Neuvoja sopivimman pumpun valintaan.

[realii]

Terveydys kaikille!

Foorumia luettu jo hyvän aikaa, mutta nyt vasta saanut aikaiseksi tehdä tunnukset. 

Aloitetaan perusasioista, eli minkälainen kohde kyseessä. Täydellisiä tietoja en osaa suoriltaan antaa, joten ei välttämättä tarvitse mitoitustakaan tehdä. Jos on kysyttävää, niin pyrin vastaamaan. Kuitenkin kyseessä aikakaudelleen tyypillinen kohde.

Omakotitalo kahdessa tasossa. Rakennettu 1989-1990.
Huoneistoala 252m2. Kerrosala 276m2. Tilavuus 795m3.
Puukeskuslämmitys 2m3 varaajalla josta vesi kiertää yläkerrassa seinäpattereihin, poislukien vessassa ja eteisessä lattiassa. Alakerrassa kokonaisuudessaan lattiassa.
Puuta kulunut vuoden aikana talvesta riippuen keskimäärin 30m3, pinokuutioina, ei irto.
Sähkönkulutus kokonaisuudessaan ollut siinä 10000kWh luokassa, kun kiinteistössä asunut 6 ihmistä.
Koneellinen ilmanvaihto Vallox 121SE lämmön talteenotolla.

Tarkoituksena on puukattila sekä varaaja päästää työnsä tehneenä levolle.

Kohteeseen on saatu tarjouksia viideltä eri toimijalta ja useammasta eri pumpusta. Nyt vain on hivenen vaikeuksia tehdä valinta, että mikä olisi se sopivin ratkaisu tähän kohteeseen. Olen pyöritellyt pumppuja excelissä eri osa-alueiden mukaan rankaten parhaasta huonoimpaan. Voi olla, että olen täysin vääriä asioita katsellut, joten siksi täällä nyt asiasta ajattelinkin kysyä. Palauttakaa siis rehellisesti maan pinnalle.

------

"AVAIMET KÄTEEN" HINNAN MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS. EDULLISIN ENSIN:

1. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW  // Kotitalousvähennyksen jälkeen 16 680,00€

2. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // Kotitalousvähennyksen jälkeen 17 400,00€

3. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // Kotitalousvähennyksen jälkeen 17 584,40€

4. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // Kotitalousvähennyksen jälkeen 18 080,00€

5. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // Kotitalousvähennyksen jälkeen 18 650,00€

6. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW  // Kotitalousvähennyksen jälkeen 19 530,00€

7. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW  // Kotitalousvähennyksen jälkeen 19 533,60€

8. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // Kotitalousvähennyksen jälkeen 20 068,20€

------

ENERGIAKAIVON SYVYYDEN MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS. SYVIN ENSIN (aktiivisyvyys):

1. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // Lämpökaivon aktiivisyvyys 214m - Poraussyvyys 220m

2. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW // Lämpökaivon aktiivisyvyys 212m - Poraussyvyys 230m

3. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // Lämpökaivon aktiivisyvyys 212m - Poraussyvyys 230m

4. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // Lämpökaivon aktiivisyvyys 209m - Poraussyvyys 230m

5. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // Lämpökaivon aktiivisyvyys 209m - Poraussyvyys 230m

6. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // Lämpökaivon aktiivisyvyys 191m - Poraussyvyys 201m

7. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // Lämpökaivon aktiivisyvyys 185m - Poraussyvyys 200m

8. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // Lämpökaivon aktiivisyvyys 180m - Poraussyvyys 190m

------

TAKUUAIKOJEN MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS:

1. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // 5 vuoden täystakuu. Mahdollista saada maksullinen lisäturva jopa 14 vuodeksi.

1. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW // 5 vuoden täystakuu. Mahdollista saada maksullinen lisäturva jopa 14 vuodeksi.

1. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // 5 vuoden täystakuu. Mahdollista saada maksullinen lisäturva jopa 14 vuodeksi.

1. YRITYS E): Thermia Atlas 3-12kW // 5 vuoden täystakuu. Mahdollista saada maksullinen lisäturva jopa 14 vuodeksi.

2. YRITYS E): Bosch Compress 7001i 3-12kW // 6 vuoden täystakuu. Kompressorille 10 vuoden takuu.

2. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // 6 vuoden täystakuu. Kompressorille 10 vuoden takuu.

3. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // 3 vuotta pumpulla. Asennuksella 2 vuotta sis. huoltokäynnit. Nibeturvalla 6 vuotta + lisämaksulla 10 vuoteen saakka.

4. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // 5 vuotta. 2 vuoden takuu tuotteen ostopäivämäärästä. Mahdollista saada 3 vuoden lisätakuu rekisteröimällä tuote.

------

SÄHKÖNKULUTUKSEN MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS. YRITYKSEN OMAN LASKELMAN MUKAAN LAITTEISTON SÄHKÖNKULUTUS:

1. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw //  7 186 kWh / 1 vuosi = 143 720 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh ->  934,18 € / 1 vuosi = 18683,60 €  / 20 vuotta.

2. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kw //  7 423 kWh / 1 vuosi = 148 460 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh ->  964,99 € / 1 vuosi = 19299,80 €  / 20 vuotta.

3. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW //  7 705 kWh / 1 vuosi = 154 100 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh -> 1001,65 € / 1 vuosi = 20033,00 €  / 20 vuotta.

4. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW //  8 020 kWh / 1 vuosi = 160 400 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh -> 1042,60 € / 1 vuosi = 20852,00 €  / 20 vuotta.

5. YRITYS D) : Nibe S1255-12 3-12kw //  8 730 kWh / 1 vuosi = 174 600 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh -> 1134,90 € / 1 vuosi = 22698,00 €  / 20 vuotta.

6. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW //  9 060 kWh / 1 vuosi = 181 200 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh -> 1177,80€ / 1 vuosi = 23556,00€ / 20 vuotta.

7. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kw //  9 129 kWh / 1 vuosi = 182 580 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh -> 1186,77 € / 1 vuosi = 23735,40 €  / 20 vuotta.

8. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kw //  9 692 kWh / 1 vuosi = 193 840 kWh / 20 vuotta.
Energiakustannus esimerkillä 0,13€/kWh -> 1259,96€ / 1 vuosi = 25199,20€ / 20 vuotta.

------

VALMISTAJAN ILMOITTAMAN COP-ARVON MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS:

1. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // COP 4,90

2. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // COP 4,87

3. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // COP 4,80

4. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // COP 4,80

5. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW // COP 4,75

6. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // COP 4,75

7. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // COP 4,75

8. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // COP 4,75

------

YRITYKSEN LASKELMAN COP-ARVON MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS:

1. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // COP 4,23

2. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW // COP 3,91

3. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // COP 3,80

4. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // COP 3,77

5. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // COP 3,77

6. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // COP 3,73

7. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // COP 3,70

8. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // COP 3,60

------

VALMISTAJAN ILMOITTAMAN SCOP 35c-ARVON MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS:

1. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW // SCOP 5,86

1. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // SCOP 5,86

2. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // SCOP 5,85

2. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // SCOP 5,85

3. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // SCOP 5,80

3. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // SCOP 5,80

3. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // SCOP 5,80

4. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // SCOP 5,40

------

VALMISTAJAN ILMOITTAMAN SCOP 55c-ARVON MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS:

1. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW // SCOP 4,39

1. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // SCOP 4,39

1. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // SCOP 4,39

1. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // SCOP 4,39

2. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // SCOP 4,30

2. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // SCOP 4,30

3. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // SCOP 4,29

3. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // SCOP 4,29

------

Itse kallistuisin Gebwelliin, koska sähkönkulutus näyttäisi olevan kaikista alhaisin sekä lämmöntuotto (COP) vaikuttaisi lukujen perusteella olevan kaikkein parhain. Kuitenkin lyhyimmät takuuajat vähän arveluttavat. Sähkönkulutuksessa laskettu luvut myös 20 vuoden mukaan, koska tämä on arviolta aikamääre joka kiinteistössä tullaan asumaan.

[Kuumaa_kalliosta]

Oleellisin asia on riittävän tarkoin lähtötiedoin tehty mitoituslaskelma. Katsopa tuolta, mitä on hyvä tietää: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5905.0

Jos maalämmön tarjoajat tarjoavat todelliseen energiankulutukseen verrattuna liian matalia lämpökaivoja, se kostautuu pitemmän päälle huonompana hyötysuhteena ja pikku hiljaa kylmemmiksi menevää lämpökaivoa, jonka tuotto heikkenee vähitellen.

Kun on mitoituslaskelma, ensiksi päätetään riittävän syvä lämpökaivo, sitten valitaan lämpöpumppu, jonka teho on lämmöntarpeeseen sopiva. Tämä on oikea etenemisjärjestys. Mielummin kymmenen metriä liian syvä lämpökaivo kuin kymmenen metriä liian matala. Syvemmän kaivon pohjametrit ovat lämpimimpiä. Pitkässä juoksuissa lisämetrien poraaminen kannattaa.

[seppaant]

"Kuumaa_kalliosta" antoi hyvät ohjeet miten tulee edetä.

Pari asiaa kuitenkin:
Onko näissä kaikissa kahdeksassa vaihtoehdossa ollut samat lähtötiedot, lähinnä tuotettu vuotuinen energia?
Vai onko kullakin myyjällä ollut omiin laskelmiin perustuneet lähtötiedot?

Kaikki nykypumput tehdään periaatteessa lähes samanlaisista osista.
Hyötysuhteisiin ei kannata kamalasti tuijottaa.
Näiden vaihtoehtojen hyötysuhde-erot ovat niin pienet että niillä ei käytännössä ole juurikaan merkitystä

Valintakriteerit:
Tunnettu hyväksi havaittu laajalti käytössä oleva merkki.
Toimittajana kannattaa suosia paikallisia yrittäjiä, koska he eivät uskalla toimittaa sutta ja sekundaa.

ATS

[realii]

"Kuumaa_kalliosta" antoi hyvät ohjeet miten tulee edetä.

Pari asiaa kuitenkin:
Onko näissä kaikissa kahdeksassa vaihtoehdossa ollut samat lähtötiedot, lähinnä tuotettu vuotuinen energia?
Vai onko kullakin myyjällä ollut omiin laskelmiin perustuneet lähtötiedot?

Kaikki nykypumput tehdään periaatteessa lähes samanlaisista osista.
Hyötysuhteisiin ei kannata kamalasti tuijottaa.
Näiden vaihtoehtojen hyötysuhde-erot ovat niin pienet että niillä ei käytännössä ole juurikaan merkitystä

Valintakriteerit:
Tunnettu hyväksi havaittu laajalti käytössä oleva merkki.
Toimittajana kannattaa suosia paikallisia yrittäjiä, koska he eivät uskalla toimittaa sutta ja sekundaa.

ATS

Talokansion kävin hakemassa, niin pyrin naputtelemaan mitoituslaskelmaan vaadittavia tietoja tässä lähipäivien aikana kun ehdin selailemaan paremmin. Haluan saada täältäkin laskelman lämpökaivon syvyydelle, jotta näkee onko saatujen tarjouksien lämpökaivot missä suhteessa siihen.

