WPC10 öljyn tilalle rintamamiestaloon

[arihy]

Kerään tänne omia kokemuksia öljylämmityksen tilalle asennetusta WPC10:stä. Kohde on 1955 valmistunut rintamamiestalo Jyväskylässä. Talo on alunperin rakennettu öljylämmitteiseksi ja käytössä on edelleen alkuperäiset putket ja patterit. Pattereihin on uusittu termostaatit ja termostaattirungot vuosi sitten. Ollaan itse ostettu talo tänä kesänä eikä omaa lämmityshistoriaa ole ja mitoitukset on tehty aikaisemman omistajan 3000 litraa vuodessa kulutuksen mukaan. tomppelin tekemä mitoitus löytyy täältä https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9446.0

Kaivosta tuli loppujen lopuksi 214m syvä ja kallio alkaa 7 metrin syvyydessä. Kasteluvedelle varatusta putkesta liruttaa vettä ulos, joten veden pinta on korkkia myöten. Pumppu on siis WPC10 ja sen kaverina on 200 litran puskurivaraaja ja 100 litran käyttövesivaraaja, joka löytyi talosta ennestään. Keruuputket on 40mm ja vaakavetoa kaivolta pannuhuoneeseen 6m.

Lämmityskäyrän asetukset on vielä pahasti hakusessa, mutta alkuun on laitettu MUKAVUUS-LÄMPÖTILA 19.0C ja käyrä 0.65. Arvelen, että käyrä pitää pakkasia ajatellen olla jyrkempi ja MUKAVUUS-LÄMPÖTILA:a pitää vastaavasti tiputtaa, jotta plussa keleillä saadaan vesi pysymään sopivana. Ensimmäisellä asetuksella 21.0C paluuveden pyynti oli yli 30C ja sisällä alkoi hikoiluttaa. Käyttöveden pyynti on 50C ja erillinen lämminvesivaraaja nyt samassa asetuksessa.

Ensimmäisen viikon tuotettulämpö 199kWh ja kulutus 36kWh eli COP 5.5. Käyttöveden osalta 53/14kWh ja COP 3.8

[arihy]

Nyt on ensimmäinen kuukausi täynnä. Ulkolämpötilat on pysyneet aikalailla samoina viimeistä viikkoa lukuunottamatta ja tuo lämpökäyrä on ollut ihan hyvä.

Pumpun mittarista katsottuna tuotettu lämpö 905kWh ja kulutus 164kWh eli COP 5.5. Käyttöveden osalta 186/59kWh ja COP 3.1. Käyttötunteja lämmitykseen 79 ja käyttövedelle 16. Käynnistyksiä 432. Laitoin nyt kalibroimattomat lämpömittarit kiinni liuosputkiin ja tuleva vesi oli 5.1C ja palaava 0.4C pumpun näyttäessä 0.8C. Patteriverkoston kiertovesipumppu ei ole pumpun mittauksessa mukana ja pyörii nyt 45W teholla.

Koko talon sähkönkulutus ollut tällä aikavälillä 1092kWh (elokuu 721kWh ja syyskuu 1012kWh). Käyttösähköön sisältyy pesuhuoneen lattialämmitys. Meillä saunotaan suurin piirtein joka toinen ilta ja pyykkikone ja kuivausrumpu käytössä, joten kyllähän niistä äkkiä kertyy iso määrä.

[arihy]

Sain tällä viikolla viriteltyä 1-wire verkon toimintaan ja LogTempin keräämään tietoja. Yritin säätää latauspumpun tehoa puskurivaraajan paremman latautumisen toivossa, mutta ainoa mihin sillä näyttää olevan vaikutus on pumpulta tulevan veden lämpötila. Tuon perusteella vielä isommasta puskurivaraajasta ei olisi ollut haittaa tai vaihtoehtoisesti varaajan sisällä pitäisi olla levyt estämässä läpi virtausta. Tiheämmillä käyntijaksoilla varaajan alalämpö vaihteli nopeammin kuin paluukierron lämpötila, joten siirsin paluulämmön anturin paluukiertoon. Säädin DYN on nyt arvossa 30 ja sillä tulee tuo 5C dT paluukiertoon.

Lämpötilan tippuminen torstain +8C -> tämän päivän -2C lyhentää käyntijaksojen eroa ja tiputti kaivosta tulevan liuoksen lämpötilaa yllättävän paljon. Samalla liuoksen dT putosi asteella.

[arihy]

Nyt on kulutuslukemia täysiltä kuukausiltakin.

Lokakuu:

Lämmitys 136h, otto 288kWh, anto 1508kWh, COP 5.24
Vesi otto 15h, 55kWh, anto 159kWh, COP 2.89
584 käynnistystä käyntiaikasuhde 20%
Koko sähkön kulutus 1179kWh

Marraskuu:

Lämmitys 207h, otto 502kWh, anto 2274kWh, COP 4.53
Vesi otto 16h, 55kWh, anto 161kWh, COP 2.93
588 käynnistystä käyntiaikasuhde 31%
Koko sähkön kulutus 1354kWh

Enegiaa on mennyt vähemmnä kuin mitoituksessa on laskettu, mutta kelitkin on kyllä olleet aika lämpimiä.

