näitä eri parametrointeja?

[ishiba]

En mää löytänyt (vika ei välttämättä ole manuaaleissa)

Tuolta katselin: https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/muut/compress-6000awb_asennusohje.pdf

E: siis noissa 7001i manuskoissa oikein ollut mitään infoa
E2: on tuo min. ulkoilman lämpötila tuolla yhdessä ohjeessa, eli se on varmaan oikein laitettu.

[samza]

mikä ohjainyksikkö 7001i:ssä on? rego 5200? https://www.lviraty.fi/data/ivt/kaytto-ohjeet/BOSCH_REGO-5200_kayttoohje.pdf

[ISKI]

Bosch 7001i LVW:ssä on Rego 3000

[ISKI]

Ishiba kirjoitti: "Hyvin mahdollista (mun mielestä myös järkevää), että tuo "Ltila.ero TC3/TC0 lämm." -säätö on olennaisesti lauhduttimen kiertovesipumpun säätö. Niin kai se tuossa Oilonissakin on. Siis lauhduttimen pumppu pyörii steady-state -tilassa suht samalla nopeudella ja lauhduttimen dt riippuu lämmitystehosta eli ulkolämpötilasta. Nibessäkin säädetään dt MUT:issa ja se varsinainen lauhduttimen dt on mitä on. Tuo Boschin toiminta selviää sitten pakkasilla."

Boschissa asetetaan valikosta suoraan tuo dT. Oman kokemukseni pumppu sitten itse säätää sisäisen kiertovesipumpun niin, että tuo asetettu dT saavutetaan.
Tehdasasetus ja Boschin kavereiden suositus on, että lattialämmityksen kanssa käytetään dT=5 astetta ja patterilämmityksen kanssa dT = 8 astetta.

[ISKI]

Tuli tehty tahaton rasitustesti koneelle: Katselin illalla Boschin EasyRemote mobiilisovellusta ja muutin vahingossa huonelämpötilan 29 asteeseen (normaalisti arvossa 22 astetta). Ja konehan ryhtyi töihin käskettyyn, kts. kuva.
Aikaisemmassa viestissä sanoin, että tämä vaikuttaisi vain, jos huoneanturi asennettu (minulla ei), mutta näyttääkin vaikuttavan jotenkin käyrän kautta.
Tuossa mobiilisovelluksessa on muuten tässä kohtaa sellainen käytettävyysmoka, ettei pyydä mitään vahvistusta asetetulle lämpötilan muutokselle, hipaisu näytöllä riittää ja muutaman minuutin päästä uusi lämpötila-asetus otetaan käyttöön. Monet muut asetukset ovat kyllä varmistusten takana.
Tuosta kuvasta näkee muutaman jutun:
- huipputeho näillä lämmöillä näyttäsi olevan jotain 18 kW paikkeilla (tyyppikilven mukaan 0/35 teho 15.5 kW)
- tuo tehoarvio siis tulee koneelta itseltään, en tiedä miten laskee
- täysteholla keruupiirin pumppu joutuu käymään 100%, mutta ainakin lyhyen ajan sisällä keruupiirin dT pysyy jossain 4 asteen hujakoilla
- tässä keruupiirinä 280m kaivo GeoDuo putkilla, 16m 50mm vaakaputkia, teknisessä tilassa kupariputkia vain noin 3m matka

[ishiba]

Aikaisemmassa viestissä sanoin, että tämä vaikuttaisi vain, jos huoneanturi asennettu (minulla ei), mutta näyttääkin vaikuttavan jotenkin käyrän kautta.

Aika yleinen logiikka lämpöpumpuissa tuntuu olevan, että huonesäätö nostaa menolämpötilan pyyntiä jollain kertoimella jos huoneanturia ei ole asennettu. Tässä varmaan 1 aste huonesäätöä on 2 astetta käyrällä tjsp. Tuotahan voi käyttää ihan hyväkseenkin.