Kaikilla toimijoilla oli täysin samat lähtötiedot kiinteistöstä, kun kävivät paikanpäällä kartoittamassa tarvetta. Näiden tietojen perusteella myöhemmin laskivat tarkemmat raportit, jotka lähettelivät sähköpostiin tarjouksien kera.

Eikös nuo kaikki 4 merkkiä joista olen tarjoukset saanut, ole aika hyväksi havaittuja merkkejä? Eniten taidetaan Nibeä asentaa, mutta eihän se kaikkea kerro. Tämän foorumin perusteella vähän jokaisessa merkissä on maanantaimalleja, sekä pikkuvikoja ollut. Toisilla taas on toiminut kuin unelma.

Toimittajista yksi on suurempi valtakunnallinen yritys, ja loput pieniä/keskikokoisia paikallisia yrityksiä.

[tomppeli]

...Täydellisiä tietoja en osaa suoriltaan antaa, joten ei välttämättä tarvitse mitoitustakaan tehdä. ...

Mitoitukseen tarvittaisiin paikkatieto Suomen kartalla.
Nettiliittymäsi perusteella voisin arvailla paikkaa, mutta sekin voisi olla väärä..

Jos nettiliittymäsi paikkakunta olisi sama, kuin rakennuksesi paikkakunta, voisi mitoitus näyttää tällaiselta:

- Talon alakerta 1989: Lattialämmitys, 21°C, 126 m2, 328 m3:   3,64 kW   15 059 kWh
- Talon yläkerta 1989: Patterilämmitys, 21°C, 126 m2, 328 m3:   4,48 kW   13 103 kWh
• Kiinteistö,  252 m2,  655 m3    3,5 COP   7,88 kW   28 162 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,242 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,82 kW   7 200 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   9,7 kWh   35 362 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   9,70 kW   35 362 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -27 °C
- Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   6,9 kW   24 777 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 585 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   10 585 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     1 115 kWh

• Tarvitaan 223 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,52 l/s (= 31,2 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 219 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.       Poraussyvyys   223 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 223 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      446 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,3 kPa)    2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,52 l/s = 31,2 l/min = 1872 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   71 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   40 kPa = 0,4 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 550 metriä  = 2 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   23 kPa = 0,23 bar

Tämä laskelma perustuu pitkälti arvauspohjaisiin lähtötietoihin, eikä ole suinkaan mikään takuumitoitus, vaan on enemmänkin vähän sinne päin.!
Luota paikalliseen alan ammattilaiseen mitoituksen laadinnassa.

[Roori]

Terveydys kaikille!

Foorumia luettu jo hyvän aikaa, mutta nyt vasta saanut aikaiseksi tehdä tunnukset. 

Aloitetaan perusasioista, eli minkälainen kohde kyseessä. Täydellisiä tietoja en osaa suoriltaan antaa, joten ei välttämättä tarvitse mitoitustakaan tehdä. Jos on kysyttävää, niin pyrin vastaamaan. Kuitenkin kyseessä aikakaudelleen tyypillinen kohde.

Omakotitalo kahdessa tasossa. Rakennettu 1989-1990.
Huoneistoala 252m2. Kerrosala 276m2. Tilavuus 795m3.
Puukeskuslämmitys 2m3 varaajalla josta vesi kiertää yläkerrassa seinäpattereihin, poislukien vessassa ja eteisessä lattiassa. Alakerrassa kokonaisuudessaan lattiassa.
Puuta kulunut vuoden aikana talvesta riippuen keskimäärin 30m3, pinokuutioina, ei irto.
Sähkönkulutus kokonaisuudessaan ollut siinä 10000kWh luokassa, kun kiinteistössä asunut 6 ihmistä.
Koneellinen ilmanvaihto Vallox 121SE lämmön talteenotolla.

Tarkoituksena on puukattila sekä varaaja päästää työnsä tehneenä levolle.

Kohteeseen on saatu tarjouksia viideltä eri toimijalta ja useammasta eri pumpusta. Nyt vain on hivenen vaikeuksia tehdä valinta, että mikä olisi se sopivin ratkaisu tähän kohteeseen. Olen pyöritellyt pumppuja excelissä eri osa-alueiden mukaan rankaten parhaasta huonoimpaan. Voi olla, että olen täysin vääriä asioita katsellut, joten siksi täällä nyt asiasta ajattelinkin kysyä. Palauttakaa siis rehellisesti maan pinnalle.
1. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW  // Kotitalousvähennyksen jälkeen 16 680,00€
2. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // Kotitalousvähennyksen jälkeen 17 400,00€
3. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // Kotitalousvähennyksen jälkeen 17 584,40€
4. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // Kotitalousvähennyksen jälkeen 18 080,00€
5. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // Kotitalousvähennyksen jälkeen 18 650,00€
6. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW  // Kotitalousvähennyksen jälkeen 19 530,00€
7. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW  // Kotitalousvähennyksen jälkeen 19 533,60€
8. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // Kotitalousvähennyksen jälkeen 20 068,20€

Aikamoisen listauksen olet väsäillyt, SPF järjestys puuttuu...oliko/onko noita SPF lukuja kuinka helposti edes kaivettavissa?
Tuo SPF taitaa olla esim noissa E-luku laskennoissa se oleellinen, eikös se sisällä lämmitys+LV, SCOP lieneen vain lämmitys. Noissa valmistajien laskureissa tuota SPF:ää esiintyy kun niissä yleensä molemmat lämmitys+LV.

Isoja erojahan noihin ei hyötysuhteissa saa millään aikaiseksi, harmi kun ruotsalaisetkaan ei enää ole testejä julkistanut vai olisivatko lopettaneet juuri sen takia kun kaikki on hyvia. Eli taisi se viimeisin testi ja standardit saaneet aikaiseksi että kaikki ovat fiksanneet heikkoudet pois.

