Mitoituspyyntö OKT Valkeakoski

[Jakalamaki]

Hei!

Öljylämmitykselle korvaaja etsinnässä ja maalämpö kiinnostaisi. Kohde on 1989 valmistunut omakotitalo, kokonaispinta-ala n 240m2 josta autotalli 25, asuintilat 133 ja kellarissa sijaistevaa varastoa 85.
Asuintilat on yhdessä kerroksessa ja autotalli on samassa yhteydessä.  Vesikiertoinen patterilämmitys muualla paitsi pesutila+sauna+khh n 20 neliötä on vesikiertoisella lattialämmityksellä. Asuintiloissa on koneellinen ilmanvaihto talteenotolla (tehty 2017). Puurunko, villaa seinissä 20cm ja tiiliverhous. Alkuperäiset 3-lasiset ikkunat. Yläpohjassa villaa 30-40cm.
Aiempien omistajien kirjanpidon mukaan öljynkulutus ollut n 2000 litran luokkaa vuodessa. Talossa on yhdistelmäkattila joka lämpiää sähköllä kesällä ja talvella öisin ja sunnuntaisin (kausisähkö). Meillä kokonaiskulutus 18000kwh (4 henkeä), öljyä mennyt 400-600L vuodessa ja ehkä pesällinen purkulautoja päivässä lämmityskaudella on poltettu myös. Takkaa lämmitetään talvella vähintään joka toinen päivä.
Ouman säädetty niin, että kiertoon menee maksimissaan 48 asteista vettä, tuolla on huonelämpö pysynyt 20 paikkeilla kovimmillakin pakkasilla. Kattilassa on 4,5kw vastus joka kovilla pakkasilla riittää nippa nappa pitämään kattilan kuumana jos ei käyttövettä kulu.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!

Muutin laskelmaa antamiesi tietojen pohjalta ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 6,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Jakalamaki”   VALKEAKOSKI   (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Kellarivarasto 1989: Patterilämmitys, 15 °C, 85 m2, 187 m3:   0,94 kW   3 264 kWh
- Asunto 1989: Patterilämmitys, 22 °C, 133 m2, 346 m3:   5,38 kW   17 540 kWh
- Autotalli 1989: Patterilämmitys, 15 °C, 25 m2, 57 m3:   0,87 kW   2 418 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,2 kW   23 222 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  243 m2,  590 m3    3,4 COP   6,64 kW   23 222 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   7,4 kWh   28 022 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 116 kWh   0,82 kW   24 906 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   24 906 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      7,40 kW   24 906 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   24 906 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   5,3 kW   17 151 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 755 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 755 kWh

Tarvitaan 178 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,39 l/s (= 23,4 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,39 l/s = 23,4 l/min = 1404 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   34 kPa (0,34 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 402 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Yläkerran muuttaminen lattialämmitykselle tuskin kannattaa.
Osa alaspäin vuotavasta lämmöstä menee kellarivarastolle, mutta osa menee hukkaan (= 48 m2).
Lattialämmitys vaati hyvän lämpöeristyksen alleen. Mikäli haluat varautua lattialämmitykseen, lisää kaivoon syvyyttä noin 20 metriä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Jakalamaki]

Kiitos tomppeli! Käytitkö tuossa mitoituksessa pelkkiä rakennuksen tietoja vai huomioitko noita ilmoitettuja öljynkulutuksia ja takanpolttoja? Tuntuu pumpun tarvittava teho niin pieneltä että alkoi epäilyttämään, että onkohan oma tuntuma näistä lisälämmönlähteistä liian vaatimaton... Varmaan maalämmön kanssa takan polttelu jää vähemmälle jatkossa. Varasto ja autotalli on 15 asteisia, josta ehkä hieman lisää tulisi?
Kuinkahan pitäisi varautua kaivon syvyydessä siihen, jos lattialämmityksessä olevan tilan osuus kasvaa? Olisiko kaivon syvyys minkä verran jos koko 133 neliötä olisi lattialämmöllä?

Asuinkerroksen (sis.autotalli) ulkoseinien pituus yht 60m
Asuintiloissa ikkunoita 9kpl, 3 ulko-ovea
Varastossa ja autotallissa 5 pientä ikkunaa, 2 ulko-ovea+ 1 nosto-ovi
IV-kone Enervent Pingvin
Jonkun verran ilmavuotoja lattianrajassa tuntuisi olevan, vilpoiset lattiat on...

