NIBE F1245-8kw hyytyy..

[maalämmittää]

Joku piirilevykortti löytyi pumpun päältä. Saattaa olla  emokortti, ja selittäisi nuo käynnistysmäärät.

Tein tehdas asetuksien palautuksen kun pumppu kyykkäsi, selittänee osakseen lyhyet käynnit tällä hetkellä.

Jos mahdollista, niin kysy edeltäjiltä mikä ja milloin on vaihdettu, niin saat perustiedot kuntoon.

[maalämmittää]

Täytyypä alkaa oikeasti seuraamaan kaivon lämpötiloja. En edes tiennyt että miinuksella voi olla nuo nesteet. Missä asteissa kaivo jäätyy, eikä anna enää lämpöä ulos?Jos tarvii joskus alkaa toista kaivoa kairaamaan, niin minkä mittaista suosittelette? 100m?

Kannattaa seurata, ainakin toisella silmällä ja vähintään oman mielenrauhan vuoksi.

Täällä juuri nyt tulee kaivosta lämmitysjakson lopulla -0,5C.
Kaivo 180m ja lämmityksen COP 4,1.

Jäsen rjs ottaa kaivosta noin 2 COP:lla energiaa puolet, eli ei jäähdytä kaivoa paljon.

Nibessä on suojaus jäätyvää kaivoa vastaan.
Pysäyttää kompressorin kun kaivosta tulee -8C (muistaakseni). Neste kestää reilusti enemmän.

[jmaja]

16 bit tarkoittausi 65 535 suurimpana arvona. Tai puolet tuosta etumerkillisenä, mutta silloin ylivuoto menisi negatiiviseksi eikä nollaan.

Mieleen tulee työkaverini 90-luvulla. Teki paljon ylitöitä ja kellokortin saldo ylivuosi. Tuossa 10 bittiä eli 512:sta hyppäsi -500:n paikkeille. Valitti asiasta ja laittoivat saldon +100:aan. Kaveri sitten lopetti uloskirjautumisen kun käytiin päivällä sulkista pelaamassa. Eihän tuossa mennyt kuin n. 3 kk täysivästä työaikaa!

[Lappanen]

Nibehän osaa jarrutella kompuraa jos keruu lähestyy hälytysrajaa, eli ei välttämättä edes mene sinne tehdasasetuksen -8 rajalle asti. Itellä on pari vuotta sitten kaivolta näköjään tullut -1.7 ja kaivolle takaisin sitten -5...-8 pahimmillaan, kun käyttöveden lämpötila-anturi roikkui pumpun takana ja pumppu oli huutanut pari viikkoa hoosiannaa. Aiheutti vain kompuran automaattisen pysähtymisen kunnes lämmönkeruu taas lämpeni tarpeeksi ja tietenkin vastukset napsui päälle jo aiemmin.

[Roori]

16 bit tarkoittausi 65 535 suurimpana arvona. Tai puolet tuosta etumerkillisenä, mutta silloin ylivuoto menisi negatiiviseksi eikä nollaan.

Ihan sama lopputulos vaikka olisikin UINT16 kuin pelkkä INT16 jos @rjs laskuri olisi sen +10510, INT tapauksessa se laskisi +32767 jälkeen laskevasti -32768 alaspäin takaisin 0:aan ja sitten taas mentäis normaalisti ylöspäin laskien. UINT16 laskuri menisi 65535 saakka ja sitten pomppais 0:aan.

Mutta tässä koneessa kumminkin, kuten todettua, nyt lieneen laskurit osattu tehdä jo alumperin tarpeeksi laajoiksi...paljon on kyllä koneita jotka loppuu laskureiltaan siihen +32767:een.

[maalämmittää]

Nibehän osaa jarrutella kompuraa jos keruu lähestyy hälytysrajaa, eli ei välttämättä edes mene sinne tehdasasetuksen -8 rajalle asti. ....

Tämä fiksu ominaisuus taitaa olla vain F1x55 sarjalaisissa.

[jmaja]

F1245 ei ole invertteri, joka osaa himmailla kaivon jäähtyessä liikaa. Osaa vain jättää käynnistymättä.

Jos laskuri olisi etumerkillinen, varmasti monet olisivat jo ihmetelleet negatiivista käynnistysmäärää.. Saisi olla kyllä aika päätön koodaaja, jos tuon laittaisi etumerkilliseksi. Toki päättömiä koodaajia on maailma pullollaan. Mutta ilmeisisti Niben laskurit eivät ole ongelmallisia.