Mitens Oilonin invertteri, puuttuu listasta?

[realii]

Aikamoisen listauksen olet väsäillyt, SPF järjestys puuttuu...oliko/onko noita SPF lukuja kuinka helposti edes kaivettavissa?
Tuo SPF taitaa olla esim noissa E-luku laskennoissa se oleellinen, eikös se sisällä lämmitys+LV, SCOP lieneen vain lämmitys. Noissa valmistajien laskureissa tuota SPF:ää esiintyy kun niissä yleensä molemmat lämmitys+LV.

Isoja erojahan noihin ei hyötysuhteissa saa millään aikaiseksi, harmi kun ruotsalaisetkaan ei enää ole testejä julkistanut vai olisivatko lopettaneet juuri sen takia kun kaikki on hyvia. Eli taisi se viimeisin testi ja standardit saaneet aikaiseksi että kaikki ovat fiksanneet heikkoudet pois.

Mitens Oilonin invertteri, puuttuu listasta?

Hyvä huomio tuo SPF! Listasin nyt myös sen mukaan. Kyseiset SPF-arvot on kaivettu yrityksen tekemän energiamitoituksen raportista. Thermian ja Gebwellin raportissa selvästi kerrottu tämä.

------

1. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW //  SPF 3,9 - SPF ilman lisälämpöä 3,9

2. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW //  SPF 3,8 - SPF ilman lisälämpöä 3,8

3. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW //  SPF 3,8 - SPF ilman lisälämpöä 3,8

4. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW //  SPF 3,6 - SPF ilman lisälämpöä 3,7

5. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw //  SPF 2,93

6. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW  //  SPF 2,8 (valmistajan pumpun teknisissä tiedoissa ilmoittama arvo - energialaskelmasta ei ole kaivettavissa tietoa)

7. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW  //  SPF 2,8 (valmistajan pumpun teknisissä tiedoissa ilmoittama arvo - energialaskelmasta ei ole kaivettavissa tietoa)

8. YRITYS D) : Nibe S1255-12 3-12kw //  SPF ? (en osannut kaivaa tietoa edes pumpun teknisistä tiedoista)

------

Oilonia ei kukaan yrityksistä tarjonnut pumpuksi, joten puuttuu siksi listasta.

Pyrin tänään listaamaan nuo mitoitukseen vaadittavat loput tiedot kasaan niin lähettelen ne sitten tomppelille, jos viitsii laskeskella tarkemman mitoituksen.
Huoneistoalan neliöihin kun sisältyy kaksi autotallia, varastoa, puuvarastoa yms. tilaa jonka lämpötilaa ei tarvitse pitää niin korkeana.

[Roori]

Niben mitoitusohjelma pitäis kyllä antaa SPF:n

Ariekselle kumman huono luku, Thermia erottuu noissa!
Noo kai noihinki pitää suhtautua varauksella...

Tuoltakin noille voi löytyä arvot, siellä on tiedot monista pumpuista:
https://www.laskentapalvelut.fi/index_for_JRF.php

[commo73]

Jos itse joutuisin kyseisen valinnan eteen. Valitsisin toimittajan joka myy, asentaa ja osaa myös huoltaa asentamansa pumpun. Lisäksi jyvät erottuvat akanoista, kun esität hieman haastavia teknisiä kysymyksiä myyjälle. En itse laittaisi paljonkaan arvoa pelkkien teknisen esitelehtisen sisällön kertojalle, jolla ei ole aitoa teknistä osaamista, eikä kokemusta. Yritä löytää lähia alueelta, paikallinen pitkänlinja toimija. Valtakunnallinen toimija, ei merkitse vielä yhtään mitään, päin vastoin.  Itse pidän parempana vaihtoehtona, jos löytyy osaava yrittäjä läheltä. 
Nuo listaamasi toimittajan laskelmat, niiden avulla ei voi sanoa kuka on paras.  Toisaalta tarjotuista porakaivon syyksistä, päätellen Thermia on kartalla tässä sinun hommassa. Minulla oli aiemassa talossa paikallisen Thermian myymä ja asentama maalämpö. Thermista minulla on hyvät kokemukset. Toki on muistettava, että joku merkki nimenä ei takaa onnistunutta maalämpösaneerausta. Takana on aina henkilö, jolla on halua ja tahto suoriutua työstä hyvin ja lisäksi hän osaa hommansa. 

[tomppeli]

Sain tarkentavia tietoja kohteesta ja laskin uudelleen.
Liitin laskelman tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,3 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”realii”   JOKIOINEN   (Kanta-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C  -  menovesi lämpötila max 34 °C   
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C               
- Talon alakerta 1989: Lattialämmitys, 15,6°C, 126 m2, 292 m3:   4,45 kW   13 617 kWh
- Talon yläkerta 1989: Patterilämmitys, 21°C, 126 m2, 315 m3:   4,53 kW   13 349 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      8,98 kW   26 965 kWh

• Kiinteistö,  252 m2,  607 m3    3,5 COP   8,49 kW   26 965 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,236 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,82 kW   7 200 kWh
- Yhteensä         3,3 SCOP   10,3 kWh   34 165 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 216 kWh   0,67 kW   31 949 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   31 949 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   10,30 kW   31 949 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 98   Luokka = B )   31 949 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
- Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   7,4 kW   22 335 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      9 614 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   9 614 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     2 519 kWh

• Tarvitaan 216 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,55 l/s (= 33 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 212 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   216 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 216 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä      432 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,55 l/s = 33 l/min = 1980 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      79 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      44 kPa = 0,44 bar
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      27 kPa = 0,27 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 521 metriä  = 2 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m      25 kPa = 0,25 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[realii]