[tomppeli]

- täysteholla keruupiirin pumppu joutuu käymään 100%, mutta ainakin lyhyen ajan sisällä keruupiirin dT pysyy jossain 4 asteen hujakoilla
- tässä keruupiirinä 280m kaivo GeoDuo putkilla, 16m 50mm vaakaputkia, teknisessä tilassa kupariputkia vain noin 3m matka

dT arvo 4 K täysteholla on ihan siedettävä.
12 kW lämmitysteholla dT on jo 3 K tuntumassa.
Onneksi valitsit isoläpimittaiset putket keruuseen.

[Mudmax]

No niin, tulen uutena mukaan keskusteluun. Bosch Compress 7001i-12 tilattuna. Valintaan vaikutti mm. mukautuvuus vanhaan lämpökaivoon. Asennus parin viikon päästä.

Aiempi pumppu Nibe f1240-12 sanoi lopullisesti sopimuksen irti lähes tasan 10v. käytön jälkeen. Niin kuin varmaan suurin osa käyttäjistä tekee, ei manuaaleihin yms. muihin kosketa ennekuin 1. vika ilmaantuu. Nibe oirehti viimeiset kolme vuotta, milloin mistäkin syystä. Sitä ennen lämpöantureita vaihdettiin alkup. tilalle lähes kaikki, myös kolmitieventtiilin sisuskalut menivät vaihtoon. Noin 7. vuoden käytön jälkeen alkoi antamaan LP-hälyä ensin epäsäännöllisesti sitten jatkuvasti. Korjaantui tavallisesti katkaisemalla pumppu off/on. Loppuniitti oli kapilaarisen paisuntaventtiilin jumiutuminen (kuumakaasun lämpötila nousi jatkuvasti yli raja-arvon eli 135,7 jotain). Sitten kesällä ilmeisesti paloi kompuran käämi. Alkoi polttamaan talon pääsulakkeen 1. vaiheesta heti käynnistymisen yhteydessä.
Nibeä yritettiin elvyttää useammankin valtuutetun asentajan toimesta. Olisi toki saanut toimia pidempäänkin 
___________________________________________________________________________________________
Rintamiestalo, rak. vuosi 1956, virallisia neliöitä 212,5 + täysmitt. kellari (120m2). Porakaivo 200m. Nibe F1240-12 (2009).

[Roori]

No niin, tulen uutena mukaan keskusteluun. Bosch Compress 7001i-12 tilattuna. Valintaan vaikutti mm. mukautuvuus vanhaan lämpökaivoon. Asennus parin viikon päästä.

Aiempi pumppu Nibe f1240-12 sanoi lopullisesti sopimuksen irti lähes tasan 10v. käytön jälkeen. Niin kuin varmaan suurin osa käyttäjistä tekee, ei manuaaleihin yms. muihin kosketa ennekuin 1. vika ilmaantuu. Nibe oirehti viimeiset kolme vuotta, milloin mistäkin syystä. Sitä ennen lämpöantureita vaihdettiin alkup. tilalle lähes kaikki, myös kolmitieventtiilin sisuskalut menivät vaihtoon. Noin 7. vuoden käytön jälkeen alkoi antamaan LP-hälyä ensin epäsäännöllisesti sitten jatkuvasti. Korjaantui tavallisesti katkaisemalla pumppu off/on. Loppuniitti oli kapilaarisen paisuntaventtiilin jumiutuminen (kuumakaasun lämpötila nousi jatkuvasti yli raja-arvon eli 135,7 jotain). Sitten kesällä ilmeisesti paloi kompuran käämi. Alkoi polttamaan talon pääsulakkeen 1. vaiheesta heti käynnistymisen yhteydessä.
Nibeä yritettiin elvyttää useammankin valtuutetun asentajan toimesta. Olisi toki saanut toimia pidempäänkin 
___________________________________________________________________________________________
Rintamiestalo, rak. vuosi 1956, virallisia neliöitä 212,5 + täysmitt. kellari (120m2). Porakaivo 200m. Nibe F1240-12 (2009).

Taitaa tuo kaivonvahdinta olla kaikissa nykypumpuissa varsinkin näissä inverttereissä...vai oletko erityisesti tutkinut tuota jotta ei olisi?