[Roori]

Jos laskuri olisi etumerkillinen, varmasti monet olisivat jo ihmetelleet negatiivista käynnistysmäärää.. Saisi olla kyllä aika päätön koodaaja, jos tuon laittaisi etumerkilliseksi. Toki päättömiä koodaajia on maailma pullollaan. Mutta ilmeisisti Niben laskurit eivät ole ongelmallisia.

Kyllä näitä on ihmetelty, kysehän on vain minkälainen valinta on tehty jos edes on ollut vaihtoehtoja. Se on sitten vielä eri asia kuinka asia näkyy käyttäjälle tuommosessa -merkkisen laskurin kanssa jos tumbelo asialla, siellä voibi olla ihan mitä vaan #, - tyhjää...ihan mitä vaan.
Ja kyllä näitä ihmeellisiä on ollut, onneksi uudemmissa on jo asia keretty miettiä kun on enempi diagnostiikka asioita tullut vehkeisiin....on tullut 'ahaa' elämys että voi mennä ympäri.

[Lappanen]

Mjoo niin näitä oli on/off-tyyppisiäkin    Mutta ei taida kuitenkaan kaivot jäätyä ongelmaksi asti vaikka alimittaisia olisivatkin.

[seppaant]

Oheisesta trendistöstä nähdään,
että kone on käynyt n. tunnin kerrallaan tehden pari jaksoa lämmitystä ja toiset pari käyttövettä ja sen jälkeen ollut seis vajaan varttitunnin.
Käyntiaikasuhde on n. 80%
Ja koska myös käyttövesienergia menee pääsääntöisesti lämmitykseen niin koneen teho loppuu jo -5 - -10 C pakkasella.
Talossa ja altaassa on käsittämättömät lämpötilat sekä ilman lämmön talteenottoa oleva ilmastointi selittää sekä kaivon että Niben hyytymisen

Olisiko tuo muutaman päivän takainen hyytyminen johtunut siitä, että teho ei riittänyt ja vastukset eivät kytkeytyneet päälle?
Paljonko oli ulkolämpötila tuolloin?
Kannattaa tarkistaa vastusten toiminta.

ATS

[rjs]

Silloin oli jotain +5 - +8 astetta, paljon lämpöisempää kuin nyt kun kaikki taas pelaa ongelmitta.
Tästä syystä en usko että koneesta loppui teho.
Miten vastusten toiminnan voi tarkistaa?

Täytyypä säätää talon sisälämmöt  lattialämmitysen kautta vaikka +18 asteeseen, ja ilmalämpöpumpulla loput.
Mielenkiintoista katsoa miten lukemat muuttuu kun kuorma tippuu.

[rjs]

Onko  nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja?  Viereisessä huoneessa olisi
tietokone  jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..

[maalämmittää]

Onko  nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja?  Viereisessä huoneessa olisi
tietokone  jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..

Nibe Uplink on Niben palvelu, josta koneen toimintaa voi seurata ja käsittääkseni maksullisella versiolla hallitakin.

Etälukusoftiakin on tehty.

[kuros]

Onko  nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja?  Viereisessä huoneessa olisi
tietokone  jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..

MODBUS-liitännän kautta voi lukea (kirjoittaakin). Sellaisen MODBUS40 lootan softineen voi ostaa tai voi värkätä itsekin. Vaatii HW ja SW rakentelua, mutta softa josta voi lähteä liikkeelle löytyy netistä.   

[seppaant]

Laskin käyttöveden teon ja kulutuksen tehot KV-säiliön lämpötilojen muutoksista.
Tarkastelin ajanjaksoa klo 00 - 12:00, joten ajanjaksoon sisältyy yön hiljaisia sekä päivän normaaleja tunteja. Ei eroa yön ja päivän käyttäytymisillä.
Oletin, että KV-säiliön keskimääräinen lämpötila on BT6 ja BT7 keskiarvo.
Sain, että Niben ollessa seis tai lämmittämässä taloa jäähtyy KV-säiliö 2,5 kW teholla.
Niben ollessa lämmittämässä KV-säiliötä lämpesi säiliö 3,5 kW teholla mutta kun samanaikaisesti altaan lämmitys jäähdyttää sitä 2,5 kW teholla on Nibeltä tuleva teho  3,5+2,5 = 6,0 kW.
Taulukkoarvojen mukaan on Niben teho 0/52 C lämpötilassa 6,0 kW.