[Jakalamaki]

Homma edennyt sillä tavalla, että useammalta toimittajalta tullut mitoituksia ja vähän tarjouksiakin jo. Tuntuu olevan aika laaja hajonta mitoituksen tuloksissa myös ammattilaisilla: Tarjokkaista pienin kone on 1-7kw invertterikone ja 140 m kaivo ja suurimmat 14kw tulistinpumppu 210m kaivolla sekä 4-16 kone 222m kaivolla. Talon lämmityksen tarve vastaavasti laskelmissa 20000-36000kWh. Muut tähän mennessä tarjotut on olleet 3-12 koneita ja kaivot 180-200. Kaikki laskettu täystehoisiksi. 1-7 kone laskettu sillä perusteella että öljyä menisi 2500 litraa. Muut taitaa olla mitoitettu talon tiedoilla.

[tomppeli]

...Tuntuu olevan aika laaja hajonta mitoituksen tuloksissa myös ammattilaisilla...

Osuvaan mitoittamiseen päästään vain jos on melko tarkat tiedot kohteen mitoista ja rakenteista, tai sitten on hyvät tiedot aikaisemmasta lämmitystarpeesta.
Aikaisempi lämmitystarve saattaa olla epäluotettava omistajan vaihdon yhteydessä.
Entinen omistaja voi kaunistella kulutustietoja myyntiä edistääkseen.

Perheilläkin on erilaisia "lämmitystarpeita".
Jotkusta tarvitsevat huonelämmöksi +24 C, jollekin riittää +20 C.
Jotkut "asuvat" suihkussa, jollekin riittää pikasuihku 1 - 2 kertaa viikossa.
Mitoittaminen olisi syytä tehdä keskiarvoisen perheen mukaan, silloin ei tule ongelmia omistajavaihdonkaan yhteydessä.

[ishiba]

Onko sitä lämmitysenergian kulutusta mahdollista mitata? Jos lämmittää päiväkausia pelkällä vastuksella ja ottaa ulkolämpötilat muistiin, niin sähkönkulutuksesta voisi jotain arviota pystyä tekemään. Jonkin verran siinä varaajan ym. lämmityslaitteiden häviöt ja muu sähkönkulutus häiritsee ja tulisijasysteemien jäähtyminen saattaa kyllä kestää muutaman päivän. Jos saa selville meneekö lämmitykseen 3, 4 vai 5 kW nollakelillä, niin jotain arviota lämmityskoneen tehontarpeesta voi tehdä.

[Jakalamaki]

Juu, sähkövastuksen käytöllä voisi saada selville tehontarvetta, aloitinkin sen testailun jo jatkan sitä. Tarjousten perusteella tällä hetkellä Lämpöässän VSI14 paketti 4000e kalliimpi kuin saman syvyisellä kaivolla olevat invertterimallinen Thermia tai Nibe, joten pumpun koon määrittäminen ei varmaan niin tarkkaa jos/kun huipputehon tarve sijoittuu alle 12 kilowattiin? Mielikuvana itsellä ollut että tuo perinteisen keskuslämmityskattilan tyyppinen tulistinpumppu olisi tämmöiseen patteritaloon ollut se paras vaihtoehto, mutta hintaeroa on kyllä sen verran että tuskin sitä saa tingattua riittävästi alas. Olenkohan muuten ymmärtänyt oikein pumppuesitteiden tiedoista, että esim Thermia Calibra ja Nibe F1255 antaa 55 asteisella vedellä saman 12kw, eikä niissä teho tipu kuten on/off-pumpuissa?

[Jakalamaki]

Nyt on homma edennyt niin, että porausfirmasta kysytty myös erikseen tarjousta ja tavoitteena tässä toki on saada kokonaishintaa alas ja/tai kaivolle reilu mitoitus. Porausfirma oli sitä mieltä, että 12kw invertteripumpulle aina 220-230 metriä syvä kaivo. Tästä ilmeisesti ainakin joidenkin pumppujen osalta seuraisi keruuputken halkaisijan kasvattaminen. Eli maksimissaan keruulle tulisi mittaa 230m + 30m vaakaputkitus talosta kaivolle + 10m etäisyys pumpulta ulkoseinään. Eli 540m yhteensä, riittääkö 45mm putki?

[tomppeli]

Laske keruun painehäviö tällä EXCEL -taulukolla.
Kysy sitten pumpputoimittajaltasi, sietääkö haluamasi maalämpökone laskelmasi antaman ulkoisen painehäviön, ilman, että keruun dT nousee liikaa.

