Mitoituspyyntö uudiskohde Hirsitalo Nurmijärvi (Rajamäki)

[Kaltzu]

Hei,

alamme rakentamaan (lamelli)hirsitaloa, johon olisi mukava saada mitoitus. Tässä kohteen tiedot, jotka alkavat olla pikku hiljaan kiveen lyötyjä:

Uudiskohde, Rv. 2020, Hirsitalo Nurmijärvi Rajamäki
- 1-kerroksinen
- Vesikiertoinen Lattialämmitys
- Koneellinen IV lämmöntalteenotolla (Vallox 110 MV)
- Maaviileä kattokonvektorilla

- Lamellihirsi, paksuus 204mm, U-arvo = 0,53 W/m²K.
- Hirren ulkomitat 19 m x 8.4 m = 54.8 m
- Lämpimien tilojen neliömäärät 148.6 m2
- Huonekorkeus n. 3000 mm (sisäkorkeus)
- Hirsikorkeus ulkoa 3120 mm
- Lämmin ilmatilavuus n. 446 m3

- Alapohja maanvarainen laatta, eriste Finnfoam fl-200 tai vastaava, paksuus 200mm
- Yläpohjan lämpöeriste Puukuitu (ekovilla) 500 mm
- Ikkunat 3-lasiset U = 0.8, Ikkunoiden kokonaispinta-ala n. 20.5 m2
- Ovia 6.2 m2, U=1

- Ei muita lämmitettäviä tiloja
- Sisälämpötila 22 °C

Toivottavasti tässä on riittävät lähtötiedot. Laitan lisää jos ja kun tarvitsee 

Itse olen hahmotellut 3-12 kW pumppua (Nibe tai Bosch) ja 240 m aktiivisyvää kaivoa. Otan mielelläni detailin laskelman sähköpostiini.

[tomppeli]

Puu on saasteeton rakennusmateriaali.
Hirsitalossa on helppo hengittää! Lamellihirsi on kaunis...
Kuulun hirsitalon ihailijoihin.!
...
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Kaltzu” 2   NURMIJÄRVI(Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Lamellihirsitalo 2020: Lattialämmitys, 22 °C, 149 m2, 446 m3:   7,57 kW   23 601 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      7,6 kW   23 601 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C  - menovesi lämpötila max 35 °C
• Kiinteistö,  149 m2,  446 m3          5,0 COP   7,14 kW   23 601 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,202691732937237 m3 / 50 °C   3,0 COP   1,53 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         4,4 SCOP   8,7 kWh   29 601 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 983 kWh   0,58 kW   27 618 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 618 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,70 kW   27 618 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä               27 618 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   7,0 kW   21 305 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 313 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 313 kWh

Tarvitaan 200 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,52 l/s (= 31,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,52 l/s = 31,2 l/min = 1872 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      66 kPa (0,66 bar)
• Kaivon painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      37 kPa (0,37 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 482 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Kaltzu]

Nöyrimmät kiitokset Tomppelille!

Mitoitus on juurikin odotusten mukainen. Nyt vaan tuumasta toimeen ja tekemään tervettä hengittävää taloa. Pidetään vielä hirret käsittelyjenkin (öljyvahaus sisälle ja ulos kenties Virtasen 4 öljyn suojaus tai muu hengittävä muoviton suoja) jälkeen mahdollisimman  luonnollisina ja nautitaan terveellisestä sekä rauhoittavasta puusta.

Mitoitan tuon kaivon yli, vaikka tästä saan joka välissä kuulla rakentamisen aikana ainakin. Pumppu näyttää "riittävältä", tietenkään ylimitoitus ei tässäkään kannata, mutta invertteri 3-12 alueella pitää homman hanskassa. Täältä foorumilta suurin oppini on tuon ikuisena lämmönlähteenä toimivan kaivon mitoitus. Pumpputekniikka saa rauhassa kehittyä ja kaivossa pitäisi kapasiteetti riittää vuosiksi eteenpäin. Tässä ei säästetä.

Kiitokset vielä kerran

[Kaltzu]

Päivitystä tänne, jos joku saisi tästä jatkossa apuja. Nyt alkaa olla kaikki rakennuskohteessa valmiina rakentamisen aloittamiselle. LVI urakointi päätetty ja maalämpökone sekä kaivo lukittu. Osalle sai kovasti perustella miksi tarvitaan noin syvää kaivoa ja osalle meni heittämällä oma pyyntö. Hinnat liikkuivat samoilla nurkilla 20t€ molemmin puolin. Hinnat Boschin/Niben 3-12 kW tai Viesmannin 2.4-11.4 kW pumpuille melko samat kaikilla eikä teknisesti isoja eroja ole. Kyllä siirtopumpuissa ym. COPpelo arvoissa on pientä eroa, mutta käytännössä pumpun valinnalla pieleen ei voi tässä noista mennä. Kaivon mitoitushaarukat pyöri 144 - 180 m välillä, näitä sitten nostettu omasta pyynnöstä ylöspäin.