Uima-allasta lämmitetään koko ajan 2,5 kW teholla.
Paljonko on paljon??

ATS

[tk-]

Onko  nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja?  Viereisessä huoneessa olisi
tietokone  jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..

Talologger + rs485-USB-adapteri. Tuolla tiedonkeruu-osiossa on niistä enemmän juttua. Jotkut on vielä virittäneet siihen arduinon väliin jotta sähkökatkon jälkeen ollaan heti vastailemassa niben paketteihin ja pumppu ei mene vikatilaan.

[jmaja]

Uima-allasta lämmitetään koko ajan 2,5 kW teholla.
Paljonko on paljon??

Olisi hyvä saada pidempiaikainen logitus ja tietoa altaan lämmityksestä. Yleensä allasta lämmitetään vain silloin kun allasvettä kierrätetään, joka on tyypillisesti 6-8 h/vrk. Mutta eipä käyttövedellä lämmityskään tyypillistä ole, joten en osaa edes arvata miten tuossa on.

Jos 2,5 kW olisi ympäri vuoden, se olisi aivan valtavasti eli 22 000 kWh. Uima-altaan pitäisi viedä n. 1/10 tuosta, mutta silloin ei kyllä vesikään ole 30. Eihän sellaista ole edes uimahalleissa kuin ehkä lastenaltaassa ja terapia-altaassa.

Vertailun vuoksi meidän 161 m2 huoneistoalan -76 talo alkuperäisin eristein, ikkunoin ja ovin on vienyt suoralla sähköllä allas tyhjänä 20 C 28 000 kWh ja allas käytössä + 24 C sisällä ehkä 35 000 kWh. Allas tosin oli viileähkö, ehkä 23 C. Tuossa on ollut koneellinen poisto. Altaan vesipinta 17 m2 ja tilavuus 25 m3, ei pressua. Ei takkaa, ILP:tä jne. vaan kaikki sähköllä ja luvut kokonaissähkönkulutuksia. Tuo 35 000 kWh muistinvarainen, kun dataa ei löydy tuolta ajalta.

[rjs]

"Uima-allasta lämmitetään koko ajan 2,5 kW teholla.
Paljonko on paljon??"

Kello ohjaa altaan lämmitystä ja pumppuja.. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, katkeaa lämmitys joka toiseksi päiväksi.
 Laskin että siirtohintoineen menee 1,7e vuorokaudessa. Sähkötkin vielä maksetaan emännän kanssa puokkiin,joten o.9e nuppi tuosta ilosta maksetaan. Ei mielestäni kallista. Suorastaan ilmaista verrattuna vaikka tupakinpolttoon, jota tuli aikoinaan tuli harrasteltua:) .

[maalämmittää]

Asuja toki itse päättää mitä tekee ja minne rahojaan laittaa. Tärkeintä minusta on asumismukavuus, koneiden tehokas käyttö toisena ja energian säästö kolmantena.

Tämä foorumi on hyvä paikka selvittää ongelmia ja suunnitella muutoksia. Osaamista on paljon paikalla.
Siitä on hyvänä esimerkkinä jäsen seppaant analyysit ja jäsen tomppeli mitoitukset, muita väheksymättä.
Omaa viitseliäsyyttä aina tarvitaan ja perehtymistä.

YHTEENVETO:

PÄTKÄKÄYNTI: Voisit pidentää Nibe käyntijaksoja: 1) Muuttamalla kompressorin käynnistystä 60GM -> 120 (ja alemmaskin jos lämpötila tuvassa ei ala siitä heilumaan). 2) Laskemalla käyttöveden teon käynnistävää rajaa 2-3C:llä. 3) Puskurivaraaja lämmityspiiriin ratkaisee tämän kerralla, tosin ei käyttöveden osalta. Edit: ei pätkäkäy. Virhearvio.

ALTAAN LÄMMITYS: Nyt sitä lämmitetään epätehokkaasti käyttövedellä. Tehokkaampi olisi oma allaspiiri ja sen ohjaus. Käyttöveden teon COP on noin 2 ja altaan lämmityksen ehkä 4. Omalla piirillä saisi kaivosta enemmän tehoa, mutta pitäisi investoida laitteisiin ja muutokseen. Jos koneen mitoitus osoittautuu vajaaksi, eli tulee paljon lisävastuksen käyttöä, niin silloin allaspiiriä kannattaa voimakkaammin miettiä. Lisävastuksen käyttö COP 1.

