Thermia Atlas 3-12, kohteessa realii

[aksutre]

Samoilla linjoilla mennään toukokuussa 699kwh kokonaiskulutus ja pumppu otti 252 kWh ja tuotti 1109 kWh
Pelkkä lämmitys otti 154kWh ja tuotti 830 kWh. Tyytyväinen lukemin 

[realii]

Kesäkuun kulutukset otettu ylös. Ensiksi vähän tekstiä mitä tässä kesäkuun aikana on tullut tehtyä ja kulutustiedot vasta viestin lopussa.

---------

Pumppu lämmittää puskurivaraajan 38-40 asteiseksi (haluttu lämpötila on 31 astetta, mutta kone ei oikein taivu noin alhaiseen vaan tekee tosiaan edellämainittua) keskimäärin 25min käynnin aikana matalilla kierroksilla noin 7-10 tunnin välein. Tästä sitten shuntin kautta märkätiloihin 30 asteista niin kauan kunnes puskurivaraajassa vesi jäähtynyt ja lämmitellään taas.

2021-07-01 06:04   Lämmitys
2021-07-01 06:29   Tyhjäkäynti
2021-07-01 15:20   Lämmitys
2021-07-01 15:45   Tyhjäkäynti
2021-07-01 22:49   Lämmitys
2021-07-01 23:15   Tyhjäkäynti
2021-07-02 07:48   Lämmitys
2021-07-02 08:13   Tyhjäkäynti

---------

Käyttöveden aloituslämpötilaan myös tehty muutosta, kun aiemmin oli 40 asteessa käynnistys ja 60 asteessa lopetus, mutta näin lämmityskauden ulkopuolella kun HGW ei enää ylläpidä käyttövettä kuumana, niin useampaan kertaan suihkuun mennessä olikin käyttöveden lämpötila juuri inan yli 40 asteista. Tämä aiheutti sen, että naisväellä oli vähän viileähköjä suihkuja kun pumppu ei ehtinyt painamaan kuumaa vettä niin nopeasti kuin olisi tarvinnut.

Nostin käyttöveden käynnistyksen 50 asteeseen. Käyttövettä tehdään nyt vähän useammin, mutta lyhyempiä aikoja kerrallaan (eikai tässä varmaankaan kompressorin voitelun kannalta ole mitään haittaa, että käy vähän lyhyempää pätkää ja harvoin?) ja pienemmällä teholla. Ei lopu lämmin vesi kesken. Sekä ellei lämmintä vettä satuta käyttämään päivän aikana muutakuin lavuaareista, niin tuon kestää näemmä jäähtyä 15,5 tuntia seuraavaan 25min käyttöveden lämmitykseen.

2021-07-01 11:34   Käyttövesi
2021-07-01 12:01   Tyhjäkäynti
2021-07-02 03:35   Käyttövesi
2021-07-02 03:59   Tyhjäkäynti

Olen myös alkanut miettimään, voisiko vaihtoventtiili päästää käyttöveden lämmityksen aikana kuumaa vettä puskurivaraajalle, kun ulkoinen järjestelmän menojohdon anturi sekä lattialämmityspiirin anturi tukisi tätä. Tuollaisia vähän ihmeellisiä piikkejä aiheuttaa. Tarvitsisi joku kerta painaa käyttövesitehostus päälle ja olla käsi kiinni puskurivaraajan menoputkessa, niin tuntisi heti alkaako kuumenemaan vaiko eikö.







Vihreä käyrä on käyttöveden yläraja. Vaaleansininen on järjestelmän menojohto, joka tosiaan puskurivaraajan jälkeen asennettuna. Tummansininen on lattialämmitys.

---------

Kiinteistön kokonaiskulutus: 485,81kWh

Maalämpöpumpun osuus: 162kWh = ~5,4kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 31,9kWh
Taloussähkön osuus: 291,91kWh

Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 18c

Kesäkuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 85 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 36 tuntia

Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.06.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 31.9kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 22. Tulo 22. Sisä 25. Jäte 25.

[realii]

Olen myös alkanut miettimään, voisiko vaihtoventtiili päästää käyttöveden lämmityksen aikana kuumaa vettä puskurivaraajalle, kun ulkoinen järjestelmän menojohdon anturi sekä lattialämmityspiirin anturi tukisi tätä. Tuollaisia vähän ihmeellisiä piikkejä aiheuttaa. Tarvitsisi joku kerta painaa käyttövesitehostus päälle ja olla käsi kiinni puskurivaraajan menoputkessa, niin tuntisi heti alkaako kuumenemaan vaiko eikö.

Itseasiassa tuota graafia kun tarkemmin katsoo, niin käyttöveden lämmityksen aivan lopussa / lopettamisen jälkeen, kun kone vaihtaa tyhjäkäynnille, niin siinä hetkessä aiheutuu tuo piikki puskurivaraajalle. Eli vaihtoventtiili on oikeassa asennossa käyttöveden teon aikana, ja kun käyttövesi vaihtuu tyhjäkäyntiin ja vaihtoventtiili vaihtaa asentoaan, niin tässä hetkessä päästää hetkellisesti puskurivaraajalle kuumaa?

[Nikke]

Noin tuo meilläkin käyttäytyy, eli puskurivaraajaan pumpulta menevä putki käy hetken kuumana kun käyttöveden teko loppuu. Eikös puskurivaraajan tehtävä ole juuri tuon kuuman patin sekoittaminen isompaan vesimäärään, ettei se ohjaudu tuossa vaiheessa lattia- tai patterilämmityskiertoon?

[realii]

Heinäkuussa ei mitään erikoisempaa, paitsi tuossa vajaa pari viikkoa sitten oli iskenyt työpäivän aikana aamupäivästä neljä hälytystä päälle. Töistä kun pääsi ja kuittasi hälytykset pois, niin kaikki toiminut taas ongelmitta. Käytin vielä varmuudeksi pumpun alhaalla hallitusti painamalla käyttötilan pois päältä ja kun kaikki kokonaan sammunut sekä lattian shunttikin ajanut itsensä kiinni, käänsin turvakytkimestä virrat pois ja annoin puolen minuuttia olla virroitta ennen takaisin kääntämistä.

Hälytykset mitkä tulivat:
- Höyrystin, min. virhe
- Keruul. lämpöt.
- Painesuhde
- Pienpainevika

Vähän ikävä, että ei Onlinessa noita selvennetty yhtään. Eikä ohjekirjassakaan ole kerrottuna yleisistä hälytyksistä ja niiden syistä. Kuitenkin tuolla Onlinessakin olisi vaikka kuinka paljon mahdollista infoa noistakin antaa.