Jos itse joutuisin kyseisen valinnan eteen. Valitsisin toimittajan joka myy, asentaa ja osaa myös huoltaa asentamansa pumpun. Lisäksi jyvät erottuvat akanoista, kun esität hieman haastavia teknisiä kysymyksiä myyjälle. En itse laittaisi paljonkaan arvoa pelkkien teknisen esitelehtisen sisällön kertojalle, jolla ei ole aitoa teknistä osaamista, eikä kokemusta. Yritä löytää lähia alueelta, paikallinen pitkänlinja toimija. Valtakunnallinen toimija, ei merkitse vielä yhtään mitään, päin vastoin.  Itse pidän parempana vaihtoehtona, jos löytyy osaava yrittäjä läheltä. 
Nuo listaamasi toimittajan laskelmat, niiden avulla ei voi sanoa kuka on paras.  Toisaalta tarjotuista porakaivon syyksistä, päätellen Thermia on kartalla tässä sinun hommassa. Minulla oli aiemassa talossa paikallisen Thermian myymä ja asentama maalämpö. Thermista minulla on hyvät kokemukset. Toki on muistettava, että joku merkki nimenä ei takaa onnistunutta maalämpösaneerausta. Takana on aina henkilö, jolla on halua ja tahto suoriutua työstä hyvin ja lisäksi hän osaa hommansa.

Suhteellisen paikalliseen yritykseen tässä ollaan kallistumassa nyt näiden tietojen perusteella.

Mainittakoon sen verran, että aluksi Gebwelliin tarjottiin 250m syvää kaivoa, jolloin ratkaisun kokonaishinta kotitalousvähennyksen jälkeen 19000€. Yrittäjä teki toisen tarjouksen myöhemmin, jossa tosiaan kaivon syvyys 201m. Kyseisestä yrittäjästä on hyviä kokemuksia tällä talousalueella, ja tekee niin yksityisiä kuin yrityksiä.

Nyt kun miettii, että jos käytännössä samoista osista kaikki pumput tehdään ja kokonaisuuden kannalta tärkein tekijä on kaivo ja sen syvyyden riittävyys. Olisiko sittenkin järkevintä valita ratkaisuksi Gebwell Aries kokonaissyvyydeltään 250m kaivolla, vaiko Thermia Calibra kaivolla jossa aktiivisyvyys 212m ja kokonaissyvyys 230m? Hintaeroa näiden välillä olisi vain 1415€.

[Nakke vaan]

Kukaan ei tiedä tuota aktiivisyvyyttä etukäteen. 230 metrisessä tiedetään vain että se on nollan ja 230m välissä jossain. Tuommoinen 212m on vain arvaus jota mielestäni myyjän ei kannattaisi edes päästää suustaan. Alkaa menemään päivä päivältä hupsummaksi nämä tarjoukset.

[realii]

Sain tarkentavia tietoja kohteesta ja laskin uudelleen.

Kiitos uudesta laskelmasta!

[realii]

Kukaan ei tiedä tuota aktiivisyvyyttä etukäteen. 230 metrisessä tiedetään vain että se on nollan ja 230m välissä jossain. Tuommoinen 212m on vain arvaus jota mielestäni myyjän ei kannattaisi edes päästää suustaan. Alkaa menemään päivä päivältä hupsummaksi nämä tarjoukset.

Eli tarjouksien aktiivisyvyydet kannattaa kokonaan unohtaa ja katsoa ainoastaan poraussyvyys?

Nyt olisi tuon heti alussa Kuumaa_kalliosta kertoman järjestyksen mukaan asioita kasassa: "Kun on mitoituslaskelma, ensiksi päätetään riittävän syvä lämpökaivo, sitten valitaan lämpöpumppu, jonka teho on lämmöntarpeeseen sopiva. Tämä on oikea etenemisjärjestys. Mielummin kymmenen metriä liian syvä lämpökaivo kuin kymmenen metriä liian matala. Syvemmän kaivon pohjametrit ovat lämpimimpiä. Pitkässä juoksuissa lisämetrien poraaminen kannattaa."

tomppelin laskelman mukaisesti:
• Tarvitaan 216 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,55 l/s (= 33 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 212 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   216 m

ENERGIAKAIVON SYVYYDEN MUKAAN JÄRJESTETTY LISTAUS. SYVIN ENSIN:

1. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // Poraussyvyys 250m
2. YRITYS A) : Thermia Atlas 3-12kW // Poraussyvyys 230m
3. YRITYS A) : Thermia Calibra 3-12kW // Poraussyvyys 230m
4. YRITYS E) : Thermia Atlas 3-12kW // Poraussyvyys 230m
5. YRITYS E) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // Poraussyvyys 230m
6. YRITYS C) : Thermia Calibra 3-12kW // Poraussyvyys 220m
7. YRITYS B) : Gebwell Aries 3-12kw // Poraussyvyys 201m
8. YRITYS A) : Bosch Compress 7001i 3-12kW // Poraussyvyys 200m
9. YRITYS D) : Nibe S1255-12 // Poraussyvyys 190m

Jännä tuo miten Nibelle oli noinkin lyhyt kaivo saatu laskettua, kun täysin samat lähtötiedot oli käytössä. Tuota huonompaa Bosch (200 metriä) perusteltiin muistaakseni niin, ettei Bosch tekniikkansa takia tarvitse aivan niin syvää kaivoa verrattuna Thermiaan.

tomppelin laskelman mukaisesti:
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,3 kW

Kaikki yllälistatut pumput asettuvat ovat riittävän tehoisia.

Tuo vähän mietityttää, kun Gebwellin mitoitusraportissa tosiaan antoi SPF arvoksi vain 2,93, mutta kai noihin täytyy vähän varauksella suhtautua kuten Roori sanoi?