SEURANTA: Kannattaa seurata Niben käyntiä, niin varmistuu laitteiston toiminta & riittävyys ja kertyy edellisen kohdan lähtötiedot.
Kaivon seuranta. Siitä ei stressiä kannata ottaa, täälläkin on lyhyt kaivo mutta sillä ollaan tultu toimeen.

OHJELMISTON PÄIVITYS: Pientä hyötyä saatavissa.

NIBE HISTORIA: Kortin vaihdon selvitys omaa seurantaa varten.

[arihy]

Yksinkertaisempi muutos voisi olla tiputtaa käyttöveden lämpötila mahdollisimman alas kuitenkin niin että allas pysyy lämpimänä ja lisätä pieni käyttövesivaraaja pumpun jälkeen varsinaisen käyttöveden lopulliseen lämmittämiseen. COP voisi parantua reilustikin.

[rjs]

Asuja toki itse päättää mitä tekee ja minne rahojaan laittaa. Tärkeintä minusta on asumismukavuus, koneiden tehokas käyttö toisena ja energian säästö kolmantena.

Tämä foorumi on hyvä paikka selvittää ongelmia ja suunnitella muutoksia. Osaamista on paljon paikalla.
Siitä on hyvänä esimerkkinä jäsen seppaant analyysit ja jäsen tomppeli mitoitukset, muita väheksymättä.
Omaa viitseliäsyyttä aina tarvitaan ja perehtymistä.

Juurikin näin. Pallon ympäri ajoin moottoripyörällä telttaillen 13kk reissun, joten karuissakin oloissa tietää pärjäävän..mutta omakotitalossa asumismukavuus on päällimmäisenä ja siihen pyritään, toki mahdollisimman energiatehokkaasti.   Jos ei vehkeissä riitä kapasiteetti niin alettava miettimään päivitystä. Yllättänyt tämän foorumin asiantuntemus näihin laitteisiin. Paljon on tullut neuvoja ja vinkkejä, ja kiitokset niistä!
Niben hyytyminen sikäli hyvä juttu,että alkoi tämän vehkeen sielunelämä kiinnostamaan. Täytyy perehtyä pumpun  seurantaan, ja saatava nuo turhat lämpöhävikit pois.
Eilen tiputin lattialämmityksestä lämmöt talosta 21 asteeseen, ja keräsin tikulle dataa aamuun asti. (vaimokin vielä hengissä vaikka kylmää kuulemma on:) ) Aamulla lähti uusi tiedonkeräys päälle, ja otin samalla altaan lämmityksen kokonaan pois päältä. Mielenkiintoista nähdä miten käyntijaksot muuttuu..

[maalämmittää]

Kannattaa muutoksen jälkeen antaa tilanteen stabiloitua vaikka vrk ja sitten vasta ottaa mittausjakso, josta näkee muutoksen vaikutukset.

[rayb]

Minulle on ainakin jäänyt epäselväksi Uoman,in rooli laatan lämmityksessä.
Onko niin että tässä on kaksi termostaattijärjestelmää (uoman ja lämpöpumpun lämpökäyrä) joka
riitelee ja huojuu eri tahdissa ja aiheuttaa pätkäkäyntiä.

[jmaja]

Tuosta uima-altaan lämmityksestä pitäisi selvittää lämmönvaihdin ja sen virtaama, jos haluaa muutoksia tehdä. Tuolla voi laskea eri lämpötiloilla ja virtaamilla saavutettavia tehoja: https://www.pahlen.com/our-products/pool-heating/heat-exchangers/calculate-swimming-pool-heat-exhanger/

Kun lämmönvaihdin on käyttöveteen laitettu, se lienee pienitehoinen eli tarvitsee kuumaa vettä saadakseen tehoa. Siltihän tuo otti vain 2,5 kW! Tuo pitäisi on-off -koneella saada ottamaan koko teho, jolloin altaan lämmityksestä ei tulisi pätkäkäyntiä.

Isolla lämmönvaihtimella voisi saada 8 kW 35-40 C menolämmöllä, vaikka allas on 30 C. Onkohan nykyinen lämmönvaihdin mitoitettu öljylämmitykselle? Tai ainakin alemmalle altaan lämpötilalle.