LISÄYS: Niin tosiaan. Ihan vähän ennen puolta väliä heinäkuuta tuli saavutettua 5000kWh kulutetun sähkön määrässä. Eli aikalailla karkeasti muutaman päivän heitolla voi sanoa, että tuosta ensistartista 16.11.2020 - 16.7.2021 (eli 8 kuukautta) välisenä aikana kulunut tuo 5000kWh. Sunnuntaina lukemaa katsoessa oli 5123kWh verran kulutettu sähköä. Tällä nykyisellä tahdilla jää vuosikulutus aika pieneksi, kun ei marraskuuhun ole enää pitkä aika. Nyt kun saa kohta täyden vuoden, niin voikin jatkossa katsella kalenterivuosittain tuota vuosikulutustakin.

---------

Heinäkuun statistiikkaa:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 464,25kWh

Maalämpöpumpun osuus: 159kWh = ~5,13kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 32,0kWh
Taloussähkön osuus: 273,25kWh

Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 20c

Heinäkuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 76 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 41 tuntia

Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.07.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 32.0kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 21. Tulo 21. Sisä 24. Jäte 25

[realii]

Keruupiirin paine on laskenut aika paljonkin tuosta missä se oli järjestelmän asennuksen jälkeen.





Tosiaan ylempi kuva on 29.11.2020 sekä tämä alempi kuva 23.08.2021. Äsken juuri kuvaa ottaessa sattui lämmitysjakso loppumaan, niin viisarissa tapahtui aivan hiuksenhienoa värähtelyä.

Onko syytä olla huolissaan? Täytyisikö tuo keruupiiri saada paineistettua takaisin tuonne ~1,3bar? Vai onko normaali ilmiö, että aktiivisen lämmityskauden jälkeen keruupiirissä paine laskee ja taas kun aktiivinen lämmityskausi alkaa niin paine kasvaa? Viinaa en haista tuolla suljetussa teknisessä tilassa, joten ainakaan teknisen tilan puolella ei pitäisi piirin vuotaa mistään.

[sam68]

Pysyvästi jäähtyy parin vuoden ajan ja tuo loppu 0,5bar jälkeen laskee aika nopeasti eli kannattaa nostaa takas sinne 1 bar yläpuolelle.

[realii]

Soittelin asennuksen suorittaneelle taholle niin epäilivät, että olisi jotain ilmakuplaa tullut pihalle ilmakellon kautta ja siksi paineet laskeneet. Sekä sanoi, että ei ole niin suuri murhe tuo vain 0,6 bar painetta, kun pääasia että piiri vain on paineistettu. Tulevat kyllä tarvittaessa lisäämään piiriin painetta, jos laskee alle tuon 0,5 bar.

Elokuussa tuli tehtyä vähän lisää perusparannusta lämmitysjärjestelmään, kun tuli alkuperäiset patteriverkoston lämmitysputket vaihdatettua uusiin. Vielä tarvitsisi leikellä sopiviksi uudet peitelevyt lattiarajaan, mutta sillä ei ole kiire.







Kuitenkin alkuperäiset putket sieltä vuodelta 1989-1990 sekä vuoteen 2004 asti (ennen kuin isäni osti talon ja Ouman asennettiin säätämään) painettu käsisäädöllä verkostoon ihan mitä mitä sattuu lämpöä, niin mahdollisesti huonolla tuurilla se käyttöikä putkissa vaan kaventunut. Olohuoneesta täällä paukahti yksi putki 2006? ellen nyt väärin muista, erään sähkökatkon jälkeen kun kiertovesipumput ja muut taas hörähtivät päälle. Putki vain särkyi tuolla pannuhuoneessa liitoksen kohdalta. Oli niin kristallisoitunut, että helähti rikki siitä katkoksen aiheuttamasta pulssista. Eipähän tarvitse enää omana aikana näistä murehtia, kun tietää notta on vaihdettu vanhoista uusiin ja käyttöikää on "hamaan tappiin" asti.

Uudet asennetut putket ovat Uponor Combia, 15x2,5 ellen väärin muista. Ongelmitta sujui noiden vaihto asentajilta. Mainittakoon, että tämän työn suoritti toinen yritys kuin maalämpösaneerauksen. Nuo verkoston putket kun ovat koko matkaltaan asennettu suojaputkeen, niin vanhaa putkea hyödyntämällä vedettiin uudet putket tilalle.

[realii]

Elokuussa vähän tuli ajettua pattereillekin lämmintä, niin sai koesteltua vuotaako pattereiden liitokset, ja oli tuossa vähän viileääkin, niin tuli käännettyä osa patterilinjoista auki. Tosin sitten taas lämpeni, niin tuli käännettyä kiinni. Kompressorin käyttötunnit tästä syystä jonkin verrankin heinäkuuta suuremmat. Tuossa kun katsoo niin kompressori käynyt elokuussa 90 tuntia enemmän kuin heinäkuussa (eli 2,9 tuntia/päivä) ja sähkönkulutus on 68kWh (eli 2,19kWh/päivä) suurempi.

Vallox se vaan tuntuu tasaisen tappavasti olevan tuossa 25.7 kWh - 32.0 kWh kulutuksessa per kuukausi, eli aika pyhällä hengellä kierrättää ilmaa.

--------------------

Elokuulta statistiikka:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 565,82kWh

Maalämpöpumpun osuus: 227kWh = ~7,32kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 31,9kWh
Taloussähkön osuus: 306,92kWh

Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 15c

Elokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 166 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 38 tuntia

Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.08.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 31,9kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 19. Tulo 23. Sisä 24. Jäte 21.

[realii]

Syyskuu meni ilman ongelmia, mutta näinhän sen kuuluukin olla. Ainut oikeastaan tuo keruupuolen paineen laskeminen, jota täytyy muistaa tarkkailla.

Vähän tuli säädeltyä lämpökäyrää, jotta sai pätkäkäynnin pois, mutta sitten taas alkoi kyllä olemaan jo vähän turhankin lämmintä sisällä (24-25 astetta), niin säädin käyrän takaisin niin, että sisälämpö on siinä 22 asteessa jolloin kone käy noin 9 kertaa päivässä lämmittämässä verkostoa. Inverter kuitenkin hörähtää käyntiin niin pehmeästi matalilla kierroksilla, etten usko tuon lyhentävän kompressorin elinkaarta.

