Puskurivaraaja

[abe]

Onko jollakin kytketty puskurivaraaja C-mallin pumppun.Jos on ,niin mitenkytketty (minkä merkkinen varaaja,mistä ostettu ja mihin hintaan).Onko yleensäkään tarpeellinen lattialämmitystalossa (ajattelin pätkäkäkäyntiä)

[hikaheim]

Anteeksi tyhmyyteni. Mikä on puskurivaraaja ja mikä on sen tarkoitus?

[Raid]

Jos lattia on betonia tai muuten varaava niin silloin ei tarvi puskurivaraajaa sitä varten. Itselläni on kyllä lisänä 250l varaaja kv:lle jotta varmasti riittää kuumaa vettä vaikka 10 henk kävisi saunas peräjälkeen. Omassa talossani puolet on betoni  ja puolet tehty ns kipsivaraava 6cm paksu lattiaa(vanhan lautalattian päälle tehty).

[Maalampo]

Minulla kaikki lattiat betonia joten lämmiyspiirin puolelle ei tarvitse mitään puskurivaraajaa, mutta minullakin on 300l lisäsäiliö (normaali 300l sähköinen lämminvesivaraaja) lämpimälle käyttövedelle. Tuohon lisävaraajaan ei ole kuitenkaan kytketty sähköjä vastuksiin vaan maalämpöpumppu lämmittää kaiken lämpimän veden sekä järjestelmässä on myös lämpimän veden kierrätys. Näillä eväin lämmintä vettä (jota on 465l) riittää isommallekin seurueelle.

[johnny73]

Meillä on käytössä 100l puskuri ja sen on ivt: valmistama.  Lisähintaa tuli puskurille asennettuna 300€.  Meillä olisi ollut lämmitysveden tilavuus putkistossa ja lämmönvaihtimessa 80l ilman puskuria ja silloin käyntiajoiksi olisi muodostunut lounais-suomen ilmastossa (+5 -  -5 astetta) 20 min käyntiä ja 40 min lepoa.  Nyt puskurilla tilavuus on 180l ja käyntiaika 1h ja lepoa 2,5-3h.  Lisäksi lattian lämmönvaihtelu on pientä.  Kulutus vuonna 2007:  Talo lounais-suomessa 180 neliötä (590 kuutiota) + talli 60 neliötä (+10). 3 ihmistä ja puita 1 kuutio. Kokonaissähkönkulutus 9700 KWh. esim heinäkuussa kului 400 KWh ja joulukuussa 970 Kwh.

[kalsket]

Tästä näkee miten vaikuttaa 300 litran puskuri käyntiaikoihin gyproc-lattiaisessa kierrossa:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=63&H=&View=Rapport

Vertailuksi kohde jossa ilmeisesti heikosti varaava lämmityskierto:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=111&H=&View=Rapport

[kalsket]

Tässä vielä kohde jossa patterikierto ilman puskurivaraajaa
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=130&H=&View=Rapport

[MJJ]

Meillä kohde jossa patterikierto ilman puskurivaraajaa
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=175&H=&View=Rapport

Miksi MLP käy "normaalisti" esimerkkeihin verratuna? Valitettavasti en päässyt helmikuun tietoihin enää kiinni.
IVT  HT+:ssa on vaippavaraaja 60l ja patterit 12 kpl 100l(?).

Omien kokemusteni mukaan puskuri ei ole välttämätön patteritalossa. 300€ lisä hinta ei kyllä kuulosta pahalta myöskään, eikä varmasti pilaa kokonaisuutta.
Mutta eikös matalaenegia talo ja ylimitoitettu teho vaatsi samantapaista "tasaajaa"

[mnk]

MJJ,  ajatko  noin 7C hystereesillä ?  

Tuolla asetuksella pääsee patteritalossa pätkäkäyntiin kiinni.   Toinen asia on  kuinka paljon haluaa lämmönvaihtelun sahausta patteripiirin.  Itsellä  on hystereesi nyt 3.3C.   Ei  pätkäkäynti olekkaan yleensä helmikuun ongelma vaan  välikausilämmityksen aikana ja ja pienen lattiapiirin kanssa kesällä.

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&H=&View=Rapport

Kompuraltaan reilusti mitoitettu "ei vaihtoventtiilikone" vaatii myös ison varaajan, että pääsee eroon pätkäkäynnistä.  

Olen samaa mieltä, että isoon matalaenergiataloon puskuri olisi esittämälläsi tavalla oiva valinta, jos pieni kosteiden tilojen lattiapiiri.  

[MJJ]

"ajatko  noin 7C hystereesillä "

Kyllä ajan 8C kytkentäerolla (hys...). Minusta esimerkit ovat "lattialämmitys säätöjä väärässä paikassa". Kun MLP:llä korvataan patteri talossa Ö-lämmitystä kytkentäero on toiminut hyvin. Ö:llä ero oli jotain 15C luokkaa ja lämmön vaihtelut huoneissa sen mukaisia sekä pauke. Voisin varmaan nostaa eroa tästäkin, koska huonelämpö ei heittele vielläkään.
Kokeilin myös lämpimässä vedessä suurempaa eroa mutta harmitti kun sykli ei osunut yösähköaikaan ja palasin takaisin.

Siis ilman erillistävarajaa kytkentäeron kasvattaminen vähentää käynnistyskertoja.

Lattialämmityksessä ja isolla varaajalla juttu on varmaan eri.... mutta siitä minulla ei ole kokemuista.  