[WPF]

MIkä sinulla lämpöisen veden pyyntö?

[arihy]

MIkä sinulla lämpöisen veden pyyntö?

Pyynti on 50C ja hystereesi 3C. Meillähän on tuossa pumpun jälkeen vielä 100l KV-varaaja ja tämän lyhyen ajan jälkeen tuntuu että meillä menee niin vähän lämmintä vettä, että tuo on kyllä turha ja vesi ehtii ennemminkin jäähtyä siinä kuin lämmetä lisää. Minulla oli hetken aikaa kulutusmittari varaajan johdossa ja sen kulutus oli 1kWh/vrk luokkaa, kun se on säädettynä samaan kuin pumpun pyynti. Jos varaajan termostaatin laittaa pienelle, niin hanoja ainakin saa kääntää kuumemmalle.

[arihy]

Joulukuu:

Lämmitys 270h, otto 659kWh, anto 2879kWh, COP 4.37
Vesi 20h, otto 68kWh, anto 195kWh, COP 2.87
591 käynnistystä käyntiaikasuhde 39%
Koko sähkön kulutus 1615kWh

Mitoitettu kulutus joulukuulle 3908kWh, eli reilusti alle mennään edelleen.

[arihy]

Nyt on yöllä pakkanen kirinyt -25C ja pumppu käy 75% ajasta. Pattereille menevän veden lämpötila on yllättänyt itseni positiivisesti ja sisälämpötila pysyy tasaisena tuosta vaihtelusta huolimatta. Viimeisen vuorokauden tuotettu teho 169kWh ja kulutus 52kWh mistä COP 3.25

[arihy]

Tammikuu:

Lämmitys 339h, otto 923kWh, anto 3616kWh, COP 3.81
Vesi 21h, otto 75kWh, anto 208kWh, COP 2.77
581 käynnistystä käyntiaikasuhde 48%
Koko sähkön kulutus 1805kWh

Kokeilin muuttaa erillisen lämminvesivaraajan lämpötilaa korkeammaksi, mutta se ei tunnu olevan sähkönkuluksen kannalta hyvä asia. Pumpun tuottama lämpö ei ole vähentynyt ja varaaja kuluttanut vielä päälle 48kWh. Muutin nyt siten, että KV pyynti on 47C ja varaaja säädetty suurin piirtein samaan. Luulisi tuollakin pyynnillä kolmihenkisen perheen saunomiset ja suihkuttelut hoituvan.

[OilToSoil]

Hyviä lukemia ja itseäni hämmästyttää, että miten saat pumpusta lämmityskiertoon noinkin lämmintä vettä. Jos siis oikein graafia tulkkasin, niin lämmitykseen menee välillä lähes 55 asteistakin? Itsellä alkaa pumppu pykimään 45 asteisen veden kanssa. Ei ainakaan 50 pääse ilman vastuksia.
No joo, toki varmaan riippuu siitä, että minkälainen lämmönjako on, miten se on toteutettu ja vaikuttaa siihen kuinka lämmintä kone jaksaa puskea.

[arihy]

Pumppu on kyllä täyttänyt omat odotukset ja lämmönjako yllättänyt positiivisesti. Noissa käyrissä yli käyrä on pumpulta varaajalle tulevan veden lämpötila ja se kävi korkeimmillaan 56C (pakkasta -27C). Paksumpi viiva on patteriverkostoon lähtevä lämpötila ja se kävi korkeimmillaan 52C. Varaaja on käytännössö tasalämpöinen kokoajan ja pumpulle palaava vesi noudattaa samaa käyrään ja lauhdutin delta on noin 4C. Sininen käyrä on sitten pattereilta palaava lämpötila. Toiveissa olisi saada 3-putkikytkennällä pumpulle menemään pattereilta palaavan lämpöinen vesi ja pumpulta tiuleva menemään suoraan sellaisenaan kiertoon ja sitä kautta pumppu tekemään kokoajan 4C viilempää vettä ja hieman paremmalle COP:lle. sisäinen pumppu on nyt 80% teholla ja ulkoinen UPS 25-40 pienimmällä teholla. Talossa on runkolinjat 2" putkea ja pattereillekin menee 3/4" putket niin virtausta kyllä riittää.

[WPF]

. Talossa on runkolinjat 2" putkea ja pattereillekin menee 3/4" putket niin virtausta kyllä riittää.

Tämä on hyvä !