Käyttövesiasetukset muutin takaisin vakioasetuksiin eli käynnistys 40 astetta ja lopetus 60 astetta, näistä kesällä olleista käynnistys 50 ja lopetus 60. Nyt parhaillaan menee 34 tuntia siihen, että Atlaksen 184 litran lämminvesivaraaja on jäähtynyt 40 asteeseen ja se taas lämmitetään 60 asteiseksi. Eli siis noin 0,6 astetta per tunti tapahtuu jäähtymistä käyttövedessä. Tämä siis vain tilanteessa, että ei tule kotona peseydyttyä. Kunhan ilmat jonkun verran viilenevät ja lämmitysverkostossa kiertävä vesikin kuumempaa, niin HGW alkaa ylläpitämään käyttövettä lämpöisenä.

Valloxissa tuli napsautettua lämmöntalteenotto päälle jossain syyskuun puolivälin paikkeilla sekä muutettua lämpötila-asetus 10 -> 15, jolla saakin olla taas siihen asti, että lämmöntalteenotto napsautetaan pois.

Syyskuussa muuten taloussähkön osuus ihan linjassa elokuun taloussähkön osuuteen. Elokuussa 306,92kWh ja 31 päivää (9,90kWh / päivä). Nyt syyskuussa 324,07kWh ja 30 päivää (10,80kWh / päivä). Tuo 0,9kWh / päivä kasvu selittyy ulkovaloilla. Hämärän aikaan pidän päällä 5kpl Airam Superlux 20W tuikkuja, joista tulee se 0,1kWh tunnissa kulutusta.

--------------------

Syyskuun tilastot:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 817,77kWh

Maalämpöpumpun osuus: 466kWh = ~15,53kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 27,7kWh
Taloussähkön osuus: 324,07kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 9c

Syyskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 499 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 29 tuntia

Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.09.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 27,7kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 15. Ulko 9. Tulo 19. Sisä 22. Jäte 13.

[aarne]

Mukava lueskella näitä reaalin päiväkirjamaisia päivityksiä systeemin toiminnasta. Saa luultavasti selkeän kuvan hyvistä ja huonoista puolista sellainenkin joka empii maalämmön ja pumpun valintaa.

Asiaan sivuten, kun alussa oli energian mittaroinnista puhetta. Muuta en ole kesän aikana omaan atlakseen ja lämmityssysteemiin saanut tehtyä kuin sähkärillä kiinteän sähköasennuksen ja samalla tuli Carlo Gavazzi 340 mittaamaan virtoja. On muuten helppo asennus, kun atlaksen kortilla on valmiit riviliittimet mittarilta tulevalle väylätiedolle. Hankalin homma asettaa itse mittariin oikeat asetukset, että atlas osaa lukea mittaria, mutta nekin thermian em340 asennusohjeessa seikkaperäisesti selitetty. Eli asennustarvikkeet käytännössä cg340 mittari, ja pätkä kolme napaista piuhaa.

[realii]

Mukava lueskella näitä reaalin päiväkirjamaisia päivityksiä systeemin toiminnasta. Saa luultavasti selkeän kuvan hyvistä ja huonoista puolista sellainenkin joka empii maalämmön ja pumpun valintaa.

Asiaan sivuten, kun alussa oli energian mittaroinnista puhetta. Muuta en ole kesän aikana omaan atlakseen ja lämmityssysteemiin saanut tehtyä kuin sähkärillä kiinteän sähköasennuksen ja samalla tuli Carlo Gavazzi 340 mittaamaan virtoja. On muuten helppo asennus, kun atlaksen kortilla on valmiit riviliittimet mittarilta tulevalle väylätiedolle. Hankalin homma asettaa itse mittariin oikeat asetukset, että atlas osaa lukea mittaria, mutta nekin thermian em340 asennusohjeessa seikkaperäisesti selitetty. Eli asennustarvikkeet käytännössä cg340 mittari, ja pätkä kolme napaista piuhaa.

Kiva kuulla, että olet tykännyt kirjoituksista. Olenkin tarkoituksella kirjoitellut vähän "note to self" tyyppisesti näitä ja koittanut seikkaperäisesti kertoa tapahtumista ja tekemisistä.

Näkyykö sinulla nyt energiatiedot tuon mittarin lisäksi Atlaksen näytöltä ja/tai Onlinessa, kun on asennus suoritettu tuolla tavalla?

[aarne]

Näkyy. Atlaksen valikoista kun näprää asetuksista virtamittaus vai -rajoitus vai mikähän se oli, toiminnon päälle, niin tulee kuvaajiin uusi sivu vaihevirroille ja valikoihin näkymään energian hetkelliset  ja menneet kulutukset.
Online ei ole itsellä toiminnassa vielä, kun ei ole infra vielä sillä mallilla, mutta olettaisin sieltåkin löytyvän.

[Eskofd]

Näitä on kyllä mielenkiintoista lueskella. Miten toi mainitsemasi Valloxin lämmöntalteenotto; Ymmärsin, että lämmöntalteenottoa ei tarvitsisi talvikautta varten käydä erikseen laittamassa päälle (tai ottamassa LTO:n ohitus pois päältä), koska ilmeisesti sen pitäisi osata tehdä se automaattisesti. Lisäksi valikoissa on "osittainen LTO:n ohitus" erikseen. Huomasin, että kun otin osittaisen ohituksen pois päältä, sisäilman lämpötila nousi asetusarvosta (16 astetta) kerralla 22 asteeseen.

Ilmeisesti lämmöntalteenotto on niin tehokas, että jos sitä ei osittain ohita, niin tuloilman lämpötila nousee herkästi yli asetuslämpötilan? Mutta eikö tämä ole sähkönkulutusta miettien ihan järkevä toimintapa, että lämpöä ei mene poistoilman mukana 'harakoille' vaan LTO ottaa lämmön talteen? Oletteko muut ottaneet osittaisenkin LTO:n ohituksen talvikaudeksi pois?

[realii]

Näitä on kyllä mielenkiintoista lueskella. Miten toi mainitsemasi Valloxin lämmöntalteenotto; Ymmärsin, että lämmöntalteenottoa ei tarvitsisi talvikautta varten käydä erikseen laittamassa päälle (tai ottamassa LTO:n ohitus pois päältä), koska ilmeisesti sen pitäisi osata tehdä se automaattisesti.

Sanoin vähän huonosti. Tarkoitan siis jälkilämmitystä, minkä napsautin päälle Valloxin ohjauspaneelista, jolloin se tulee tarvittaessa mukaan.

[Nikke]

Mikä versio noista EM340 -mittareista on Atlaksen kanssa yhteensopiva? Onko se tuo Modbus RTU? Ja niissäkin vielä erikseen saatavilla MID-sertifioitu malli.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/haku/carlo%20gavazzi%20em340?term=carlo%20gavazzi%20em340&orderBy=3

Minähän en tuota tietenkään älynnyt, tilasin kesällä vain noista halvimman eli pulssilähdöllä varustetun version. 