Varaaja haaskaa lämpöä, ellei hukkalämpöä voi hyödyntää esim pannuhuoneen lämmitykseen.
Isoissa vaaraavissa systeemissä on valiteltu myös hidasta reakointia nopeisiin ulkolämpötilan vaihteluihin. Siis ei varaajasta ole pelkästään etuja, toisaalta muutaman satasen varaajan olisin varmaan itsekin ottanut alussa "varmuudeksi" jos olisi mahtunut. Jos varaajalla saisin nostettua dettaa 5->10 voi sellainen tulla joskus kunhan pääsen eroon Ö:stä ensinnä.  

Minusta pätkittely johtuu liian tehokkasta lämmöntuotosta verratuna kulutukseen. Uusi rakentaminen jossa kaikki muu on pientä paitsi pumpun kW:t.

[eko]

...lämpimälle käyttövedelle. Tuohon lisävaraajaan ei ole kuitenkaan kytketty sähköjä vastuksiin vaan maalämpöpumppu lämmittää kaiken lämpimän veden sekä järjestelmässä on myös lämpimän veden kierrätys. Näillä eväin lämmintä vettä (jota on 465l) riittää isommallekin seurueelle.

Tyhmemmän on pakko kysyä....:
 - Sulla siis 165l  vesivaipalla, josta sitten kierrätät pumpulla veden lisävaraajaan (oletan, että lämmityssyklin aikana, jolloin ei pätkäkäyntiä)?
 - Minne lämpimän veden kierron paluu tulee: IVT:lle vai ulkoiseen varaajaan? (onko muuten puuhekuivaimia tms?)
 - Montako lisäpumppua tarvitaan / kuka ohjaa niitä?

Itseä mietityttää 180l riittävyys, mutta tarjottu 1200EUR lisähinta tuntui kohtuuttomalta....

[Maalampo]

Eli tuosta IVT C7:kan varaajasta menee putki suoraan lisäsäiliöön/varaajaan josta lämmin vesi lähtee käyttöpisteisiin/kiertoon, kierto on kuristettu säätöventtiilillä aivan minimiin (niin että hanasta tulee kuitenkin heti kohtuu kuumaa vettä ) kiertolinja palaa kylmävesilinjaan (lähelle maalämpöpumppua) joka menee IVT:n varaajaan. Tällä systeemillä tarvitsen vain yhden lisä kiertovesipumpun, takaiskuventtiilin, tuon säätöventtiilin sekä minulla tuo kiertovesipumppu on vielä ohjattu kellokytkimellä niin ettei kierto ole yöaikaan päällä.  Ainakin meillä toimii moitteitta ja lämmintä vettä riittää kyllä isommallekin porukalle.

[eko]

Joo, kuullostaa järkevältä ja lienee helpoin tapa. En siis näytä kotona  

Oma tavoitteeni olisi saada muutama lisäpiirre mukaan:
- Rättipatterit n. 400W teholla (talossa vain 1 piiri ja haluan KPH:n pysyvän kuivana kesälläkin ilman jatkuvaa tuuletusta) (nm. nykyään kaukolämpö)
- Kiertovesi lämmitettäään uudelleen vain kun lämpöpumppu muutenkin käynnistettävä.
 - Normaalisti käytetään IVT:n vesipataa lotraukseen, mutta "iso saunailta-asento" helposti käytössä (solmun 2 ja kolme välille sulkuventtiili, joka normaalisti auki, erikoistarve kiinni => kaikki vesi 300l kautta). Silloin toimisi kuten sulla nyt?
 - Kiertoveden lämpötila voi olla selvästi alle LKV:n, mutta silti kuumaa vettä aina tarjolla...

Ajattelin seuraavaa (IVT C9 + 300l lisäsäiliö):

Putkisolmut:
 1.  IVT Kylmä tulo: Kylmä vesi tulo + 300l:sen kuuma lähtö paluu (pumppu + takaisku) (solmusta 5)
 2. IVT lähtö: 300l sisään (solmu 4) + LKV meno  (solmuun 3)
 3. LKV lähtö: IVT lähtö (solmu 2) + 300l (solmu 5)
 4. 300l:sen kylmä sisään: LKV paluukierto (pumppu + takaisku) + IVT lähtö (solmu 2)
 5. 300l lähtö

Pumput (+ takaisku tarvittaessa):
P1: LKV paluu (ennen solmua 4)
P2: 300l kierto/paluu (ennen solmua 1)

Pumpppujen ohjauksen logiikka:
P1: Päällä paitsi, kun "Poissa" tai kun LKV paluu <= 300l lähtö (hystereesillä tai vaihtoehtoisesti kompuraa odotellessa)
P2: Päällä, kun IVT kompura päällä ja IVT lähtö alle 300l lähdön

LKV virtausmitttaus ennen solmua 1 (kylmän veden syötössä), jolloin kiertovesi ei sotke kulytysmittausta.

Miltäs kuullostaa... luulisi saavan ainakin COP:n tappiin ja kannistykset minimiin  

[eko]

Meni hieman aikaa, kunnes sain opiskeltua "uuden median" julkaisua  

Kuten tavallista, kaikki oikeudet pidätetään   ja mahdolliset vastuut kielletään  

http://www.elisanet.fi/kolu/MLPUlkonenVaraaja.htm

Kommentteja / parannusehdotuksia odotellen.