[Jakalamaki]

Terve!
Tämä projekti edennyt sen verran, että nyt on 230m kaivo tehtynä ja sinne meni 40 mm putki. Pumpuksi tulossa lähiaikoina Bosch 7001i 3-12 kw malli. Vakuutettiin maahantuojan sekä pumpun asentavan yrityksen puolesta, että 40 mm keräin riittää. Kiitos tomppelille ja myös muille avusta tähän mennessä. Kirjoittelen miten systeemi toimii sitten kun sen aika on. Toivottavasti toimii hyvin

[Jakalamaki]

Etenemistä tapahtunut sen verran taas, että nyt on siirtoputket vedetty kaivosta taloon. Itse kaivoin ja louhin uran, porausfirma teki sokkeliin reiät ja asensi putket. Kaivon ympärille laittoivat pienen pätkän rumpuputkea pystyyn suojaksi ja kannen, uretaanilla tiivistivät siirtoputket rumpuputkeen. Kurkkasin kannen alle ja siellä oli putkista riisuttu eristeet parinkymmenen sentin matkalta. Tässä mietin, että pitäisikö niihin eristeet kietaista jälkikäteen tai laittaa kanteen styroksipala tms. Maata tulee n 40 cm päälle. Onkohan ajatus että nuo putket pitäisi tuon rumpuputken sisäosan vähän plussan puolella ja siksi niistä eristeet otettu pois?

[Jakalamaki]

Terve taas!

Nyt on tässäkin osoitteessa maalämpökone käytössä. Tuli Boschin 7001i pumppu 100l puskurilla ja koneen ohjaama lattialämmityksen lisäpiiri. Tällä hetkellä ei oikein muuta lämmitettävää olekaan kuin käyttövesi, mutta varmasti ilmojen viilentyessä laitetta täytyy tarkkailla ja säädellä enemmän. Mieluusti saa laittaa säätöarvoja joita olette vastaavalla kokoonpanolla hyviksi todenneet ja muuta olennaista huomioitavaa mitä syksyn varalle on hyvä tietää. Kiitos hyvästä foorumista ja neuvoista tähän mennessä

[Roori]

Kuinkas tuohon Bossiin tommonen lisäpiiri laitettiin, onko siinä valmius suoraan sille?

Oliko se lisäpiirillä joku lisähinta Bossin pumpun osalta?

[Jakalamaki]

Siihen asennettiin Boschin MM100- niminen laatikko, joka ohjaa kolmitieventtiiliä ja lattiakierron pumppua. Oli sillä palikalla varmaan pari sataa hintaa+ pumppu, moottoriventtiili ja anturi, mutta pumppuun ei käsittääkseni mitään ylimääräistä kilkettä tarvittu. Itse asiassa tuossa on vähän ongelmaa meillä nyt kun lattia ei lämpene ilman että pattereillekin tulisi lämpöä. Asennus on tehty niin, että puskurivaraajasta lähtevässä putkessa on kiertovesipumppu, joka pukkaa vettä sekä pattereille että lattialle haarautuvaan putkeen jossa on sekoitusventtiili ja sen jälkeen lattiapiirin pumppu. Masiina ei tee lämpöä lattiapiirin tarpeiden mukaan vaan ainoastaan jos patteripiirikin tarvitsisi lämmintä. Kuinkas nuo muilla on kytketty?

Erikoinen homma on tuossa Boschin omassa energian kulutus/tuotto- seuranassa Kun laskee LKV ja lämmityksen yhteen, tulos on vähemmän kuin masiinan ilmoittama. Heittää nyt reilun 100 tuotetun kwH:n kohdalla jo muutamalla. Onko muilla näin myös?

[Roori]

Mihinkäs se lattiapiirin paluu menee?
LL kiertopumppu tietysti käy kesälläkin kokoajan?
Vai onko vaan yksinkertaisesti tyyliä 'moka softassa' kun lattia ei lämpee

[Jakalamaki]

Lattiapiirin paluu liittyy patteripaluuseen. PL ja LL piireille on oma kesä/talvi-asetuksensa, missä valitaan ulkolämpötila jolloin lämmitys alkaa (eli kiertopumppu käynnistyy). Tosiaan vaikuttaa että lattiapiirin asetuksella ei ole muuta vaikutusta kuin että kiertopumppu käynnistyy.

[Roori]

No mihin se patteri paluu menee?
Sitä yritän hahmottaa pääseekö vesi kiertämään...missä asennossa VVena...