[aarne]

Mikä versio noista EM340 -mittareista on Atlaksen kanssa yhteensopiva? Onko se tuo Modbus RTU? Ja niissäkin vielä erikseen saatavilla MID-sertifioitu malli.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/haku/carlo%20gavazzi%20em340?term=carlo%20gavazzi%20em340&orderBy=3

Minähän en tuota tietenkään älynnyt, tilasin kesällä vain noista halvimman eli pulssilähdöllä varustetun version. 

No en älynnyt minäkään että noita on eri versioita, tilasin setin asiasta ymmärtämättömänä pumpun myyjän kautta niin tuli kerralla oikea.

Näkyy oleva ean 8030956070187, eli tuo 179 euron versio, rs485 porttti.

[Nikke]

Ok, pitää harkita viitsiikö enää vaihtaa vain siksi että saisi käppyrät näkyviin. Tuleepahan käytyä kellarissa tarkastamassa paikat mittarin luennan yhteydessä. Nyt aluksi on tullut pidettyä kirjaa sähkönkulutuksesta lähes päivittäin.

[realii]

Itse olen pitänyt tietoja kulutuksesta nyt lämmityskauden ulkopuolella vain kerran kuukaudessa, mutta kunhan alkaa nyt oikeasti kylmenemään niin alan taas kerran viikossa ottamaan lukemat itselleni ylös, kun lämpötilat kuukauden aikana sahaa niin paljon. Ihan ei ole päivittäiseen kirjaamiseen mielenkiintoa, ja ei sitä muistaisi edes joka päivä tiettynä ajankohtana käydä katsomassa lukemaa.

Tuo olis kyllä ollut ihan mukava tietää jo vuosi sitten, että CG:n EM340 olisi ollut yhteensopiva, niin olisi saanut Thermian ruudullekin kaiken. Tuolloin oli tieto vain siitä Thermian omasta virtavahdista, jonka hinta asennettuna oli aika suolainen. Nyt kun pumppu kohta hörissyt vuoden ja on tuo ABB:n mittari ollut alusta asti, niin ei maksa vaivaa vaihtaa tuohon CG:n mittariin.

[realii]

Tänään kilahti 6000kWh kulutettua sähköä maalämpökoneelle. 17.11.2020 hörähti pumppu käyntiin, eli voi sanoa aika tarkalleen 11 kuukautta sitten. Tämä melkein täysi ensimmäinen vuosi mennyt opetellessa ja säätöjä hakiessa ja varmasti näin tulee vielä jatkumaankin jonkin aikaa, joten mielenkiinnolla jatkoa odotellaan.

Gebwellin Aries 3-12 tarjouksessa oli laskettu lämpöpumpun sähkönkulutukseksi 7186kWh vuodessa.
Maalämpöurakan suorittaneen tahon tarjouksessa tämä Atlas 3-12 oli laskettu lämpöpumpun sähkönkulutukseksi 7423kWh vuodessa.
tomppelin laskelmassa oli lämpöpumpun sähkönkulutuksena 9614kWh vuodessa.

Noihin ylläoleviin peilaten täytyy olla ihan tyytyväinen, että ollaan sähkönkulutuksessa päästy noiden alle. En pidä kyseistä sähkönkulutusta mitenkään suurena tälläisen torpan lämmityksessä. Toki tähän joku voi tulla taas pätemään, että minun talossani on mennyt vuodessa maalämpökoneella vain tämän ja tämän verran sähköä. Muistetaan kuitenkin, että jokainen talo ja kokonaisuus on oma yksilönsä jossa on monta muuttujaa.

Jos haluaisi saada COPeja laskettua yhtään, niin tarvitsisi kyllä sitä Raspberry Pi jonka tyrkkäisi Modbusiin kiinni ja Grafanalla tavaraa ulos. Vaatisi vain tuonne tekniseen tilaan sitä internettiä. Ei tullut aivan niin kaukaa viisas oltua, kun sinne asennettiin Atlasta varten RJ45-seinärasia (kaksi RJ45-pistoketta) jonka toinen rasia (kaksi RJ45-pistoketta) tänne minun työhuoneeseeni jossa reititin, että olisi ne molemmat pistokkeet sitten johdottanut... (Toki voisi kysyä tuolta joka sen teki, että onnistuisiko vielä tuon vetäminen. On tulossa tänne ensi viikolla asentamaan hämäräkytkintä ulkovalaistukselle.) Kuvitteli, että tuolla Onlinella pärjäisi ja sieltä saisi riittävät tiedot ulos, mutta onhan se aika vajaavaiseksi ja lapsenkenkäiseksi osoittautunut vuoden aikana. Kaikki desimaalien pyöristämiset sekä hetken aikaa oli vaikka kuinka paljon dataa nähtävillä, mutta nyt taas pimennossa jostain syystä. Toki jos langattomana virittelisi yhteyttä ja toivoisi, että toimii kaiken valun ja tiilen läpi, taikka sitten ottaisi jonkun halvimman mahdollisen mobiililaajakaistan tuolle joka olisi teknisen tilan nurkassa, mistä tulee pieni kustannus kuukausi ja vuositasolla. En tiiä sit.

[aksutre]

Pieni on kulutus talon ikä huomioiden, sähköä kuluisi hyvinkin 30- 35000 kWh jos sähköllä lämmittelisi.

Noita RJ-45 piuhoja ei nykyään kannata juuri vedellä, tuollaisella Netgearin Orbi  reitittimellä ja tukiasemalla sain koko taloon n.500M langattoman yhteyden. Uudempi malli vieläkin nopeampi ja kantaa paremmin. Toimii kuin se klassinen junan vessa  Eli reititin työhuoneeseen ja satelliitti tekniseen tilaan.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/73638/qbsgd/Netgear-Orbi-RBK352-WiFi-6-Mesh-jarjestelma
https://www.youtube.com/watch?v=gDA_ofSG_HA&ab_channel=SwitchedOnNetwork

[realii]

Pieni on kulutus talon ikä huomioiden, sähköä kuluisi hyvinkin 30- 35000 kWh jos sähköllä lämmittelisi.

Ihan oikein arvioitu tuo paljonko sähköä kuluisi, jos sillä lämmittäisi. Samaan päätyivät myös tarjouksien laskuritkin.

Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 29050kWh / vuosi.
Gebwellin laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 30400kWh / vuosi.
tomppelin laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 31949kWh / vuosi.
Niben laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 32040kWh / vuosi.
Calibran laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 32850kWh / vuosi.