Lopullinen valinta:
Nibe S1255 3-12 kW malli, kaivo 215 m 45 mm putkella

Niben pumppu on tuttu ja vanhat dataloggerit löytyy tuohon suoraan eli rojut kiinni ja saan taas kantavärkit kuntoon.

Hiukan piti tinkiä kaivon syvyydessä alkuperäisestä 240 m vaatimuksesta. Tuo 215 m on kuitenkin oikein riittävä talon energiantarpeeseen nähden. Lopullisen päätöksen teki mahtava palvelu LVI-tarjoajan puolelta, tuli ymmärrystä asiaan puolin ja toisin. Yhteisymmärrys löytyi heti. Osa halusi loppuun asti ohjata pitämällä haluamaani pumppua (3-12 kW) ylimitoitettuna ja kaivoa turhan syvänä. Yhden maalämpöprojektin läpikäyneenä oma pää oli helppo pitää ja jyvät erottui akanoista. Olen hyvin tyytyväinen tähän ratkaisuun koko LVI-paketin osalta.

Lisäksi tuli viilennys OH+Keittiötilaan Niben Sky22 kattokonvektorilla, ja kyllä tuohon olisi käynyt joku muukin malli, mutta tämä tuli hyvin pakettiin mukaan. Ehkä jonkun satasen saattaisi säästää, jos ottaisi jonkun toisen merkkisen konvektorin.

IV-koneeksi tulee Valloxin 110 kuten suunnitelmissa oli, en laita kanavapatteria maakylmälle/esilämmitystä varten. Säästin hiukan tässä, lisäksi tuo viilennysteho on ainakin laskennallisesti pienempi. Uskon, että tuo n. 4 kW viilennysteho riittää kattokonvektorilla.

Kuukausia vierähtää ennenkuin pumppu kannetaan taloon sisälle ja laitetaan käyntiin. Katsotaan sitten lisää miten asiat ovat rullanneet.

Kaivo ja pumppu on kuitenkin nyt kohdillaan ja tässä toivon tämän auttavan jotakuta. Pyytäkää täältä mitoitus kohteellenne -> Tarjoukset ja pitäkää päänne ennen kaikkea kaivon mitoituksen kanssa ja toki pumpun tehon kanssa myös. Tähän torppaan olisi ehkä nipin napin riittänyt tuo pienempi malli, mutta käyttövesi lämpiää paremmin ja ehkä tarvetta on jatkossa ekstralämmöntarveelle myös. Se voi vielä tämän pumpun ja kaivon kanssa onnistua.

Edit: Autotalli/varasto tulee lämpiämään sähköpattereilla, siirtomatka on melko pitkä n. 25 m suuntaansa. Lisäksi noissa tiloissa tulee olemaan ylläpitolämpö. Toki jääkarhut ja pingviinit kiittäisi jos kanavan olisin tuonne nykäissyt, mutta lompakko ei enää venynyt enempää.

[tomppeli]

Nöyrimmät kiitokset Tomppelille!

Kiitokset sinulle, kun tuli mukaan tänne foorumille.!
Pian on teilläkin käytössä ympäristöystävällinen maalämpö uudessa talossanne.   
Ihailen hirsitaloja.
Ovat kauniita ja niissä nukkuu hyvin. Hirsitalossa hyvä hengittää.

[Kaltzu]

Täällä on mukava "pyöriä" ja etsiä tietoutta muiden maalämmöllä lämmittävien kanssa! 

Tehdään talo mahdollisimman huolella ja hartaudella, niin saadaan hyvä puutalo.

Päivitys lämmitykseen: autotalli/varastoon päätettiin vetää lämpökanaali lämmitykselle ja laittaa lattialämmitys. Kaivo syvennettiin 230 metriin. Kukkaro kevenee entisestään, mutta tulee parempi mieli ja hyödynnettyä lämmityspotentiaali paljon paremmin.

[Kaltzu]

Päivitystä, tänään tuli aamusta porausfirma tontille ja pyyhkäisee maahan 230 m syvän reiän. Reikään 45mm putket ja reikä n. 3m sokkelista ja teknisestä tilasta.

Putket tuodaan sisälle sokkelin ali 110 mm putken sisällä ja mutkat on tehty mahdollisimman loiviksi 15 asteen kulmilla.