Aika lyhytikäinen ollut tuo edellinen hevonen, tässä kohtaa kannattais hiukan miettiä että 'Mikä sen hepan tappo' eli onko sulla käyntitunnit + startit + kaivon lämmöt yms oleelliset poimittuna selville vanhasta?
Mikä lämmönjako ja puskuri/varaaja varustus, termostaatit.
Meinaan vaan että jos on heppa esim laukka-intervalli duunia joutunut painamaan liikaa ja väsynyt siihen...ehtisit vielä vaikuttamaan ennenkuin uusi kytketään vaikka onkin invertterikone!

[Kurre]

Miten sinulla tuo liuos pumppu käyttäytyy? Minulla tosiaan 245m kaivo josta haaroitettu viilennys omalla pumpulla. Jostain syystä lähes aina tuo liuos pumppu käy täysillä elikkä pyörii jossain 85-100 välillä. Pääasiassa 95-100. Onkohan tämä aivan normaalia ja jos ei mistä vikaa voi etsiä? Kaivosta tulee pitkälläkin käyntijaksolla noin 5-6C tavaraa alhaisin ehkä ollut 4,5C. Toki kovimmat pakkaset olleet nyt se -10C

Tuli tehty tahaton rasitustesti koneelle: Katselin illalla Boschin EasyRemote mobiilisovellusta ja muutin vahingossa huonelämpötilan 29 asteeseen (normaalisti arvossa 22 astetta). Ja konehan ryhtyi töihin käskettyyn, kts. kuva.
Aikaisemmassa viestissä sanoin, että tämä vaikuttaisi vain, jos huoneanturi asennettu (minulla ei), mutta näyttääkin vaikuttavan jotenkin käyrän kautta.
Tuossa mobiilisovelluksessa on muuten tässä kohtaa sellainen käytettävyysmoka, ettei pyydä mitään vahvistusta asetetulle lämpötilan muutokselle, hipaisu näytöllä riittää ja muutaman minuutin päästä uusi lämpötila-asetus otetaan käyttöön. Monet muut asetukset ovat kyllä varmistusten takana.
Tuosta kuvasta näkee muutaman jutun:
- huipputeho näillä lämmöillä näyttäsi olevan jotain 18 kW paikkeilla (tyyppikilven mukaan 0/35 teho 15.5 kW)
- tuo tehoarvio siis tulee koneelta itseltään, en tiedä miten laskee
- täysteholla keruupiirin pumppu joutuu käymään 100%, mutta ainakin lyhyen ajan sisällä keruupiirin dT pysyy jossain 4 asteen hujakoilla
- tässä keruupiirinä 280m kaivo GeoDuo putkilla, 16m 50mm vaakaputkia, teknisessä tilassa kupariputkia vain noin 3m matka

[tomppeli]

No niin, tulen uutena mukaan keskusteluun. Bosch Compress 7001i-12 tilattuna. Valintaan vaikutti mm. mukautuvuus vanhaan lämpökaivoon....
___________________________________________________________________________________________
Rintamiestalo, rak. vuosi 1956, virallisia neliöitä 212,5 + täysmitt. kellari (120m2). Porakaivo 200m. Nibe F1240-12 (2009).

Teillä kaivo saattaa tosiaan olla hiukan lujilla, kun lämmitettävää on aika paljon.
Invertterikoneet tosiaan seuraavat kaivo kuormituskykyä ja rajoittavat kaivosta otettavan lämpöenergian määrää, niin että kaivo ei menisi liian kylmäksi.
Kaivon kuormitusta voisi helpottaa parantamalla rakennuksen lämpöeristystä.
Yksi helppo ja edullinen keino on lisätä puhallusvillaa yläpohjien päälle, aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Myöskin ilmatiiviyden parantaminen auttaa melkoisesti.
Liesituuletin ja huippuimuri ovat melkoisia lämmönhukkaajia.

[ISKI]

Kurre kyseli maaliuospumpun nopeuksista Boschin 7001i pumpulla.
(Tuo Tomppelin viittaus Mudmax-käyttäjän tietoihin ei nyt näytä tähän suoraan liittyvän.)

Laitoin tähän tuoreen käyrän oman Bosch 7001i 4-16 pumpun käynnistä 12 tunnin ajalta.
Tämä siis vain esimerkin vuoksi, koska nuo nopeudet ovat tietysti tapauskohtaisia - Kurrella varmaan pienempi Bosch 7001i 3-12 pumppukin.
Käyrästä näkee, että nyt käytettävällä kompressorin n. 5 kW minimi energiantuotolla liuospiirin pumppu käy noin 50% teholla.