35-40 menolla COP olisi yli 4.

COPin parantaminen ja vastuskäytön vähentäminen rasittaa lisää kaivoa. En osaa arvioida missä vaiheessa ongelmia tulee. Luulisi kuitenkun, että kaivosta tuleva selvästi pakkasen puolella oleva tarkoittaa kaivon olevan osin jäässä. Kannattaa sitä seurata ainakin.

[jmaja]

Saisitko piirrettyä tuon lämpöpumpun asennuksen? Onko kaikki lämmitys Oumanin takana? Onko ulkoisia kiertovesipumppuja? Onko puskurivaraajaaa? Miten uima-allas lämmitys on kytketty?

Arvaisin, että MLP on tullut öljyn tilalle. Onko osa systeemistä öljyaikaisia?

[seppaant]

Kello ohjaa altaan lämmitystä ja pumppuja.. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, katkeaa lämmitys joka toiseksi päiväksi.

Tämähän pudottaa altaan vaatimaa lämmitystehoa jo huomattavasti samoin koneen käyntiaikaa.

Eilen tiputin lattialämmityksestä lämmöt talosta 21 asteeseen, ja keräsin tikulle dataa aamuun asti. (vaimokin vielä hengissä vaikka kylmää kuulemma on:) ) Aamulla lähti uusi tiedonkeräys päälle, ja otin samalla altaan lämmityksen kokonaan pois päältä. Mielenkiintoista nähdä miten käyntijaksot muuttuu..

Laitahan tuo "aamuun asti" logi tänne niin voi katsoa mitenkä muutostilanne näkyy
Ja sitten logi kun tilanne on muutosten jälkeen stabiloitunut.

ATS

[tk-]

Minulle on ainakin jäänyt epäselväksi Uoman,in rooli laatan lämmityksessä.

Lainaus ensimmäisestä viestistä: "Talossa on sekä lattialämmitystä että pattereitakin toisessa rakennuksessa. Lattialämmityksessä ouman säätelemässä"

Eli Ouman shunttaa patterikierrosta kylmempää vettä lattialämmitykseen. Tätä hain jo tuolla heti alussa, kun mietin onko laitteessa sinällään mitään vikaa. Nyttemmin on selvinnyt, että pumpun ajasta iso osa menee altaan lämmittämiseen, eli käyttövesipuolelle, jolloin toki myös Ouman saa vain paluukierron lämpöistä menovettä. Silloin talon kylmyys helpottuu Oumanin lämpökäyrää nostamalla jolloin lämmitysjakson aikana lattiaan varataan enempi lämpöä.

Onkos tuossa vielä lämpökanaalikin energiaa "hukkaamassa" juuri tuolla lämpöisemmän patterikierron puolella?

[tk-]

Talologger + rs485-USB-adapteri. Tuolla tiedonkeruu-osiossa on niistä enemmän juttua. Jotkut on vielä virittäneet siihen arduinon väliin jotta sähkökatkon jälkeen ollaan heti vastailemassa niben paketteihin ja pumppu ei mene vikatilaan.

Tässä muuten vielä itse itselleni vastaten erinomainen ohje tuohon kytkentään. Eli tuosta ensimmäisestä viestistä kohdasta 6. löytyy pdf-ohje missä käydään läpi myös tuo pumpun liittäminen koneeseen. Ohjeessa toki raspiin mihin talologgerkin automaattisesti osaa asentua, mutta lienee pienellä tietoteknisellä pähkäilyllä olevan suhteellisen helposti asennettavissa myös muihin koneisiin.

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0

[seppaant]

Tarkastin vielä 19.10. - 20.10.2020 logista käyntiajat ja sain täsmälleen samat arvot mitä LoginTutkija oli laskenut viestissä No 13
- Lepoaika         20,4 %
- Lämmitysaika  38,3 %
- Käyttövesiaika 41,4 %
- Käyntiaika yhteensä 79,7 %

22h 40min aikana oli 22 kpl käynnistyksiä
- Lepo         12,0 min/käyntikerta
- Lämmitys  22,6 min/käyntikerta
- Käyttövesi 24,5 min/käyntikerta
-Käyntiaika yhteensä 47,1 min/käyntikerta

Käyntiaika 47 min kerralla ei ole pätkäkäyntiä.

