Thermia Atlas 3-12, kohteessa realii

[realii]

Kyllä se toukokuu sitten vain poikkeuksellisen helteiseksi kääntyi.

Alla toukokuun 2024 lukemat:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 530,45kWh

Maalämpöpumpun osuus: 212kWh = ~6,84kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 32,1kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 26. Tulo 25. Sisä 26. Jäte 27.
Taloussähkön osuus: 286,35kWh
Kuukauden keskilämpötila 13c

Toukokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 206 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia

[realii]

Kesäkuussa ei mitään erikoisempaa. Atlakseen oli tullut päivitys jolloin versio päivittyi 16.0.5 -> 16.0.8. Yksi mikä on harmillista, niin ei minkäänlaisia infoja päivityksen sisällöstä löydy Thermian sivuilta, tai edes kerrota päivityksen yhteydessä. Olisi jonkinlainen tietopaketti paikallaan, että mitä "korjataan".

------------------------------------------------------------------------------------

Kesäkuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 436,45kWh

Maalämpöpumpun osuus: 151kWh = ~5,03kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 28,9kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 19. Tulo 19. Sisä 24. Jäte 24.
Taloussähkön osuus: 256,55kWh
Kuukauden keskilämpötila 16c

Kesäkuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 125 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 18 tuntia

[realii]

Heinäkuussa ei ihmeellisempiä. Uusi sähkösopimus tuli tehtyä. Pian päättyvä 24kk määräaikainen 14,39snt/kWh + perusmaksu 4,90€/kk vaihtuu lokakuun alusta alkaen 12kk määräaikaiseen 8,87snt/kWh + perusmaksu 2,99€/kk. Tarkoittaa vähän alle 600€ vuosisäästöä tällä suht vakiintuneella 10000kWh vuosikulutuksella. En pörssisähköön lähtenyt, vaikka sitäkin mietin. Ei vain kiinnostusta riitä siihen, että laitetaan pesukone tai uuni päälle joskus kun sattuu edullinen tunti olemaan. Vuoden määräaikainen siksi, että jotenkin tuntuisi, että määräaikaiset tulevat vielä laskemaan nykyisestä tasosta, joten katsellaan vuoden päästä uudelleen mitä tehdään.

Keruupiiristä tarvitsisi jaksaa ottaa yhteyttä taas asennuksen suorittaneeseen tahoon. Talvella näytön vaihdon yhteydessä keruupiiriä täytettiin, jotta paineet olivat 1,5bar luokassa. Sieltä ne ovat taas laskeneet ja nyt ollaan alle 0,5bar taas. En oikein jaksa kuunnella selityksiä, miten paineet olisivat laskeneet lämpimästä säästä johtuen jne. mitä tuossa tuossa joskus aiemmin on tarjottu. Suljettu piiri selvästi valskaa nestettä ulos, ja sillä selvä. Näin on ollut järjestelmän asennuksesta lähtien, kun keruun paineet ovat laskeneet, kunnes on taas litkua lisätty, ja taas on laskenut, kunnes on lisätty. Alkaa olemaan jo korkea aika selvittää, mistä se vuotaa ulos. Todennäköisin vaihtoehto on paisunta-astian luota, kun siellä on armaflexit hunajan värisessä nestenorossa.

-------------------------------------------------

Heinäkuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 447,87kWh

Maalämpöpumpun osuus: 146kWh = ~4,71kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 30,6kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 19. Tulo 19. Sisä 24. Jäte 24.
Taloussähkön osuus: 271,27kWh
Kuukauden keskilämpötila 18c

Heinäkuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 124 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 19 tuntia

[Removed]

Alan myös kallistumaan siihen, että tuo puskurivaraajan 4-putkikytkentä on pumpun toiminnan kannalta hivenen haasteellinen ratkaisu. Harmi vain, etten ymmärtänyt tätä silloin asennusvaiheessa, jolloin olisin tietysti sanonut asentajille, että puskurivaraaja kytketään 3-putkikytkentänä.