Minun systeemissä liuospiirissä tuo takaiskuventtiili ja konehuoneen 28mm kupariputket näyttävät tuottavan turhan paljon virtausvastusta ihan huippupakkasten aikana.
Tämän näkyy tuosta aikaisemmin laittamastani käyrästä.
Minulla ei siis oikeastaan ongelmaa, ajattelin katsoa tämän lämmityskauden yli ja sitten fiksailla jotain, jos todella tarpeen.

[ishiba]

Keruupiirin suodattimen voi varalta tarkistaa jos sitä ei ole vähään aikaan tehty.

[Kurre]

Joo ei varmaan vertailukelpoinen ole tosissaan.. itsellä pyörii tosiaan lähes kokoajan täysillä. 28mm kupari on myös konehuoneessa ja takaiskari löytyy myös koska näin oli ohjeisiin piirretty (jos on maaviileä). suodatinta boschin ohjeen mukaan keruupuolelle ei olisi ollut tarvetta laittaa mutta laitoin sen kuitenkin. Itsellä
Käynyt se pelko mielessä että jos putkari on laittanut menon ja paluuputket väärin päin vai onko tällä väliä kaivossa? Kaivon putki on 45mm turbo. Onko mahdollista että keruupuolella olisi jäänyt ilmaa? Tosin paineet ovat pysyneet tasaisena niin luulisi että ilma noista ilmakelloista poistuisi.

Pitänee tuo mutasihtii tarkistaa. Suurin ongelma itselläni tuntuu olevan tuo lattialämmityksen puoli jonne tuli uusi kiertopumppu grundfors alpha 3 -60 joka ei saa virtaamaa yli 1,9m2/h. Vanha pumppu joka oli oli vielä tehottomampi. Eli epäilen että tässä talossa ei ole lämmitys pelannut ikinä ihan kunnolla tai sitten on ajettu lämpimämpää vettä kiertoon kuin nyt. Jakotukilla delta T on 7 astetta piirustuksissa on taas 5. Vai onko tällä väliä?

Osaako kukaan muuten kertoa että kun nyt lämpötila on noin -1C onko 28c menivesi ok?

[ISKI]

Jos talon vuotuinen kulutus noin 30000 kWh ja jo nyt kompressori 100% eli noin 12 kW tehoilla, niin näyttäisi, että jotain on pahasti pielessä, ihan noin näppituntumalta sanottuna.

[Kurre]

Jos talon vuotuinen kulutus noin 30000 kWh ja jo nyt kompressori 100% eli noin 12 kW tehoilla, niin näyttäisi, että jotain on pahasti pielessä, ihan noin näppituntumalta sanottuna.

Käytin vähän huonoa termiä eli kompura pyörii noin 20-40% teholla mutta liuospumppu joka kaivossa olevaa nestettä pyörittää  käy lähes täysillä. kompura pyörii 50% teholla kun tekee lämmintä vettä ja korkein arvo on ollut sille 60% hetken aikaa kun oli yli 10C pakkasta.

[ishiba]

Suurin ongelma itselläni tuntuu olevan tuo lattialämmityksen puoli jonne tuli uusi kiertopumppu grundfors alpha 3 -60 joka ei saa virtaamaa yli 1,9m2/h. Vanha pumppu joka oli oli vielä tehottomampi. Eli epäilen että tässä talossa ei ole lämmitys pelannut ikinä ihan kunnolla tai sitten on ajettu lämpimämpää vettä kiertoon kuin nyt. Jakotukilla delta T on 7 astetta piirustuksissa on taas 5. Vai onko tällä väliä?

Osaako kukaan muuten kertoa että kun nyt lämpötila on noin -1C onko 28c menivesi ok?

Tuo menovesi on mielestäni ok. Onko siellä nyt paluuvesi 21 C, vai mitä tarkoitit tällä delta T 7 astetta?

Hmm. Millä asetuksella tuo alpha 3 on? Minkälaiset jakotukit siellä on ja jos siellä on virtausmittarit niin mitä ne näyttää?