Suuren valtakunnallisen yrityksen Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 36500kWh/vuosi.

Kompressorin käyttötunnitkin menee yllättävän hyvin siihen, mitä on laskelmassa. Atlaksen laskelmassa on 5504h käyttötunnit vuodelle. Nyt 11 kuukautta pyörineenä on kompressorin käyttötunnit 5015h. Katsotaan kuukauden päästä, mennäänkö yli vai ali tuon.

[realii]

Aivan kuin Atlas olisi opetellut itsestään pois lämpimien säiden tiheästä pätkäkäynnistä jota esiintyi vielä keväällä, kun on viime aikoina saanut alimmalla kompressorivaihteella pidettyä käynnin pääasiassa tasaisen luotisuorana. Muutamia tyhjäkäyntijaksoja on tullut käyttövesijaksojen jälkeen, ja joskus sitten kesken päivänkin, mutta tosiaan huomattavasti on pätkittäinen käynti rauhoittunut. Toisaalta taas tämä voi johtua pitkälti nykyisistä patteriverkoston ja lattialämmityksen käyristä, joilla saa pidettyä lämpötilan meno-paluun hyvänä ja lämmitystarpeen jatkuvana, joten ehkä se pumppu ei niin itsestään olekaan opetellut, vaan itse on tullut opeteltua, mene ja tiedä. Yläkerrassa jossa patterilämmitys on +22c sekä sitten tuolla alakerrassa lattialämmityksen piirissä semmoinen +22c - +23c.

Satuin nyt äsken vähän napsimaan kuviakin tämän hetkisistä numeroista. Energiamittarissa painelin näkyviin sen hetkisen kulutuksen, eli Atlas kuluttaa sähköä 648W tuolla alimmaisella kompressorin nopeudella (1198rpm), kun sisäinen kiertovesipumppu pyörii 15% nopeudella (alin mahdollinen) ja keruuliuospumppu pyörii 34% nopeudella (30% alin mahdollinen). Ulkoiset patteriverkoston ja lattiaverkoston paluupuolella kiertovesipumput ovat ykkösellä, kun ne vain sekoittaisivat nopeammalla kiertonopeudella tuota puskurivaraajaa.











Sitten myös tämän hetken patterikäyrä. 0c ja kylmempään ovat peruja viime talvelta ja niihin en ole koskenut. 0c ja lämpimämpään on suht tasaisella tuon lattialämmityksen shunttauksen takia. Katsotaan täytyykö tuohon käyrän yläpäähän tehdä jossain vaiheessa talvea muutoksia, kun kovin mainostavat että noissa uusissa Uponorin putkissa olisi paremmat virtaukset ja muut. Mene ja tiedä siitä sitten.



Täällähän on tuon alakerran lattian (aula + takkahuone) osalta käynyt niin, että alunperin valun päälle asennettu parketti ei sitten pysynytkään paikallaan huonon valuaineksen takia (ajan hengen mukaan tavara on haettu kylän montulta ), joten sen parketin päälle on rakennuttaja asentanut laminaatin. Joutuu lattiaan ajamaan siksi vähän lämpöisempää, kun kaksi lattiamateriaalia päällekkäin. Olen myös ajatellut asian niin, että koska täällä kuitenkin on yläkerrassa patterit joille joutuu joka tapauksessa ajamaan sitä lattiaa kuumempaa vettä, niin tuo alakerran vähän lämpöisempi vesi ei vaikuta maalämpöpumpun hyötysuhteeseen mitenkään (voin toki olla väärässäkin). Puskurivaraaja on kuitenkin aina niin kuumaa vettä täynnä kuin patterit vaativat, josta lohkaistaan viileämpää lattialle.

[realii]

Lokakuulta sähkönkulutuksia ja käyttötunteja listattu:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 845,79kWh

Maalämpöpumpun osuus: 492kWh = ~15,87kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 26,7kWh
Taloussähkön osuus: 327,09kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 8c

Lokakuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 630 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia

Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.10.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 26.7kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 9. Tulo 20. Sisä 22. Jäte 13.

[realii]

On kyllä hienosti edellisten kuukausien kulutukset menneet aivan käsi kädessä taloussähkön osalta.

Elokuun taloussähkö 306,92kWh
Syyskuun taloussähkö 324,07kWh
Lokakuun taloussähkö 327,09kWh

Tuo kanssa merkille pantavaa maalämpöpumpun suhteen, kun nyt vertailee syyskuun ja lokakuun kulutusta sekä käyttötunteja, niin kulutuksessa ei suurta eroa vaikka kompressori on ollut lokakuussa 131 tuntia enemmän päällä. Ehkäpä tuo johtuu siitä, että syyskuussa kone kävi enemmän pätkäkäynnillä, missä kompressori teki lyhyemmän aikaa töitä vähän suuremmilla kierroksilla.

Syyskuu maalämpöpumppu 466kWh - Kompressori päällä 499 tuntia
Lokakuu maalämpöpumppu 492kWh - Kompressori päällä 630 tuntia

[realii]

Tasan vuosi sitten pumppu hörähti ensimmäisen kerran käyntiin, joten tuli otettua nyt tämän hetken tiedot ylös.

Pumppu on kuluttanut sähköä 17.11.2020 - 17.11.2021 välisenä aikana 6646kWh. Pumppu hörähti käyntiin kaikenlisäksi juuri tälläi kello 17 aikaan. Ensimmäinen kuva kwh-mittarista on kello 17:20 otettu, jolloin 10kWh verran oltiin käytetty sähköä. Alettiin lämmittämään kylmää lämmönjakoa.

Kompressori ollut päällä 5772 tuntia ja muutamat sekunnit päälle, josta käyttöveden tekemiseen käytetty 355 tuntia 53 minuuttia. Muutamalla sadalla tunnilla mentiin yli tuosta toimittajan laskelmasta. Toisaalta taas, 5761 tuntia oli toisen toimittajan laskelmassa kun kyseessä Atlas. Jonkun verran näistä tunneista tuli tuosta syyskuusta, kun yritin tietoisesti päästä eroon pätkäkäynnistä.

Opetellessa mennyt tämä ensimmäinen vuosi, joten mukava katsoa vuoden päästä miltä silloin lukemat näyttävät. Olen silti enemmän kuin tyytyväinen tähän. En pidä tuota pumpun käyttämää sähkön määrää mitenkään suurena ja lämmintä on piisannut, niin huoneissa kuin suihkussa.