Ens viikolla hirret tontille, kattotuolit ja pellit tontille, niin homma etenee kivasti!

Erillinen autotalli (3.4x6.2) tulee varaston (2.5×6.9)  lisäksi ja nämä myös lattialämmityksellä. Siirtoputki LL:lle Radiflex twin 2x32 rapia 30m.

[Kaltzu]

Kaivo porattu ja kaikki meni sen suhteen mainiosti. Kaivo oli vain kuiva ja täytin sen laskemalla letkulla. Veden pinta kaivossa valui n.7-8 metriin maan pinnasta  n. 24h kuluessa täyttämisen jälkeen. Nyt 45mm kollektorit kaivossa. Oletan että tuo pinta nyt pysyy, joten aktiivisyvyys n. 222 m. Tuo veden pinta kaivossa on ihan linjassa paikkakunnan pohjaveden tasosta (normi n. 89m ja talo mäellä porauksen yläkorko n 97m). Olisihan se ollut mukava saada "runsas" kaivo veden tuoton suhteen, mutta riittää tähän pirttiin. Kasteluvettä tuolta ei nyt saa : )

[Kaltzu]

Tänään alkoi hirsien kasaus ja nopeasti homma hoituu Honkarakenteen pystyttäjiltä! Maanantaina sain lattiavalun valmiiksi eli tämä tehtiin ennen hirsien pystyttämistä. Kiireinen rakennuskesäloma meni että hups vaan. Mutta saadaan varmasti lämmöt torppaan syksyllä ja pääsee rauhassa tekemään sisältä valmiiksi sekä erillistä autotallia. Maalämmön päälle saaminen polttelee jo ajatuksissa 

[Poikanen]

Tänään alkoi hirsien kasaus ja nopeasti homma hoituu Honkarakenteen pystyttäjiltä! Maanantaina sain lattiavalun valmiiksi eli tämä tehtiin ennen hirsien pystyttämistä. Kiireinen rakennuskesäloma meni että hups vaan. Mutta saadaan varmasti lämmöt torppaan syksyllä ja pääsee rauhassa tekemään sisältä valmiiksi sekä erillistä autotallia. Maalämmön päälle saaminen polttelee jo ajatuksissa 

Oliko vaihtoehtona lattiavalu kehikon pystytyksen jälkeen? Taitaa teille tulla joku Mambon versiointi?

[Kaltzu]

Heh no joo joku versio tuli  alunperin oli tarkoitus vetässä lattia kun hirret pystyssä, mutta oli aikaa tehdä ennen hirsien kasausta lattia valmiiksi niin miksipä ei. Kun saadaan lattiavalu tehtyä ennen hirsien pystytystä ei tarvitse suojailla hirsiä betonin roiskeilta, pääsee lattiavalu heti kuivumaan, ei tarvitse kastella turhaan seinärakenteita betonin kastelussa johtuen vaikka toki muovitin betonin valun jälkeen, tulee mahdollisimman vähän kosteutta talon sisään valusta,  asennusporukalla mukava tasainen lattia jne. Loppuhommat nopeutuu kun hirsiporukka saa hommansa valmiiksi. Pääsee heti IV-putkien vetoon ja sisähommiin. Lattia meillä saa kuivua 5kk ennen pinnoitusta, joten kuivaksi betoni saadaan. Myöskään lattiaan ei tule muovia parketin ja betonin väliin vaan aaltopahvi. Pysyy rakenne tässä mahdollisimman avoinna ja hengittävänä.

Olihan tuossa kiirettä ja jumppaa sekä tarkkaan sai tehdä valumuotit, että hirsikehikko istuu ympärille. Myös jää hiukan suurempi rako hirren ja lattian väliin, mutta tämä tiivistetään sitten PU:lla + tiivistemassalla ja vielä teipataan hirren ja lattian sauma. Ei tule ilmavuotoa tuolta.

[Kaltzu]

En pidä muuta blogia kuin näköjään kirjoittelen tänne Talo noussut pystyyn ja asennusporukka poistunut tontilta. Kylläpä näyttää hirsi komialta ja silmä lepää. Lattiavalusta hiottu liima ja muu muju pinnasta pois ja kohta voi aloittaa siistit sisätyöt. Lattia saa kuivua rauhassa vuoden vaihteeseen saakka, ennen kuin pinnat menee kiinni. Teknisen tilan laatoitan tietysti, kun pumppu täytyy saada pöhisemään. Toki autotallin perustusten teko alkaa nyt varmaan seuraavaksi, joten jumppaa riittää muuallakin.