[commo73]

Sinulle tarjotuista pumpuista mielestäni mielenkiintoisin on tuo Thermia Atlas 3-12,  jossa on HGW lämmönvaihdin. Sinun tapauksessa tätä pystyy hyvin hyödyntämään, koska osa lämmönjaosta pattereilla. LKV määräksi luvataan HGW kanssa 488L.

[Roori]

Vois ainakin kysyä Gebwelliltä "miksi heidän SPF on noin huono?"...samoten tuo Bosch SPF myös.

LV tarveko oli kuinka iso, @tomppelilla 7200kWh laskelmassa?

Mitens toi kytkentäkaavio milläkin merkillä, onko jotain puskurii ala-shunttausta tjms?

[commo73]

Jännä tuo miten Nibelle oli noinkin lyhyt kaivo saatu laskettua, kun täysin samat lähtötiedot oli käytössä. Tuota huonompaa Bosch (200 metriä) perusteltiin muistaakseni niin, ettei Bosch tekniikkansa takia tarvitse aivan niin syvää kaivoa verrattuna Thermiaan.

Bochin kommentti on markkina hopinää, en kannata ottaa vakavasti.  Asiaa menee näin: Maalämpöpumppu, jossa on korkea käytännön lämpökerroin (COP) tarvitsee pitemmän kaivon koska suurempi osa lämpöenergasta otetaan maasta suhteessa sähköverkosta otettuun energaan.
Lämpöpumppu, jossa käytännön lämpökerroin (COP) on hieman matalampi, riittää hieman matalampi kaivo, koska sähköverkosta otetaan hieman enemmän energaa suhteessa maalämpöpumppuun, joka lämpökerroin (COP) on korkeampi.
Käytännössä eri pumppuvalmistajien COP erot ovat hyvin pieniä. 

[realii]

Vois ainakin kysyä Gebwelliltä "miksi heidän SPF on noin huono?"...samoten tuo Bosch SPF myös.

LV tarveko oli kuinka iso, @tomppelilla 7200kWh laskelmassa?

Mitens toi kytkentäkaavio milläkin merkillä, onko jotain puskurii ala-shunttausta tjms?

No lämminvesitarve ei loppupeleissä ole aivan noinkaan suuri kuin laskelmassa. Annoin tomppelille kulutustiedot ajalta jolloin kiinteistössä asui vielä 6 henkilöä.

YRITYS A) : Bosch Compress: Sisältää 180l puskurivaraajan. Jälkishunttaus.
YRITYS A) : Thermia Calibra: Sisältää 100l puskurivaraajan. Jälkishunttaus.
YRITYS A) : Thermia Atlas: Sisältää 100l puskurivaraajan. Jälkishunttaus.
YRITYS B) : Gebwell Aries: Sisältää 100l puskurivaraajan. Lattialämmitykselle uusi shunttipiiri.
YRITYS C) : Thermia Calibra: Sisältää 180l puskurivaraajan. Olemassaoleva Ouman automatiikka ja shunttaus jäisi lattialämmityksen ohjaukseen.
YRITYS D) : Nibe S1255: Tarjouksessa ei mainittu puskurivaraajasta. Ainoastaan maalämpöjärjestelmä + lisäshunttipiiri.
YRITYS E) : Bosch Compress: Sisältää 100l puskurivaraajan. Kaksoisshunttaus.
YRITYS E) : Thermia Atlas: Sisältää 100l puskurivaraajan. Kaksoisshunttaus.

[realii]

Sinulle tarjotuista pumpuista mielestäni mielenkiintoisin on tuo Thermia Atlas 3-12,  jossa on HGW lämmönvaihdin. Sinun tapauksessa tätä pystyy hyvin hyödyntämään, koska osa lämmönjaosta pattereilla. LKV määräksi luvataan HGW kanssa 488L.

Onko tuosta HGW niin paljon hyötyä pitkässä juoksussa, että siitä kannattaa maksaa 1450€ enemmän verrattuna samalta yrittäjältä saatavaan Thermia Calibraan?

[tomppeli]

Tuota huonompaa Bosch (200 metriä) perusteltiin muistaakseni niin, ettei Bosch tekniikkansa takia tarvitse aivan niin syvää kaivoa verrattuna Thermiaan....

Jos joku kauppias väittää noin, myöntää hän samalla, että hänen edustamansa maalämpökone toimii huonommalla hyötysuhteella, kuin muiden.
Kone ottaa silloin enemmän energiaa sähkölaitokselta ja vähemmän kaivosta.
Tällaisia väitteitä olen kuullut aika usein.
Väitetään, että heidän koneensa on tekniikaltaan parempi ja ottaa lämpöä kaivosta paremmin, kuin muut, eikä siksi tarvitse niin sysvää kaivoa, kuin muut.
Väittämä on puppua, tai pahaa tietämättömyyttä.
Suurempi COP -arvo edellyttää aina syvempää kaivoa, pumppumerkistä riippumatta.

[tomppeli]

Onko tuosta HGW niin paljon hyötyä pitkässä juoksussa, että siitä kannattaa maksaa 1450€ enemmän verrattuna samalta yrittäjältä saatavaan Thermia Calibraan?

Patterilämmitteisessä kohteessa siitä on enemmän hyötyä, kuin täysin lattialämmitteisessä kohteessa.
Patterilämmitys vaati korkeamman kiertoveden lämpötilan.
Teillä siitä on hyötyä talven pakkasilla, varsinkin jos lämpimän käyttöveden tarve on iso.

[realii]

Vois ainakin kysyä Gebwelliltä "miksi heidän SPF on noin huono?"...samoten tuo Bosch SPF myös.

