Kaivoon alas menevä putki on se kylmempi, useinkin vähän huurteessa oleva putki.
Kylmän putken ympärille muodostuu jäävaippa.
Jää on vettä kevyempää; jääkuutiodesimetri painaa karkeasti noin 0,9 kg, kun vesikuutiodesimetrin paino on noin 1,0 kg.
Kun jäävaippaa muodostuu tarpeeksi pitkästi tuon alas kaivoon menevän putken ympärille, syntyy siitä melkoinen nostovoima, joko nostaa kaivoon menevää putkea ylös. Kaivon yläpäähän tulee lopulta vekki, joka haittaa keruun kiertoa.
Teidän lämpökaivosta otetaan liikaa lämpöenergiaa kaivon syvyyteen nähden. Kaivo menee liian kylmäksi.
Syvempi kaivo olisi ollut tarpeen.
Liian kylmä kaivo huonontaa maalämpökoneen hyötysuhdetta ja rasittaa kompressoria.
Kaivosta tulevan keruunesteen lämpötilan laskiessa, laskee maalämpökoneen ulostuloteho, lämmitysteho.
Alentuneen lämmitystehon takia kompressori joutuu käymään pitempiä aikoja tuottaakseen saman lämpöenergian määrän.
Lisäksi kompressori joutuu tuottamaan suuremman paineen, kun se joutuu nostamaan kylmentyneestä keruunesteestä saadun lämpötilan käyttäjän haluamaan lämpötilaan. Siksi korkean vastapaineen hälytys aktivoituu.
Älkää tinkikö maalämpökaivon syvyydestä, vaikkakin se maksaa vähän enemmän!