Päivittelin Bergheatin autotallilla, tuolla talolle on hiukan "suurennellut" mitat korkeudelle. Oikea hirren korkeus taitaa olla n. 3m ja sisäkorkeus ~ 2.89 m, mutta eipä välitetä tästä. Aika hyvin sattui kaivoin mitoitus, kun tallin kanssa tarvitaan 220 m aktiivisyvä kaivo. Porautin 230m ja aktiivisyvyys n. 222 m. Putkeksi tuli 45x2.4 sileä (ei turbo) kaivoon ja 40x2.7 sitten kaivolta sisälle.

Toivottavasti hommat etenee niin mallikkaasti talolla että saisi syys-lokakuussa lämmöt lattiaan.

[Kaltzu]

Paljon on virrannut vettä Saimaan kanavassa ja rakennusprojekti ei mennyt ihan kuten oli suunniteltu. No loppusuora häämöttää.

Kerkesin hiukan ihmettelemään keruun lämpötiloja ja kuten kaivon porauksessa jo huomasin, niin kaivon lämpötilat menevät kylmän puolelle melko helposti. Logitus ei ole päällä, en ole vielä kerennyt pumpun sielunelämään tarkemmin tutustua. Kuitenkin käyrä pitää nyt torpan n. 22 asteessa. Kylmimmillään kaivon tulo 58 Hz:n kompuran käydessä oli tulo 0.9 ja meno - 2.2 °C tässä kun tein testin pakkaspäivänä ja pyysin korkeampaa vettä laattaan. Nyt kun tuosta miettii koneen reserviä 115 Hz:iin asti ja kuivan kaivon syvyyttä (porattu 230m), niin tuleva talvi kertoo tulenko täyttämään kaivon bentoniitillä ensi kesänä. No odotellaan rauhassa miten kylmäksi kaivo vetää ja tarkastan keväällä kaivossa olevan aktiivisyvyyden.

Porauksen jälkeen täytin kaivon vedellä (lorottelin raksavettä pitkän aikaa täysillä) ja parissa päivässä veden pinta laski n. 8 m pinnan ollessa 222 metrissä kun putket tultiin asentamaan kaivoon. En tiedä paljonko tuon jälkeen pinta on laskenut, mutta pohjavesi on noilla korkeuksilla joten olisi ihmeellistä jos pinta ei tuossa pysyisi.. Veden vaihtuvuutta kaivossa ei ainakaan ole, se on melko varmaa eli selittää miksi en saanut "supekaivoa".

3 kW teholla @20Hz koneen käydessä kaivo riittää, mutta saas nähdä kun autotalli liitetään järjestelmään ja lyödään pakkasta peliin. Kompura käy jatkuvaa noin 8 °C ulkolämpötilassa ja laskin miten tuo 3 kW minimiteho pumpulla toteutuu. No melko hienosti:

@20Hz, Käyrä 3+4
Lämpöjohto Meno	29.8 °C
Lämpöjohto Paluu	27.2 °C
GP1 Lämpöjohtopumppu	16.3 l/min (44%)
Lämmönkeruu Meno	3.7 °C
Lämmönkeruu Paluu	0.1 °C
GP2 Lämmönkeruupumppu	?? l/min (22%)
BF1 Virtausmittari	14.8 l/min
Invertterin teho	428 W

Näistä kun sitten laskee tehon virtaaman ja menon & tulon kanssa saadaan pumpun tuottamaksi tehoksi noin 2.95 kW ja maasta revitään siis n. 2.52 kW pumpun käydessä pintakaasulla.

[jmaja]

Noista luvuista tulee COPiksi 6,86 eli ei ole mahdollista. Jotain 5,5 paikkeilla voisi ollakin noilla lämmöillä.

[Kaltzu]

Noista luvuista tulee COPiksi 6,86 eli ei ole mahdollista. Jotain 5,5 paikkeilla voisi ollakin noilla lämmöillä.

Uskoisin, että tuo Nibestä luettu "Invertterin teho" sisältää vain invertterin ottaman sähkön eli uupuisiko sitten tästä vielä mm. liuospumput. Minulla ei ole erillistä mittaria koko pumpulle. Tuosta ei kannata COPia laskea. Btw. tein taulokot nimellistehoilla @50 Hz tuon pumpun tiedoista, otin malliksi käyttäjän Fraatin pohjan mielestäni jostain arkistoni syövereistä.