Olen semmoisen käsituntumalla tehdyn havainnon tehnyt (molemmat kädet paluuputkille: toinen puskurilta pumpulle ja toinen puskurilta verkostoon), että kun kone tekee lämpöisempää menovettä tuonne puskurivaraajaan, niin valtaosa tästä palautuu puskurivaraajan paluuputkea pitkin pumpulle. Tästä johtuen pumpun sisäisten antureiden rekisteröimä meno-paluu dT on taas viime aikoina ollut pääasiassa 3c ja silloin tällöin 4c. Tällöin pumpulta jää täysin tuo todellinen patteri- ja lattiaverkostosta palaavan veden lämpötila rekisteröimättä, koska palaa puskurivaraajan kautta kiertoon eikä pumpulle. Jos tuo verkostosta palaava putki olisi kytketty suoraan pumpulle niin tälläistä "ongelmaa" ei olisi. Pätkäkäyntiä ei ole esiintynyt enää, kun tuo lämmönjaon kiertovesipumpun minimi on alin mahdollinen, eli 15%.

Voisiko tämä olla seurausta siitä, kun haluttu menolämpö nousee pakkasen kiristyessä ja tästä johtuen lämmönjaon kiertovesipumppukin operoi suuremmalla nopeudella (yli 30-50%), jolloin se onnistuu sekoittamaan tuota puskurivaraajan sisältöä turhankin tehokkaasti? Voisihan sitä alkaa testimielessä kiertovesipumpun maksimia laskemaan tuosta nykyisestä 100% alaspäin esimerkiksi johonki 30%, ja katsoisi onko sillä kuinka paljon vaikutusta puskurivaraajan sekoittumiseen. Pyrkisi löytämään sen sopivan maksiminopeuden, jolla puskurivaraaja ei sekoittuisi sekä verkostossa kiertäisi riittävästi lämmintä ilman huonelämpötilojen alenemaa.

Vai voisiko kenties puskurivaraajan paluuputki/putket olla kytketty jotenkin virheellisesti varaajan sisällä?

Pahoittelut vanhan asian kommentoinnista. Mitä tarkoittaa 3-putkikytkentä / 4-putkikytkentä, ja mikä sen merkitys on käytännössä?

[realii]

Pahoittelut vanhan asian kommentoinnista. Mitä tarkoittaa 3-putkikytkentä / 4-putkikytkentä, ja mikä sen merkitys on käytännössä?

Ei haittaa mitään!

Eli tällä tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa on maalämpöpumppu sekä puskurivaraaja, ja miten tämä kokonaisuus on kytketty. Yleensä puskurivaraajaa käytetään kohteissa joissa on vesikiertoiset patterit.

Kun kyseessä on 3-putkikytkentä:
1. Maalämpöpumpulta menovesi puskurivaraajalle.
2. Puskurivaraajalta menovesi lämmitysverkostoon.
3. Lämmitysverkostosta paluuvesi maalämpöpumpulle.

Kun kyseessä on 4-putkikytkentä:
1. Maalämpöpumpulta menovesi puskurivaraajalle.
2. Puskurivaraajalta menovesi lämmitysverkostoon.
3. Lämmitysverkostosta paluuvesi puskurivaraajaan.
4. Puskurivaraajasta paluuvesi maalämpöpumpulle.

4-putkikytkennässä miinuspuolena on puskurivaraajan veden mahdollinen sekoittuminen (lämmitysverkoston viileä paluuvesi palaa puskurivaraajaan), joka saattaa hivenen sotkea maalämpöpumpun käyttäytymistä. Tästä aiheesta onkin keskustelua täällä minun aiheessani ollut enemmänkin.

[Sorvar]

Kun kyseessä on 3-putkikytkentä:
1. Maalämpöpumpulta menovesi puskurivaraajalle.
2. Puskurivaraajalta menovesi lämmitysverkostoon.
3. Lämmitysverkostosta paluuvesi maalämpöpumpulle.

Eikös tuo ole 2-putkikytkentä? Muistelisin, että kolmiputki olisi siten, että paluu verkostosta ja pumpulle palaava olisi t-haaralla varaajan alaosaan yhdistettynä.

[realii]

Eikös tuo ole 2-putkikytkentä? Muistelisin, että kolmiputki olisi siten, että paluu verkostosta ja pumpulle palaava olisi t-haaralla varaajan alaosaan yhdistettynä.

Miten näitä nyt sitten oikein laskee ja tulkitsee.

Ensimmäinen (1.) putki menee pumpulta puskuriin. Toinen (2.) putki puskurilta menoverkostoon. Kolmas (3.) putki paluuverkostosta pumpulle.

1. Meno LP:ltä puskuriin
2. Meno Puskurilta verkostoon
3. Paluu verkostosta ja paluu LP:lle samasta haarasta, yhdistettynä ulkopuolella.