Tarkempia cop-lukuja on paha laskea, kun pumppu ei kerro paljonko on tuottanut. Toki karkeasti jos haluaa sinnepäin olevia laskea, niin voi käyttää noita "Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 29050kWh / vuosi." ja "Suuren valtakunnallisen yrityksen Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 36500kWh/vuosi." ääripäinä, joiden väliin se todellinen cop-lukema suurella todennäköisyydellä osuu.

[realii]

Mitään suurempia hienosäätöjä ei ole tullut tehtyä järjestelmän suhteen marraskuussa. Lattialämmityksen ulkoisen kiertovesipumpun napsautin 1 -> 3 ihan testimielessä katsoakseni tehostaisiko se lattioiden kiertoa ilman, että puskurivaraajan kanssa tulee ongelmaa. Ei ainakaan varaajan kanssa ole tuottanut ongelmaa. Märkätiloissa toisinaan tuntuu laatta vähän viileältä jalan alla, mutta lämpömittarin kun laittaa laatan päälle, niin näyttää pintalämpötilaksi 23c - 27c riippuen onko juuri sillä kohdalla alla putkea vai ei. Suihkun jälkeen kun on lastottu vedetkin pois niin ei kovin kauaa kestä, jotta on kuivunut kokonaan.

Nyt olen alkanut vähän noita alakerran lattialämmityksen piirissä olevia "asumattomia neliöitä" hienosäätämään, jotta saa lämpötilat kohdilleen niissä. Saisi myös pumpun hyötysuhdetta parannettua huomattavasti tällä.

Testimielessä pääautotalli + "romuvarastoautotalli" olivat vielä marraskuun ja joulukuun vaiheessa täysin avoimella kierrolla, niin molemmissa oli lämpötilana 20c. Halusin nähdä, kuinka lämpimäksi tallit lämpeävät, vaikka ulko-ovet aika energiarohmuja ovatkin. Tämä lämpötila autotalleissa tilanteessa, jolloin pidin näiden autotallien välisen oven auki, kuten myös pääautotallin ja varaston sekä puuvaraston välisen oven auki, jotta lämmin kulkee vapaasti koko tilassa. Sitten suljin autotallien välisen oven sekä pääautotallin ja varaston välisen oven. Autotallien lämpötila vähän laski, jolloin oli pääautotallissa 18c ja romuvarastossa 19c. Varastossa vähän yli 22c.

Tosiaan lattialämmityksessä on 7 piiriä, jotka menevät seuraavasti:
1. kuraeteinen (3m2)
2. autotalli (21,2m2)
3. autotalli (26,4m2)
4. aula + takkahuone (14,5m2 + 12,7m2 = 27,2m2)
5. kodinhoitohuone + suihku + sauna + puuvarasto (3,6m2 + 4,2m2 + 3,4m2 + 10,3m2 = 21,5m2)
6. varasto + wc (13,5m2 + 1,8m2 = 15,3m2)
7. yläkerran tuulikaappi + wc (2,3m2 + 2,5m2 = 4,8m2)

Eilen aloin nyt hienosäätämään näitä niin, että haen lopputulosta jossa:

• Kuraeteisessä noin 12c. Alakerran ulko-oven kautta ei tule ikinä kuljettua eikä tuota kuraeteistä käytettyä.
• Autotalleissa noin 12c.
• Aulassa ja takkahuoneessa 21-22c. Takkaa ei tule poltettua, kuin joskus pienellä puumäärällä tunnelmanluojana. Takkahuone toimii myös kirjastohuoneena.
• KHH + märkätilat + puuvarasto 21-22c. Sinänsä vähän ikävä, että puuvarasto on samassa piirissä, mutta nämä muodostavat loogisen L-muotoisen kokonaisuuden, joten ratkaisun toisaalta ymmärtää. Onpahan ainakin lämpimässä ja kuivassa säilytettyä saunapuuta, kun joutuu lämpötilan pitämään märkätilojen ehdoilla.
• Varasto + wc noin 18c. "Varastossa" on kaikki ulkovaatteet ja kengät jne. niin ei viitsi aivan kylmässäkään pukea. Myös ikävä käydä alakerran vessassa, jos on kovin kylmä.
• Yläkerran tuulikaappi + wc noin 20c.

Tässä hienosäätelyssä nyt menee hetken aikaa, mutta eiköös lopputulos palkitse. Kunhan vaan sit pistää muistiin, miten on mitäkin piiriä säädetty, niin muistaa ensi syksynä pyöritellä ne samoin. Kesäksi kun tulee suljettua kaikki paitsi märkätilat + puuvarasto.

[realii]

Marraskuun statistiikkaa. Hyvin huomaa HGW:n vaikutuksen käyttöveden osalta. Käytännössä kokoajan aktiivisena ja pitänyt 23.11 alkaen käyttöveden välillä 64c - 69c. Ei pääse edes suihkujen yhteydessä käyttöveden lämpötila laskemaan paljoa, kun käyttöveden alarajakin on melkein samoissa ylärajan kanssa.

Kiinteistön kokonaiskulutus: 1130,11kWh

Maalämpöpumpun osuus: 812kWh = ~27,06kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 37,0kWh
Taloussähkön osuus: 281,11kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 1c

Marraskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 711 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 12 tuntia

Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.11.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 37.0kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko -12. Tulo 15. Sisä 20. Jäte -01.

[realii]

Täällä kun on paljon puhetta ollut noista vanhojen yksilehtisten patterien vaihtamisesta kaksilehtisiin, niin ihan mielenkiinnosta mittasin nykyisten patterien koot sekä hain taloon.com vastaavalla koolla Purmon C22-pattereita, jotta näkisi mitä tulisi uusille pattereille + seinäkiinnikkeille hintaa. Summaan täytyy asennus laskea päälle ja patteriverkoston tasapainotus.

Tosiaan kuten aiemmin jo ollut puhetta, niin täällä on yläkerrassa vesikiertopatterit jotka asennettu yksiputkijärjestelmänä seuraavalla tavalla:

• Patterilinja 1: Makuuhuone 1 (13,5m2) L100cm x K50cm + Makuuhuone 2 (18m2) L145cm x K50cm

• Patterilinja 2: Makuuhuone 2 (18m2) L100cm x K50cm + Makuuhuone 3 (13m2) L145cm x K50cm + Työhuone (8,5m2) L100cm x K50cm

• Patterilinja 3: Rappukäytävä L60cm x K50cm + Olohuone (22,5m2) L280cm x K30cm

• Patterilinja 4: Olohuone (22,5m2) L160cm x K30cm + Keittiö (22m2) L145cm x K50cm + L145cm x K50cm

Jokuhan joka osaa asian, voisi laskea onko nuo riittävän kokoiset patterit kyseisille neliöille? Täytyy huomioida, että makuuhuoneessa 2 sekä olohuoneessa on toiset patterit eri patterilinjojen perässä. Kovimmilla pakkasillakin lämmintä on riittänyt täällä patterien perässä olevassa yläkerrassa eikä menovesi ole pahimmillaan ollut kuin vähän yli 52c.