Koodia: [Valitse]

@50 Hz
Liuos Menovesi 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45
0 Kok. P 5.0600 5.0320 5.0040 4.9760 4.9480 4.9200 4.8920 4.8640 4.8360 4.8080 4.7800
1 Kok. P 5.1870 5.1583 5.1296 5.1009 5.0722 5.0435 5.0148 4.9861 4.9574 4.9287 4.9000
2 Kok. P 5.3140 5.2846 5.2552 5.2258 5.1964 5.1670 5.1376 5.1082 5.0788 5.0494 5.0200
3 Kok. P 5.4410 5.4109 5.3808 5.3507 5.3206 5.2905 5.2604 5.2303 5.2002 5.1701 5.1400
4 Kok. P 5.5680 5.5372 5.5064 5.4756 5.4448 5.4140 5.3832 5.3524 5.3216 5.2908 5.2600
5 Kok. P 5.6950 5.6635 5.6320 5.6005 5.5690 5.5375 5.5060 5.4745 5.4430 5.4115 5.3800
6 Kok. P 5.8220 5.7898 5.7576 5.7254 5.6932 5.6610 5.6288 5.5966 5.5644 5.5322 5.5000
7 Kok. P 5.9490 5.9161 5.8832 5.8503 5.8174 5.7845 5.7516 5.7187 5.6858 5.6529 5.6200
8 Kok. P 6.0760 6.0424 6.0088 5.9752 5.9416 5.9080 5.8744 5.8408 5.8072 5.7736 5.7400
9 Kok. P 6.2030 6.1687 6.1344 6.1001 6.0658 6.0315 5.9972 5.9629 5.9286 5.8943 5.8600
10 Kok. P 6.3300 6.2950 6.2600 6.2250 6.1900 6.1550 6.1200 6.0850 6.0500 6.0150 5.9800
0 Otto P 1.0400 1.0630 1.0860 1.1090 1.1320 1.1550 1.1780 1.2010 1.2240 1.2470 1.2700
1 Otto P 1.0390 1.0624 1.0858 1.1092 1.1326 1.1560 1.1794 1.2028 1.2262 1.2496 1.2730
2 Otto P 1.0380 1.0618 1.0856 1.1094 1.1332 1.1570 1.1808 1.2046 1.2284 1.2522 1.2760
3 Otto P 1.0370 1.0612 1.0854 1.1096 1.1338 1.1580 1.1822 1.2064 1.2306 1.2548 1.2790
4 Otto P 1.0360 1.0606 1.0852 1.1098 1.1344 1.1590 1.1836 1.2082 1.2328 1.2574 1.2820
5 Otto P 1.0350 1.0600 1.0850 1.1100 1.1350 1.1600 1.1850 1.2100 1.2350 1.2600 1.2850
6 Otto P 1.0340 1.0594 1.0848 1.1102 1.1356 1.1610 1.1864 1.2118 1.2372 1.2626 1.2880
7 Otto P 1.0330 1.0588 1.0846 1.1104 1.1362 1.1620 1.1878 1.2136 1.2394 1.2652 1.2910
8 Otto P 1.0320 1.0582 1.0844 1.1106 1.1368 1.1630 1.1892 1.2154 1.2416 1.2678 1.2940
9 Otto P 1.0310 1.0576 1.0842 1.1108 1.1374 1.1640 1.1906 1.2172 1.2438 1.2704 1.2970
10 Otto P 1.0300 1.0570 1.0840 1.1110 1.1380 1.1650 1.1920 1.2190 1.2460 1.2730 1.3000
0 Liuos p 4.0200 3.9690 3.9180 3.8670 3.8160 3.7650 3.7140 3.6630 3.6120 3.5610 3.5100
1 Liuos p 4.1480 4.0959 4.0438 3.9917 3.9396 3.8875 3.8354 3.7833 3.7312 3.6791 3.6270
2 Liuos p 4.2760 4.2228 4.1696 4.1164 4.0632 4.0100 3.9568 3.9036 3.8504 3.7972 3.7440
3 Liuos p 4.4040 4.3497 4.2954 4.2411 4.1868 4.1325 4.0782 4.0239 3.9696 3.9153 3.8610
4 Liuos p 4.5320 4.4766 4.4212 4.3658 4.3104 4.2550 4.1996 4.1442 4.0888 4.0334 3.9780
5 Liuos p 4.6600 4.6035 4.5470 4.4905 4.4340 4.3775 4.3210 4.2645 4.2080 4.1515 4.0950
6 Liuos p 4.7880 4.7304 4.6728 4.6152 4.5576 4.5000 4.4424 4.3848 4.3272 4.2696 4.2120
7 Liuos p 4.9160 4.8573 4.7986 4.7399 4.6812 4.6225 4.5638 4.5051 4.4464 4.3877 4.3290
8 Liuos p 5.0440 4.9842 4.9244 4.8646 4.8048 4.7450 4.6852 4.6254 4.5656 4.5058 4.4460
9 Liuos p 5.1720 5.1111 5.0502 4.9893 4.9284 4.8675 4.8066 4.7457 4.6848 4.6239 4.5630
10 Liuos p 5.3000 5.2380 5.1760 5.1140 5.0520 4.9900 4.9280 4.8660 4.8040 4.7420 4.6800
0 COP 4.8654 4.7552 4.6451 4.5349 4.4247 4.3146 4.2044 4.0943 3.9841 3.8739 3.7638
1 COP 4.9923 4.8780 4.7637 4.6494 4.5351 4.4207 4.3064 4.1921 4.0778 3.9635 3.8492
2 COP 5.1195 5.0009 4.8824 4.7639 4.6453 4.5268 4.4083 4.2898 4.1712 4.0527 3.9342
3 COP 5.2469 5.1241 5.0012 4.8784 4.7556 4.6328 4.5100 4.3872 4.2644 4.1416 4.0188
4 COP 5.3745 5.2474 5.1202 4.9931 4.8659 4.7387 4.6116 4.4844 4.3573 4.2301 4.1030
5 COP 5.5024 5.3709 5.2393 5.1077 4.9762 4.8446 4.7130 4.5815 4.4499 4.3183 4.1868
6 COP 5.6306 5.4945 5.3585 5.2224 5.0864 4.9504 4.8143 4.6783 4.5423 4.4062 4.2702
7 COP 5.7590 5.6184 5.4778 5.3372 5.1967 5.0561 4.9155 4.7749 4.6344 4.4938 4.3532
8 COP 5.8876 5.7424 5.5972 5.4521 5.3069 5.1617 5.0166 4.8714 4.7262 4.5810 4.4359
9 COP 6.0165 5.8667 5.7168 5.5670 5.4171 5.2673 5.1175 4.9676 4.8178 4.6680 4.5181
10 COP 6.1456 5.9911 5.8365 5.6819 5.5274 5.3728 5.2183 5.0637 4.9091 4.7546 4.6000