Ei mussa ole näemmä kolmen vuodenkaan jälkeen niin paljon putkimiehen vikaa, että olisin sitten kuitenkaan ymmärtänyt mitä yhdistetään ulkopuolella ja mihin yhdistetään. Ei ole riittävän suomenkielellä selitetty, jotta jokainen kaduntallaaja ymmärtäisi. Ja otan mieluusti vastaan kaikkiin asioihin mitä täällä höpötän rautalankakorjauksia, jotta tietää itsekin paremmin.

EDIT: Mulla ainakin puskurivaraajassa kaikki putket menevät varaajan päältä sisään (vaikka menisivät kuinka syvälle varaajan sisällä eli vaikka ihan pohjaan asti), niin sanomalla "varaajan alaosaan yhdistettynä" aiheuttaa jo pään sisässä muutaman bitin vinoon, että ei ne kyllä alaosaan varaajaa ole yhdistetty.

[realii]

Eli siis lämmitysverkostosta puskurille palaava putki menee niin puskurille kuin maalämpöpumpulle, jolloin puskurivaraajan oma paluulähtö jätetään käyttämättä? Mutta miksi verkostosta täytyy palata edes osittain puskurivaraajan kautta aiheuttaen mahdollista pientä sekoittumista, kun voisi mennä suoraan pumpulle?

[Sorvar]

Eli siis lämmitysverkostosta puskurille palaava putki menee niin puskurille kuin maalämpöpumpulle, jolloin puskurivaraajan oma paluulähtö jätetään käyttämättä? Mutta miksi verkostosta täytyy palata edes osittain puskurivaraajan kautta aiheuttaen mahdollista pientä sekoittumista, kun voisi mennä suoraan pumpulle?

Silloin ainakin kun puskurilta suntataan toiseen jakopiiriin niin tarvii olla paluu puskuriin jollain tapaa. Tai siis voihan sitä kaksputkisestakin shunttailla, mutta silloin kaikki kulkee pumpun kautta. Tiedä sitten onko siitä hyötyä vai haittaa..

Sitä siis tarkoitin tuossa ekassa, että eikös se lasketa se kytkennän nimi siitä, että montako putkea varaajassa on kiinni.

(Huono linkki poistettu)

[realii]

Sitä siis tarkoitin tuossa ekassa, että eikös se lasketa se kytkennän nimi siitä, että montako putkea varaajassa on kiinni.

Juu, kyllähän se näin taitaapi olla. Hyvä kun tulit tarkentamaan, ettei mennä ihan metsään.

[realii]

Elokuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 477,47kWh

Maalämpöpumpun osuus: 138kWh = ~4,45kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 30,5kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 20. Tulo 20. Sisä 23. Jäte 23.
Taloussähkön osuus: 308,97kWh
Kuukauden keskilämpötila 16c

Elokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 117 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia

Ajattelin alkaa nyt tästä alkaen kirjaamaan ylös myöskin nämä pumpun ruudulta kaivettavat energiamittaukset samassa yhteydessä, kun otan ABB:n mittarilta lukeman ylös, vaikka ehkä nämä ovat vähän suuntaa-antavia.

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 6.8MWh. Kulutettu 1.8MWh. COP 3.8. Luonnollinen lähde 5.1MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 2.0kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 6.0MWh. Kulutettu 1.5MWh. COP 4.0. Luonnollinen lähde 4.6MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 0.0kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 766kWh. Kulutettu 256kWh. COP 3.0. Luonnollinen lähde 503kWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 2.0kWh

Harmillisesti on noinkin suuripiirteisesti ilmaistu, kun mennään tuhannen paremmalle puolelle, mutta ihan hyvin näyttäisi osuvan vuoden yhdistettu kulutus jiiriin. Näyttö vaihdettiin 5.3.2024 ja sen jälkeen on pumpulle rekisteröitynyt kulutetuksi 1.8 MWh. Laskin tuossa yhteen maaliskuu - elokuu kulutuksen ABB:n mittarin ruudulta otettuna, niin sain 1883kWh.

EDIT: Laitettu allekain nuo pumpun ruudun tiedot, niin on kaikilla laitteilla selkeämpi katsoa.

[seppaant]

Aika avuton oli viestin #328 insinöörityössä esitetty osuus lämmitysvaraajien toiminnasta.