ATS

[maalämmittää]

Käyntiaika 47 min kerralla ei ole pätkäkäyntiä.

ATS

Totta, luotin liikaa logintutkijan-tilastosivun 14min jaksonpituuteen 

Minun logintutkijaan tuo loki ei suostu avautumaan, eli excelöin.

[maalämmittää]

HAVAINTO: Keruupumppu on koko ajan päällä. Ei ole tarpeen olla. Varsinkin kesällä turhaa kulutusta 87W.

[Lappanen]

Kosteus on hallinnassa huippuimurin ja säädettävän kosteusautomatiikan takia. Vanhat honeywellin vehkeet mutta hyvin pelaa.Olleet käytössä rakennusvuodesta -80 asti. Lisäksi Telldus kotiautomaatio vahtii lämpöä / kosteutta, ja tulee hälyt s.postiin jos joku arvo ylittyy. Vielä ei ole ylittynyt. Ruuvitageja tullut myös käytettyä mm.altaan lämmön seurantaan. Altaassa on tosiaan paksu "pressu" päällä aina kun ei ole käytössä, eikä hirveästi haihduta vettä.

Olisiko ideaa, jos ei LTO:ta ole ajatuksissa asennella, laittaa huipparin kanavaan joku iso kanavapatteri jossa kiertäisi kaivolta tuleva lämmönkeruuneste? Saisiko tuolla buustia pumpulle ja kaivon kuormaa pienemmäksi? Riippuen toki missä allas ja MLP sijaitsee, mutta olisi aika helppo ainakin asentaa.

[rjs]

https://ibb.co/2PSHFj3
https://ibb.co/hRp0K5j

Kuvia en tänne osaa laittaa, mutta linkki näköjään pelaa. Ensimmäisessä kuvassa talon "pohjapiirustus" , erittäin taiteellinen sellainen. Nibe puskee lämpöä autotallista ensin lattialämmitykseen ouman 800 ohjaamana. Haaran kautta menee allasrakennuksen puolelle jossa yhteensä viisi patteria. Ei tietoa millainen kanava menee rakennuksien välissä, mutta matka ei ole onneksi pitkä. Nibe siis tuottaa lämpöisempää vettä kuin mitä lattialämmitys vaatii näiden pattereitten takia. Lattialämmitys 150m2 on edellisten asukkaitten rakentama , ja toteutettu saneerauslevyillä tähän tyyliin:https://aurelialattialammitys.fi/floore-asennuslevy/ . Tuo mielestäni mahdollistaisi nopean lämpötilan vaihtelun verrattuna betonissa kiertävään veteen, ja ehkä kannattaisi lämpötilaa tiputtaa viikolla töitten ajaksi? ..mutta tuoko lämpötilan pumppaus edestakaisin mitään säästöä?
Alunperin talossa on ollut öljylämmitys, ja ensimmäiset omistajat piti altaassa vain 18-20C . Toiset omistaja 22-24C. Selittää lämmönvaihtimen pienen koon joka näkyy toisessa kuvassa..siinähän on oma kiertovesipumppunsa, jonka saa sähkötaulusta suljettua kun ei tarvetta kesällä.

[tk-]

Olisiko ideaa, jos ei LTO:ta ole ajatuksissa asennella, laittaa huipparin kanavaan joku iso kanavapatteri jossa kiertäisi kaivolta tuleva lämmönkeruuneste? Saisiko tuolla buustia pumpulle ja kaivon kuormaa pienemmäksi? Riippuen toki missä allas ja MLP sijaitsee, mutta olisi aika helppo ainakin asentaa.

Itsellä on 250mm kanavapatteri viilennystä varten, ja huomasin kesällä (kun oikeaa kytkentää kiertopumppuineen ei vielä ole tehty, ja pakotettuna käänsin viinakierron menemään patterin kautta kun viilennystä tarvittiin), että se toi aika paljon lisää virtausvastusta keruupuolelle ja lämmityksessä delta nousi parilla asteella 4 --> 6. Toki jos tuossa on matala kaivo jo muutenkin, niin keruupumpussa saattaisi riittää tehoa. Meidän 180m kaivolla ja 10m vaakaputkella se alkoi olla vähän liikaa.