[aksutre]

Paljon on virrannut vettä Saimaan kanavassa ja rakennusprojekti ei mennyt ihan kuten oli suunniteltu. No loppusuora häämöttää.

Kerkesin hiukan ihmettelemään keruun lämpötiloja ja kuten kaivon porauksessa jo huomasin, niin kaivon lämpötilat menevät kylmän puolelle melko helposti. Logitus ei ole päällä, en ole vielä kerennyt pumpun sielunelämään tarkemmin tutustua. Kuitenkin käyrä pitää nyt torpan n. 22 asteessa. Kylmimmillään kaivon tulo 58 Hz:n kompuran käydessä oli tulo 0.9 ja meno - 2.2 °C tässä kun tein testin pakkaspäivänä ja pyysin korkeampaa vettä laattaan. Nyt kun tuosta miettii koneen reserviä 115 Hz:iin asti ja kuivan kaivon syvyyttä (porattu 230m), niin tuleva talvi kertoo tulenko täyttämään kaivon bentoniitillä ensi kesänä. No odotellaan rauhassa miten kylmäksi kaivo vetää ja tarkastan keväällä kaivossa olevan aktiivisyvyyden.

Porauksen jälkeen täytin kaivon vedellä (lorottelin raksavettä pitkän aikaa täysillä) ja parissa päivässä veden pinta laski n. 8 m pinnan ollessa 222 metrissä kun putket tultiin asentamaan kaivoon. En tiedä paljonko tuon jälkeen pinta on laskenut, mutta pohjavesi on noilla korkeuksilla joten olisi ihmeellistä jos pinta ei tuossa pysyisi.. Veden vaihtuvuutta kaivossa ei ainakaan ole, se on melko varmaa eli selittää miksi en saanut "supekaivoa".

3 kW teholla @20Hz koneen käydessä kaivo riittää, mutta saas nähdä kun autotalli liitetään järjestelmään ja lyödään pakkasta peliin. Kompura käy jatkuvaa noin 8 °C ulkolämpötilassa ja laskin miten tuo 3 kW minimiteho pumpulla toteutuu. No melko hienosti:

@20Hz, Käyrä 3+4
Lämpöjohto Meno	29.8 °C
Lämpöjohto Paluu	27.2 °C
GP1 Lämpöjohtopumppu	16.3 l/min (44%)
Lämmönkeruu Meno	3.7 °C
Lämmönkeruu Paluu	0.1 °C
GP2 Lämmönkeruupumppu	?? l/min (22%)
BF1 Virtausmittari	14.8 l/min
Invertterin teho	428 W

Näistä kun sitten laskee tehon virtaaman ja menon & tulon kanssa saadaan pumpun tuottamaksi tehoksi noin 2.95 kW ja maasta revitään siis n. 2.52 kW pumpun käydessä pintakaasulla.