Tuo Gebwellin luku kyllä ihmetyttää, kun teknisissä tiedoissa on SPF-arvoksi kuitenkin annettu 5,1, joten miten voi mitoitusohjelma antaa arvoksi 2,93... Lähetin postia, että voiko olla tuo mitoituksen lukema virheellinen.

Kysyin Boschin luvun, se on 3,7.

[realii]

Täältä on tullut kyllä hyvää tietoutta ja vastauksia tyhmiin kysymyksiin. Kiitoksia näistä. Täytyy pyrkiä olemaan muuton ja pumpun käyttöönotonkin jälkeen täällä aktiivisena ja kertoa käyttökokemuksia pumpusta yms.

Vaikuttaisi siltä, että kokonaisuutta punniten Thermia Atlas 3-12 olisi omaan kohteeseeni järkevin ratkaisu.

[tomppeli]

Tuo Gebwellin luku kyllä ihmetyttää, kun teknisissä tiedoissa on SPF-arvoksi kuitenkin annettu 5,1, joten miten voi mitoitusohjelma antaa arvoksi 2,93... Lähetin postia, että voiko olla tuo mitoituksen lukema virheellinen.

Kysyin Boschin luvun, se on 3,7.

Nuo luvut voivat olla mitä sattuu, kun ilmoittelevat niitä erilaisissa olosuhteissa.
Kaikki eivät edes tiedä, mitä SPF tarkoittaa. Tulee ihan epäluotettavaa tietoa.
Loppujen lopuksi kaikki maalämpökoneet ovat varsin samanlaisia ominaisuuksiltaan, eikä noita lukuja kannata kovinkaan paljon tuijotella.
Nykyään kaikilla on suunnilleen samat kompressorit ja vähän energiaa kuluttavat kiertopumput.
Sähkön lepotilakulutus on kaikilla merkeillä pieni.
Paljon enemmän kulutukseen vaikuttaa se, kuinka säätelet maalämpökoneesi ja mitä siltä vaadit.

[realii]

Paljon enemmän kulutukseen vaikuttaa se, kuinka säätelet maalämpökoneesi ja mitä siltä vaadit.

Tähän tummennettuun peilaten, vielä enemmänkin tuo Thermia Atlas HGW:n takia vaikuttaisi näistä kaikkein varteenotettavimmalta, koska itseni lisäksi taloudessa on vaimo sekä kaksi tyttöä. Tuosta kun nuo neidit kasvavat, niin lämpimän käyttöveden tarve kasvaa potenssiin kahdeksan varsinkin, jos satutaan kovien pakkasien aikaan lutraamaan 30min suihkussa...

[commo73]

• Tarvitaan 216 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,55 l/s (= 33 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 212 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   216 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 216 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä      432 m
      

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,55 l/s = 33 l/min = 1980 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      79 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      44 kPa = 0,44 bar
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      27 kPa = 0,27 bar
Tai:

Muista tämä tärkeä asia: Riippumatta siitä keneltä toimituksen otat. Järkevä kaivon syvyys  ~220m - 230m. Tähän tarvitaan vähintään 45*2.6mm keruuputkisto. Älä hyväksy tarjousta, jossa toimittaja yrittää tarjota 40*2.4mm keruuputkistoa kaivoon.

[luu5]

Muista tämä tärkeä asia: Riippumatta siitä keneltä toimituksen otat. Järkevä kaivon syvyys  ~220m - 230m. Tähän tarvitaan vähintään 45*2.6mm keruuputkisto. Älä hyväksy tarjousta, jossa toimittaja yrittää tarjota 40*2.4mm keruuputkistoa kaivoon.

En sano, etteikö kannattaisi ottaa 45mm, itsekin niin tein, mutta kysyn silti: Atlaksen pumpulle "luvataan" yli 80kPa tuolla 11kW kohdalla, patterikäytössä. Eli painetta olisi juuri riittävästi myös 40mm putkelle?

[commo73]

En sano, etteikö kannattaisi ottaa 45mm, itsekin niin tein, mutta kysyn silti: Atlaksen pumpulle "luvataan" yli 80kPa tuolla 11kW kohdalla, patterikäytössä. Eli painetta olisi juuri riittävästi myös 40mm putkelle?

Yritin etsiä asennusohjetta, ei löytynyt. Soitin Thermian numeroon 3 kertaa, ei vastattu. Paljonko yli 80kpa luvataan? Keruupumpun käytettävissä oleva paine? Laita käyrästöt tänne, jos sinulla on sellainen käytettävissä?

[luu5]

Yritin etsiä asennusohjetta, ei löytynyt. Soitin Thermian numeroon 3 kertaa, ei vastattu. Paljonko yli 80kpa luvataan? Keruupumpun käytettävissä oleva paine? Laita käyrästöt tänne, jos sinulla on sellainen käytettävissä?

Tuossa ketjussa: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9133.0

[commo73]

Tuossa ketjussa: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9133.0

Katselin nuo Thermian käyrästöt. Thermia Atlas 3-12, Brine pumpun käytettävissä oleva paine B0W55 mitoituksella, näytäisi olevan 10kW antoteholla max ~ 85 kpa kun tavoitellaa keruun Dt 3K arvoa. Keruupumppu käy pisteessä B0W55 antotehon 10kW, kohdalla 100% teholla.  Menettelee myös 40mm putkella, mutta itse laittaisin kuitenkin 45mm putken.

[realii]

Todella hyvä huomautus tuosta keruuputkesta! Kyllähän se tuossa tomppelin laskelmassa oli tummennettuna, että PE45*2.6 tarvitsisi olla. Tarjouksista ainoastaan valtakunnallinen yritys on eritellyt minkä kokoista keruuputkistoa laitettaisiin ja se olisi ollut 40mm, eli vähän turhan naftia.