Makuuhuone 1 on ainut jossa on patteritermostaatti paikallaan ja kierretty täysin kiinni. Oma makuuhuone niin vähän mukavampi nukkua viileämmässä. Lasten makuuhuoneet 18m2 sekä 13m2 saavat olla vähän lämpöisempänä.
 
Tosiaan kun laskee sitten kaiken yhteen niin lopputulos näyttää seuraavalta:

Nykyinen                                 Purmo Compact C22

L100cm x K50cm = 3 KPL         L120cm x K60cm 189€/kpl
Nämä makuuhuone 1 + makuuhuone 2 toinen + työhuone patterit. Voidaan sijoittaa pykälää korkeampi ja leveämpi patteri.

L145cm x K50cm = 4 KPL         L140cm x K60cm 259€/kpl
Nämä makuuhuone 2 toinen + makuuhuone 3 sekä keittiön molemmat patterit. Voidaan sijoittaa pykälää korkeampi patteri.

L60cm x K50cm = 1 KPL         L80cm x K60cm 175€/kpl
Tämä rappukäytävän patteri ja tähän voi sijoittaa pykälää suuremman patterin.

L280cm x K30cm = 1 KPL         L300cm x K45cm 453€/kpl
Tämä olohuoneen patteri ja tähän voi sijoittaa pykälää suuremman patterin.

L160cm x K30cm = 1 KPL         L180cm x K45cm 279€/kpl
Tämä olohuoneen patteri ja tähän voi sijoittaa pykälää suuremman patterin.

Patterit 2449,80€ + Seinäkannakkeet 11kpl 207,90€ = 2657,70€

Summaan asennus ja tasapainotus päälle, niin taitaa olla lähelle 4000€ kokonaisuudelle hintaa.

Täällähän ei ole viime talven kovillakaan pakkasilla pattereille mennyt kuin korkeintaan 52c vettä ja sisällä riittänyt lämmintä sen 21-22c, jolloin pumpulla kompressorivaihde oli 9 eli reservissä vielä tehoja hienosti eikä keruunestekään palannut kaivoon pakkasen puolella, kuin paukkupakkasten käyttövesijakson päätteeksi hetkellisesti oli sen -0,1c. Sekä tosiaan ensimmäisen tasan vuoden sähkönkulutus kokonaisuudessaan se 6646kWh (6646kWh * 0,14€/kWh = 930,44€). Kunhan tässä vuosi nyt vaihtuu, niin saa kalenterivuoden kulutuksen katsottua. Se tulee kyllä ylittämään tuon, kun nyt on tosiaan vähän tavanomaista kylmempää marraskuussa ja näyttäisi vielä hetken jatkuvankin.

Takaisinmaksuaikaa tosiaan ajankin tässä takaa. Tällä hetkellä kun pumpun vuosikulutus (6646kWh) ja pattereille mennyt vesi (52c) on kovimmillaan ollut tuollaista sen hetken jolloin kovimmat pakkaset, niin vaikka pattereille saisikin menemään sen 10c viileämpää vettä, ei pumpun vuosikuluksessa taida olla kuin ehkä jonkun 1000-1500kWh (140€ - 210€) verran nipistettävää? Jos alkuperäisten 30v vanhojen patterien uusiminen nykyaikaisiin Purmoihin asennettuna olisi tuon 4000€ ja säästö 140€ - 210€ verran vuodessa, niin takaisinmaksuaika on 140€ säästöllä 28,5 vuotta ja 210€ säästöllä 19 vuotta.

Toki voin olla laskenut aivan päin prinkkalaa koko säästön ja jos näin on, niin toivonkin että viisaammat korjaavat asiaa.

[sam68]

Tosiaan kuten aiemmin jo ollut puhetta, niin täällä on yläkerrassa vesikiertopatterit jotka asennettu yksiputkijärjestelmänä...

Umpishit systeemi jota ei saa toimimaan kuin 80 asteisella menovedellä.

[realii]

Umpishit systeemi jota ei saa toimimaan kuin 80 asteisella menovedellä.

Näyttää olevan täysin kohteesta riippuvainen tuo, kun hyvin täällä toimii, kuten edellä kerroin. Täällä on suhteellisen lyhyet linjat pattereille johtuen pannuhuoneen sijainnista eikä turhan montaa patteria per linja. Samasta syystä käyttövesikin on kuumaa aivan heti ilman juoksuttamista, kun pannuhuone on suoraan keittiön alapuolella eikä matkaa yläkerran vessaankaan ole nimeksikään.

[jmaja]

Riittävän kokoiset patterit ovat varsin subjektiivinen määritelmä. Ovathan nykyisetkin riittävät, kun kämppä pysyy lämpimänä.

Itse mitoitin n. 110 m2 alueelle n. 8 m2 C22:sta. Sillä olisi ehkä päässyt  alle 40 C menoveteen MUTissa. Talo -76, mutta ikäisekseen aika hyvin eristetty ja mitoitus uusilla ikkunoilla + uudella LTO:lla eli ei tarvitse tuloilmaa hirveästi lämmitellä pattereilla. No pattereita ei tullut.

Sulla nykyisiä pattereita n. 6 m2 ja uusia n. 8 m2. Onko vanhat siis tyyppiä 10 vai 11? Jälkimmäisessä siis yhteen lehteen kiinnitetty kennosto.

Täällä voi laskea noiden tehoja: https://radiaattoritehdas.fi/tuotteet/#tehotaulukot-rs-kompakt

Jos siis otetaan 6m2 eli vaikkapa 12 m 50 cm korkeaa ja lämpötilaeroksi 28 C (vastaa 52/46/21 meno/paluu/huone), tulee tehoksi
10:lla 3 kW, 11:llä 4,6 kW ja K11:llä 4,9 kW. On siis varsin suuri ero 10 ja 11:n välillä.

Sitten 8 m2 eli vaikkapa 16 m 50 cm korkeaa K22 (vastaa C22). Sillä saa 4,9 kW 15 C, 4,6 kW 14,3 C ja 3 kW 10,2 C lämpötilaerolla. 6 C dT:llä ja 21 C huoneenlämmöllä nuo vastaavat n. 39, 38,5 ja 34,5 C menolämpöjä.