Kaivossa pitäisi olla noilla leveysasteilla n. 5kW lämmöntuottehoa, eli puolitehoon asti  ei pitäisi kaivon lämmön juuri pudota.
Jos pohjavesi ei virtaa niin ei voi sitten mitään, viileä on kaivo. Liitteenä kuva jossa verrattu pohjaveden vaikutusta lämpökaivoon. Mulla virtaa hyvin pohjavesi, kolmen tunnin käynnin jälkeen 5 kW teholla  kaivosta tulee vielä 5.6 asteista. Kannattaa tutkia keväällä mikä on tilanne, hyvällä tuurilla saattaa vettä virrata kaivoon talven aikana. Mulla nousi kaivon lämpö asteella ekan vuoden jälkeen.

[Kaltzu]

Kaivossa pitäisi olla noilla leveysasteilla n. 5kW lämmöntuottehoa, eli puolitehoon asti  ei pitäisi kaivon lämmön juuri pudota.
Jos pohjavesi ei virtaa niin ei voi sitten mitään, viileä on kaivo. Liitteenä kuva jossa verrattu pohjaveden vaikutusta lämpökaivoon. Mulla virtaa hyvin pohjavesi, kolmen tunnin käynnin jälkeen 5 kW teholla  kaivosta tulee vielä 5.6 asteista. Kannattaa tutkia keväällä mikä on tilanne, hyvällä tuurilla saattaa vettä virrata kaivoon talven aikana. Mulla nousi kaivon lämpö asteella ekan vuoden jälkeen.

Juurikin näin, seurataan talvi ja katsotaan sitten keväällä tarkemmin. Nythän jo 2.5 kW:n teholla pumpun kaivosta lämpöä riiipiessä tulom lämpötila tasoittuu tuonne 3.7 °C:een. Tästäkin päätellen pohjavesi ei edelleenkään virtaa ja tuskin olevista hiushalkeamista enempää alakkaan virrata, kaivo porattu siis 7/2020. Mutta katsotaan miten kaivo talven käyttäytyy ja mietin sitten kannattaako asialle jotain tehdä vai riittääkö noin.

[Kaltzu]

Logeja purettu, huomioita:

- Kaivo näyttää päätyvän miinukselle n. 65 Hz tietämille. Sovitettu kaivon lämpötilan droppi taajuuden funktiona
- Lämmönjakopumppu jauhaa jatkuvasti kompressorin taajuuksista riippumatta 44 - 45 % teholla taloa lämmittäessä, KV:ta tehdessä pumpun nopeus vaihtuu. Asetuksissa pitäisi olla Auto, lattialämmityksen delta muuttuu tietysti kun lämmönjakopumppu jauhaa vakionopeudella. Vaatiikohan softan päivityksen, jotta muuttuisi tehon/kompr. taajuuden suhteen
- Ulkolämpötila näyttää 5 astetta enemmän/lämpiämpää kuin mitä oikeasti on. Anturi sijaitsee länteen päin katetulla terassilla. Täytyy siirtää anturi pohjoispäätyyn jossain välissä
- Logintutkija ei osaa jostain syystä laskea tehoa vaikka veden tulo & meno on tiedossa sekä virtausanturin virtaama l/min (BF1)? En tiedä miksi S-mallilla tuo ei toimi, täytyy kysyä kehittäjältä
- Kylmäkaivo noin pitkäksi, eihän tuo helposti pakkasille mene mutta maksimitaajuus 120 Hz ja -3 °C tulolle approx. 100 Hz:ssä. Eihän tuo ihan näin sovitettuna mene vielä pysäytysrajalle, mutta Bentoniittia kaivoon kenties
-- Toki kovemmilla kierroksilla kaivosta ei lineaarisesti oteta tehoa kuten nyt sovitus laskettu matalilla taajuuksilla. Katsotaan tarkemmin kun pumppu ottaa enemmän jenkaa ja tehoa revitään enemmän kaivosta sekä sähköverkosta

Logeja ja kuvia liitteenä. Jos joku tietää S-pumppuun noita tietoja eli miksi Logintutkija ei osaa laskea tehoa noista tiedoista ja miksi lämmönjakopumppu jauhaa vakionopeudella taloa lämmittäessä? Niin laittakaa pienellä kynnyksellä viestiä!

Edit. Lisäys talossa ei asuta, siksi vähän käyttövettä. Muutto toivottavasti pian edessä

[tomppeli]

...
- Kaivo näyttää päätyvän miinukselle n. 65 Hz tietämille. Sovitettu kaivon lämpötilan droppi taajuuden funktiona...