[Jakalamaki]

Patteripaluu menee puskurisäiliöön. Puskurissa neljä putkea: mlp meno, mlp tulo, patteri meno ja patteri tulo. Vesi kyllä kiertää ihan hyvin minun mielestä.

[Roori]

Okei, neljällä putkella varaajamaisesti...kyllä sitten kiertää, mutta pumppuko ei sitten ymmärrä tehdä lämpöä sen LL kayrän käskemänä?

Ajattelin kun puhuit 'puskuri' niin se yleensä on se on menoveden laajentaja eli sarjassa pumpun jälkeen.

[Jakalamaki]

Juu, näin se oli. Kirjoitin jo tuonne 7001i ketjuun, mutta laitan tännekin

"Kysyin tätä asiaa Boschilta. Homma toimisi jos ei olisi puskurivaraajaa vaan käytettäisiin pelkästään koneen omaa kiertovesipumppua ja sitten erillistä kiertovesipumppua lattiapiirissä. Meidän systeemissä patteripiiri on määräävä tekijä ja jos sen käyrän mukaan ei ole tarvetta lämmittää, niin lattiapiiriä ei lämmitetä riippumatta miten putket on kytketty. Päädyin pitämään nykyisellään ja nostin patterikäyrää kesälämpöjen osalta. Pattereissa on termostaatit, joten tarvittaessa täytyy niitä ruuvailla kesäksi kiinni."

Nyt on masiina hurissut 1,5 viikkoa ja hyvin on lämmintä vettä piisannut suihkussa. Selkeä tason nosto tapahtunut asumismukavuudessa siis. Kaivosta on tullut vähintään +7 lämpöistä, mikä tietenkin näin tuoreessa tapauksessa näillä keleillä varmaan pitää ollakin. Kaikkiaan sähkön kulutus taloudessa on tippunut alle puoleen aiempaan verrattuna, kun kaksoiskattilaa kesällä sähköllä lämmitettiin, eli tuntuu tulevan pari kymppiä säästöä viikossa jo nyt

[tomppeli]

... Kaivosta on tullut vähintään +7 lämpöistä, mikä tietenkin näin tuoreessa tapauksessa näillä keleillä varmaan pitää ollakin...

Aika lämmintä tulee.
Kaivossa pitäisi laskentaohjelman mukaan olla noin +6,5 C lämpötila.
Tuleva liuos voi lämmetä vähän lisää myöskin vielä matkalla kaivolta maalämpökoneelle.

[Jakalamaki]

No niin, nyt on kaksi lämmintä kuukautta takana. Keruun lämpö pysynyt edelleen 6-7 asteen välissä. Lämmitykseen kompressori käyttänyt 281kWh ja käyttöveteen 197kWh, tuotettu vastaavasti 1452kWh ja 708kWh. Toistaiseksi toiminut hyvin ja lämmintä vettä on piisannut.

[Jakalamaki]

Vähän kuulumisia taas päivittelen tähän ketjuun. Ulkona -1 ja yöllä oli pari astetta kylmempää. En ole aamun aikana huomannut pumpun sammuvan, eli taitaa olla siirtynyt jatkuvaan käyntiin ilman LKV:n tekemisen tarvetta. Kiertoon menee 34 C ja huoneissa 21,5 C. Kompressorin nopeus 29-30% joka on pienin nopeus millä tuon olen nähnyt käyvän. Keruulta tulee +5 asteista ja menee takaisin +2. Pumpun antoteho ja talon lämmitystarve lienee nyt n 4 kW kun keruuneste on noin lämmintä? Voisikohan tuosta jo laskea tai arvailla minkä verran talomme tehontarve voisi olla kovemmilla pakkasilla?

Energiamittaukset kolmelta kuukaudelta (1.8-31.10) näyttää tältä:

Luovutettu yht 4063
Luovutettu lämmitys 2911
Luovutettu LKV 1143

Kulutus yht 906
Kulutus lämmitys 586
Kulutus LKV 313

COP yht 4,48
COP lämmitys 4,96
COP LKV 3,65

Marraskuun aikana olen laskenut käyriä hieman ja avannut pattereita, huonelämpö on pysynyt silti samana. Mielenkiintoista nähdä miten vaikuttaa. Patteritermostaateista on rajoittimet siirretty ja ne on lähes kaikki kokonaan auki.

Vastuskäyttöä on tullut nyt 1kWh, joka on kirjautunut hieman yllättäen lämmityksen puolelle. Oletan että sitä on kuitenkin tarvittu legionellakuumennuksessa.