[Lappanen]

Itsellä on 250mm kanavapatteri viilennystä varten, ja huomasin kesällä (kun oikeaa kytkentää kiertopumppuineen ei vielä ole tehty, ja pakotettuna käänsin viinakierron menemään patterin kautta kun viilennystä tarvittiin), että se toi aika paljon lisää virtausvastusta keruupuolelle ja lämmityksessä delta nousi parilla asteella 4 --> 6. Toki jos tuossa on matala kaivo jo muutenkin, niin keruupumpussa saattaisi riittää tehoa. Meidän 180m kaivolla ja 10m vaakaputkella se alkoi olla vähän liikaa.

Toki tuolle oma kiertopumppu varmaan tarvittaisiin ja vaikka käsikäyttöinen 3-tieventtiili yms. normaalit hilppeet mitä maaviileässä käytetään. Mutta kun pumppu ja allas eri rakennuksissa niin taitaa olla turha idea tässä välissä. Ei muuta kuin säädöt kohdilleen muuten niin eiköhän se siitä.

[jmaja]

Allaslämmityksen muuntaminen omaksi piirikseen vaatisi siis uuden kanaalin ja putkituksen. Eikö sen kuitenkin voisi ottaa lämmityspiiristä? Pattereillehan näyttää menevän jo n. 40 C. Saattaa vaatia lämmönvaihtimen uusimisen, mutta nuohan maksavat vain muutaman satasen. Olisihan se merkittävä etu, kun kuuman käyttöveden sijaan käytettäisiin viileämpää menovettä.

Toinen ajatus voisi olla laittaa PILP tuonne allastaloon ja hoitaa sillä altaan lämmitys. Nythän tuolla on vain poisto, jossa valtava energiahukka kun kuumaa ja kosteaa ilmaa puhalletaan ulos.

Miten altaan lämpötilaa säädetään? Kuvassa ei tainut näkyä mitään anturia. Onko tuossa joku automatiikka vai onko tuo ihan käsisäädöllä?

[maalämmittää]

Totta, luotin liikaa logintutkijan-tilastosivun 14min jaksonpituuteen 

Logintutkija-kuvakaapauksen alalaidassa on toteamus vanhasta ohjelmaversiosta ja toimivuustakuuttomuudesta.
Osan luvuista se laskee oikein.

-------------------------------------------

Talossa lienee myös käyttöveden kierto, vai kuinka?

[jmaja]

Käyttöveden kierrollahan tuo allas lämmitettiin!

[rjs]

http://www.flickr.com/photos/190737737@N07/50516417783/in/dateposted-public/
http://www.flickr.com/photos/190737737@N07/50516417738/in/dateposted-public

Olipa tappelu että sain kuvat viimeisestä käppyrästä, mutta viimein onnistui. Ei ole paljoa pumppu pyörinyt kun ei ole kuormaakaan.
+6 astetta ulkona, altaan lämmitys poissa, ja sisällä +21C.

Allaslämmityksen muuntaminen omaksi piirikseen vaatisi siis uuden kanaalin ja putkituksen. Eikö sen kuitenkin voisi ottaa lämmityspiiristä? Pattereillehan näyttää menevän jo n. 40 C. Saattaa vaatia lämmönvaihtimen uusimisen, mutta nuohan maksavat vain muutaman satasen. Olisihan se merkittävä etu, kun kuuman käyttöveden sijaan käytettäisiin viileämpää menovettä.

Hyvä idea. Käyttöveden kautta on ilmeisesti otettu lämpö sen takia, että kesälläkin saadaan lämmintä altaaseen. Sikäli tuo kierto on hyvä, että suihkuun tulee lämmintä vettä heti.
Voisihan tuon muuttaa niin,että patterista kierto lauhduttimelle talviaikaan,ja kesäksi muutos takaisin nykyiseen? Lauhdutin saisi tosiaan olla isompi jotta vesi oikeasti lämpenisikin.

Juolahti mieleen, että eikö tällaiseen matalaan kaivoon kannattaisi aurinkokeräimillä pumpata lämpöä sisälle? Eipä olisi näin talven alussa kaivo pakkasella..

[tk-]

Vähän aiheen vierestä, mutta tee www.nibeuplink.com itsellesi tili, ja lataa sieltä uusin softaversio tuohon pumppuun. Tuo 1xxx on ikivanha. Onko pumppu sen ikäinen, että siinä on jo verkkoliitäntä? Se on siinä näytön alareunassa kuoren takana mistä pitäisi olla jatkokaapeli laitettuna sinne pumpun taakse mistä sähköjohdot tulee ulos.