Tässä taitaa olla kyseessä uuden talon rakennekosteuden poistosta aiheutuvaa lämpöhukkaa.
Kompressorin taajuus ei luultavasti tarvitse normaaalitilnateessa nousta yli 80 Hz talvellakaan.
Rakenteilla olevassa talossa poistuu ilman mukana paljon kostetutta ja kosteus vie mukanaan paljon lämpöenergiaa.

Oliko muuten kalliossa kalkkikiveä, tuliko valkoista tai lähes valkoista poraustuhkaa jossain vaiheessa?
Kalkkikiven lämmönjohtavuus on aika huono.

[Kaltzu]

Tässä taitaa olla kyseessä uuden talon rakennekosteuden poistosta aiheutuvaa lämpöhukkaa.
Kompressorin taajuus ei luultavasti tarvitse normaaalitilnateessa nousta yli 80 Hz talvellakaan.
Rakenteilla olevassa talossa poistuu ilman mukana paljon kostetutta ja kosteus vie mukanaan paljon lämpöenergiaa.

Tässä kohtaa nyt pitäisi olla jo kuivaa eli lattia on valettu 7/2021 ja maalämpö pörissyt laattaa lämpimäksi 2/2022 alkaen. Sitä ennen ollut tuvassa raksalämmittimet.

Vallox 110 toki pörissyt kovilla kierroksilla eli varmaan se 90 l/s, kosteusanturi kertoo 20% molemmin puolin kosteuslukuja.

Tomppeli tuo meidän kaivo on kyllä pettymys, mitä luulet bentonoinista? Ajattelin ihan periaatteestakin kokeilla kenties tuota ja pitäisihän tällöin tuo lämpö siirtyä paremmin keruulle.

Kaivossa ei ole varmaan juuri ollenkaan veden kiertoa eli kaivohan oli hyvin tyhjä ja täyttelin sen raksavedellä 7/2021 porauksen jälkeen. Veden pinta tippui 8 metrin päähän eli aktiivi oli 222m arviolta, mutta tuon jälkeen veden pinta on voinut vähän laskea. Tuo 8m on kuitenkin lähellä pohjaveden korkeutta verrattuna porausreiän kohtaa. Talomme on pienen n. 6 metriä korkean mäen laella ja kallio aivan pinnassa. Kallio räjäyttäjän mukaan "rapakalliota" jota Nurmijärven Rajamäellä kuulemma yleisesti on.  Tuo kallio räjäyttäessä halkeilee vähän joka suuntaan.. Porauskin sujahti vauhdilla tuonne 230 metriin silloin aikoinaan.

Onkohan täällä kukaan "bentonoinut" kaivoaan?

[tomppeli]

Talon kaikissa rakenteissa on kostetutta.
Voimakas ilmanvaihto vie paljon lämpöenergiaa ulos.
Ilmanvaihto voi olla säätämättä. Voimakas alipaine rakennuksen sisällä vetää kylmää ilmaa jokaisesta mahdollisesta raosta.
Talossa pitää olla pieni alipaine, kun säätö on tehty oikein.

Rapakivellä pitäisi olla ihan hyvä lämmönjohtavuus. Kalkkikivellä on tosi huono lämmönjohtavuus, vain noin 1,3 - 1,5 W/mK.
Älä hätäile asian kanssa.
Ensi kevään tiedät jo vähän enemmän.

[Kaltzu]

Talon kaikissa rakenteissa on kostetutta.
Voimakas ilmanvaihto vie paljon lämpöenergiaa ulos.
Ilmanvaihto voi olla säätämättä. Voimakas alipaine rakennuksen sisällä vetää kylmää ilmaa jokaisesta mahdollisesta raosta.
Talossa pitää olla pieni alipaine, kun säätö on tehty oikein.

Rapakivellä pitäisi olla ihan hyvä lämmönjohtavuus. Kalkkikivellä on tosi huono lämmönjohtavuus, vain noin 1,3 - 1,5 W/mK.
Älä hätäile asian kanssa.
Ensi kevään tiedät jo vähän enemmän.

Otetaan rauhassa ja seurataan, kiitokset taas

Autotalli/Varasto tullaan kytkemään LL-piiriin Joulu/Tammikuussa, niin näkee tämän vaikutuksen vielä. Tuo varsinkin sitten kyllä kuivuu alkuun kun lattia valettu vasta pari kuukautta sitten.

Annetaan pumpun tehdä työtä ja katsotaan miten keruu käyttäytyy. Tässähän ei mitenkään huono tilanne ole, mieli halusi vain enemmän mitä tuosta kaivosta saan ylös.

[Kaltzu]

Jatkan tarinan kerrontaa tuolla:

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10506.msg136532#msg136532