[OilToSoil]

Pumppu on kyllä täyttänyt omat odotukset ja lämmönjako yllättänyt positiivisesti. Noissa käyrissä yli käyrä on pumpulta varaajalle tulevan veden lämpötila ja se kävi korkeimmillaan 56C (pakkasta -27C). Paksumpi viiva on patteriverkostoon lähtevä lämpötila ja se kävi korkeimmillaan 52C. Varaaja on käytännössö tasalämpöinen kokoajan ja pumpulle palaava vesi noudattaa samaa käyrään ja lauhdutin delta on noin 4C. Sininen käyrä on sitten pattereilta palaava lämpötila. Toiveissa olisi saada 3-putkikytkennällä pumpulle menemään pattereilta palaavan lämpöinen vesi ja pumpulta tiuleva menemään suoraan sellaisenaan kiertoon ja sitä kautta pumppu tekemään kokoajan 4C viilempää vettä ja hieman paremmalle COP:lle. sisäinen pumppu on nyt 80% teholla ja ulkoinen UPS 25-40 pienimmällä teholla. Talossa on runkolinjat 2" putkea ja pattereillekin menee 3/4" putket niin virtausta kyllä riittää.

No ei sitten tarvitse ulkoista pumppua kovin kovalla huudattaa, jos noin pienellä selviää. Hyvin virtaa!

Itsellä on 400 l puskuri neliputkikytkennällä ja sitä ladataan tällä hetkellä 70 % teholla. Ulkoisia pumppuja on kaksi, toinen shuntattu lattialämmitys ja toinen suora piiri on vanhaan patteriverkostoon. Patterit ovat vanhoja yksilehtisiä, eikä ne hirveästi lämpöä anna ainakaan mitenkään järkevästi. Pumput (6 m nosto) huutaa yleensä kumpikin noin puoliteholla, mutta nyt kun on pakkasia, niin laitoin suoran piirin pumpunkin asentoon 5/6.

Jännä olisi joskus tietää, että millä asetuksilla virtaukset puskurissa ja sen ulkopuolella menevät mitenkin. Olen ymmärtänyt, että puskurin latauspumppu pitäisi aina olla vähän kovemmalla kuin ulkoiset pumput. Mutta ei kai sitä virtausnopeutta suoraan nuppien asennoista voi tulkita tai lämpötilojen eroistakaan.

[arihy]

Helmikuu oli numeroiden valossa kylmempi kuin Tammikuu:

Lämmitys 333h, otto 931kWh, anto 3427kWh, COP 3.68
Vesi 25h, otto 89kWh, anto 254kWh, COP 2.87
497 käynnistystä käyntiaikasuhde 53%
Koko sähkön kulutus 1841kWh

[arihy]

Tänään tuli vuosi täyteen ja pumpusta katsottuna lukemat näyttää tältä:

Lämmitys 1905h, otto 4807kWh, anto 20407kWh, COP 4.25
Käyttövesi 235h, otto 867kWh, anto 2521kWh, COP 2.91
Yhteensä 2140h, otto 5674kWh, anto 22928kWh, SCOP 4.04.
4573 käynnistystä

Pumpun lukemista puuttuu ulkoinen kiertovesipumppu ja jos sille laskee kulutuksen 30W:lla 263kWh, niin SCOP 3.86. Meillä on kaikki patterit yhdessä kierrossa ja myös kesällä on pidetty lämpöt päällä kellarin pesutilojen pattereissa ja sen vuoksi kesän ajan muissa pattereissa on ollut termostaatit paikoillaan. 30W:lla vesi kiertää talvellakin todella hyvin, joten pienemmälle teholle säädettävä pumppu voisi olla hyvä investointi.

Koko sähkönkukutus on ollut 15400kWh, eli muu osuus 9400kWh sisältäen kylpyhuoneen lattialämmityksen ja ahkeraa sähkösaunomista. Kesä-heinäkuussa huomasi myös huonon erityksen vaikutuksen viilennyksen tarpeeseen ja yläkerran ILP on ollut aika kovalla käytöllä. Kesä- ja heinäkuun sähkönkulutus oli noin 860kWh ja elokuun 760kWh, joten viilennykselle saa laskea 200kWh noilta parilta kuukaudelta.

Tomppeli teki mitoituksen aikaisemman omistajan öljynkulutuksen mukaan ja se osui vähän yläkanttiin. Todennäköisesti suurin tekijä oli vanha öljykattila, jonka hyötysuhde oli huono. Pari myyjää oli 8kW pumpun kannalla ja sekin olisi jälkikäteen katsottuna riittänyt ihan hyvin.

Ei yhtään häiriötä ja kun lämpötilakin on pysynyt tasaisena, niin ei voi olla kuin tyytyväinen. Alkuinnostuksen jälkeen käyrien seuraaminenkin on jäänyt vähemmälle.

[aksutre]

Hyviä lukemia patterilämmitystalolle 

Nyt oli ennätyslämmin kesä, kesä-heinäkuun kulutus minulla 700-900 kWh, eli tuo 3.5 kW ILP syö kyllä jäähdytyskäytössä 200-400 kWh /kk. Pakko se on jäähdyttää kun kämpässä on muuten +30. Ei valiteta ,tuollaisia kesiä on kerran 20 vuoteen