Täytyy olla tarkkana tuon yrityksen kanssa johon päädyn, että laitetaan tuota 45mm putkea. Tässä kuitenkin haetaan sitä hyvää ratkaisua ja rahoille vastinetta, eikä harmaita hiuksia ja kirosanoja kun on tehty huonoja valintoja tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään.

Teistä on kyllä huikea apua ollut jo nyt!

[realii]

Mitenkäs jos se olisi tuo PE50*2.8 putki jolla 27 kPa = 0,27 bar. Onko se sitten jo taas huonompaan suuntaan?

[commo73]

Mitenkäs jos se olisi tuo PE50*2.8 putki jolla 27 kPa = 0,27 bar. Onko se sitten jo taas huonompaan suuntaan?

Mitä suurempi putken halkasija suhteessa tarvittavaan virtaukseen l/h, sitä pienempi on putken aiheuttama painehäviö mikä pitää kumota. Näin ollen keruupumppu tarvitsee sähköverkosta vähemmän sähkötehoa.
Pienempi putki, tällöin keruupumppu ottaa suuremman tehon sähköverkosta, että haluttu virtausnopeus saavutetaan. Yleensä hinta kasvaa kun halkaisija kasvaa, joten hintaa tulee jonkin verran lisää kun halkasija kasvaa. Toisin sanoen suuremmasta putkesta ei ole haittaa päin vastoin, mutta se maksaa enemmän.

[realii]

Mitä suurempi putken halkasija suhteessa tarvittavaan virtaukseen l/h, sitä pienempi on putken aiheuttama painehäviö mikä pitää kumota. Näin ollen keruupumppu tarvitsee sähköverkosta vähemmän sähkötehoa.
Pienempi putki, tällöin keruupumppu ottaa suuremman tehon sähköverkosta, että haluttu virtausnopeus saavutetaan. Yleensä hinta kasvaa kun halkaisija kasvaa, joten hintaa tulee jonkin verran lisää kun halkasija kasvaa. Toisin sanoen suuremmasta putkesta ei ole haittaa päin vastoin, mutta se maksaa enemmän.

Kiitoksia hyvästä selvennyksestä. Täytyy siis neuvotella, että laitetaan 50*2.8 sinne kaivoon.

[realii]

Keruuputkeksi sain tingattua 45*2.6 sisältyen urakan kokonaiskustannukseen. Kaivolle poraussyvyyttä 230 metriä ja Thermia Atlas koneeksi.

[commo73]

Keruuputkeksi sain tingattua 45*2.6 sisältyen urakan kokonaiskustannukseen. Kaivolle poraussyvyyttä 230 metriä ja Thermia Atlas koneeksi.

Hieno homma. 

[realii]

Tiedustellaan taas, että kun osa talosta on tosiaan pattereilla ja osa lattialämmityksellä, ja pattereiden takia on myös kalvopaisunta-astia, niin tarvitaanko tuota myös nyt maalämpöpumpun kanssa? Mielestäni tarvitaan, mutta en ammattilainen ole.

Vai olikos pumpussa itsessään joku ratkaisu tähän, ettei tarvitse enää jatkossa tuota erillistä kalvopaisunta-astiaa?

[commo73]

Yleensä mlp pumpun hintaa ei kuulu lämmönjaon kalvopaisunta-astiaa. Vanha kalvopaisunta-astia käy hyvin jos se on ehyt. Mlp pumppuihin myydään ns. Topset sarjaa joka asennetaan pumpun päälle ja vie vähän asennustilaa. Tämä Topset sarja sisältää uuden kalvopaisunta-astian lämmön jaon puolella.  Suosittelen laittamaan kalvopaisunta-astiaa myös keuupuolelle tasoastian tilalle. Keruupiiri on hyvä myös paineistaa ~ 1 bar paineeseen.
Minun on molemmissa piireissä omat  kalvopaisunta-astiat, Keruu 24L ja lämmönjako 25L. Molemmissa on nyt 1.2 bar paine.

[realii]

Yleensä mlp pumpun hintaa ei kuulu lämmönjaon kalvopaisunta-astiaa. Vanha kalvopaisunta-astia käy hyvin jos se on ehyt. Mlp pumppuihin myydään ns. Topset sarjaa joka asennetaan pumpun päälle ja vie vähän asennustilaa. Tämä Topset sarja sisältää uuden kalvopaisunta-astian lämmön jaon puolella.  Suosittelen laittamaan kalvopaisunta-astiaa myös keuupuolelle tasoastian tilalle. Keruupiiri on hyvä myös paineistaa ~ 1 bar paineeseen.
Minun on molemmissa piireissä omat  kalvopaisunta-astiat, Keruu 24L ja lämmönjako 25L. Molemmissa on nyt 1.2 bar paine.

Olisi pitänyt tavata tuota sopimusta tarkemmin, kun ei ollut aivan tuoreessa muistissa koko toimitussisältö. Hämmennyin vaan paikalla käyneen putkarin puheista sen verran, että piti tiedustella tuosta. Kyllähän tähän meidän urakkaan sisältyy sanatarkasti "Kalvopaisuntasäiliöt".

Olemassa oleva vanha kalvopaisunta-astia on ehyt, mutta koska urakkaan sisältyy nuo kalvopaisuntasäiliöt, niin jättää sitten vara-astiaksi joko uuden taikka olemassa olevan.

Urakka etenee mukavalla aikataululla. Huomenna aamulla tullaan poraamaan kaivoa. Mietin jo vähän, että pitäisikö jonkun toisen aiheen alle aloittaa jatkoa tälle, kun enää ei haeta sitä sopivinta pumppua.