Siis varsin reilusti tippuisi menolämpö. Jotain voit arvioida ilmoitetuista COPeista. Tuollehan luvataan 5,86 55 ja 4,39 35 C menolämmöllä. Jos lämmityksen osuus olisi vaikkapa 5000 kWh sähköstä, tulisi nyt lämpöä 4,39*5000 = 22 000 kWh ja matalammalla menovedellä samaan sähköä tarvittaisiin vain 3750 kWh. Siis 1250 kWh säästyisi vuodessa.

Säästö tuskin olisi noin suuri, koska nykynen menovesi on vain 52 C (vai olisiko MUTissa 55 C?) ja jo nyt on puolet lattialämmitystä, mikä parantaa COPia verrattuna pelkkään patterilämmitykseen.

[realii]

Sulla nykyisiä pattereita n. 6 m2 ja uusia n. 8 m2. Onko vanhat siis tyyppiä 10 vai 11? Jälkimmäisessä siis yhteen lehteen kiinnitetty kennosto.

Nykyiset patterit ovat kahta sorttia, mutta tosiaan kaikki yksilehtisiä. Osa ovat ilman "kennostoa" ja osassa on kennosto, jos tarkoitat kennostolla tälläisiä mitä allaolevassa kuvassa näytän.

[realii]

Siis varsin reilusti tippuisi menolämpö. Jotain voit arvioida ilmoitetuista COPeista. Tuollehan luvataan 5,86 55 ja 4,39 35 C menolämmöllä. Jos lämmityksen osuus olisi vaikkapa 5000 kWh sähköstä, tulisi nyt lämpöä 4,39*5000 = 22 000 kWh ja matalammalla menovedellä samaan sähköä tarvittaisiin vain 3750 kWh. Siis 1250 kWh säästyisi vuodessa.

Säästö tuskin olisi noin suuri, koska nykynen menovesi on vain 52 C (vai olisiko MUTissa 55 C?) ja jo nyt on puolet lattialämmitystä, mikä parantaa COPia verrattuna pelkkään patterilämmitykseen.

Eli vähän kuten karkeasti itse laskeskelinkin.

Takaisinmaksuaikaa tosiaan ajankin tässä takaa. Tällä hetkellä kun pumpun vuosikulutus (6646kWh) ja pattereille mennyt vesi (52c) on kovimmillaan ollut tuollaista sen hetken jolloin kovimmat pakkaset, niin vaikka pattereille saisikin menemään sen 10c viileämpää vettä, ei pumpun vuosikuluksessa taida olla kuin ehkä jonkun 1000-1500kWh (140€ - 210€) verran nipistettävää? Jos alkuperäisten 30v vanhojen patterien uusiminen nykyaikaisiin Purmoihin asennettuna olisi tuon 4000€ ja säästö 140€ - 210€ verran vuodessa, niin takaisinmaksuaika on 140€ säästöllä 28,5 vuotta ja 210€ säästöllä 19 vuotta.

[jmaja]

Sitten varmaan tilanne on jossain 10 ja 11 välissä riippuen kuinka suuri osa on 11:stä. Tietysti myös paluulämpötila vaikuttaa. Pääseekö 1-putkisella vain 6 C dT:hen? Jos paluu onkin vain 40 C, putoo tehot lähes 20%. Pahempi juttu tuo on sitten C22:n osalta, koska silloin paluu menee jo varsin lähelle huoneenlämpöä. Tuolla 39 C menolla dT 6->12 tiputtaa tehoa jo n. 35% ja 34,5 C menollla 55%

Eli toisin sanoen 52->39 6 C dT:llä muuttuukin 52->41 C ja 52->34,5 6 C:llä onki 52->37 C 12 C:llä.

[realii]

Makuuhuone 1 (13,5m2): Kennosto ainoassa patterissa. Tässä patterissa ei kiertoa.
Makuuhuone 2 (18m2): Ei kennostoja kummassakaan patterissa
Makuuhuone 3 (13m2): Kennosto ainoassa patterissa
Työhuone (8,5m2): Ei kennostoa patterissa.
Keittiö (22m2): Ei kennostoa kummassakaan patterissa
Olohuone (22,5m2): Kennosto toisessa patterissa (L280cm x K30cm), toisessa ei (L160cm x K30cm)
Rappukäytävä: Kennosto patterissa.

[realii]

Pääseekö 1-putkisella vain 6 C dT:hen? Jos paluu onkin vain 40 C, putoo tehot lähes 20%.

Pääsee ja allekin. Tästä oli aiemmin melkein vuosi sitten ongelmaa, kun Thermian kiertovesipumppu ja ulkoinen Grundfos kierrätti liian tehokkaasti vettä ja yksiputkella täällä oli dT 3c.

Tällä hetkellä pumppu ajaa 47,5c vettä verkostoon ja ulkona on -14.0c kylmää. Putkilämpömittari (vastaava kuin tämä https://www.lvi-tarvikkeet.net/epages/lvi-tarvikkeet.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014112605/Products/08180) patteriverkoston paluupuolella ennen kiertovesipumppua näyttää 42c ja pienet pykälät päälle.
Käyrä on patteriverkolle aika ominainen 37 (0c). Yläpää 53 (-25c).



Huonelämpötiloja nyt kun ulkona tosiaan -14c ja pattereille menee tuo 47,5c:

Keittiö: 21c (mittari on ikkunan vieressä, koska siitä menee ulkolämpötila-anturi ulos)
Makuuhuone 1: 22c.
Makuuhuone 2: 22,5c.
Makuuhuone 3: 22c.
Olohuone: 23c.
Työhuone: 22,5c.

[realii]

Joulukuu ja samalla koko vuosi 2021 meni hujauksessa ohitse. Kylmä joulukuu nosti aika paljon maalämpöpumpun kulutusta verrattuna vuoden takaiseen. Ei ne vuodet vain veljiä ole keskenään.

Joulukuu 2020 - 785kWh ja kuukauden keskilämpötila +1c
Joulukuu 2021 - 1140kWh ja kuukauden keskilämpötila -7c

Tosiaan loppuvuodesta pientä optimointia tuon lattialämmityksen piirien suhteen, jottei olisi "asumattomissa neliössä" turhan lämmintä.

Semmoisen havainnon myös tein järjestelmää ja lämpötiloja seuratessani, että lattialämmityksen osalta riippuen vallitsevasta ulkolämpötilasta, täytyy hienosäädellä ulkoista kiertovesipumppua. Patterien suhteen tätä samaista tarvetta ei ole. Siinä on näyttänyt hyvin pysyvän dT 5-6c paikkeilla ulkoinen kiertovesipumppu ykkösellä.

Atlaksen sisäinen kiertovesipumppu on luonnollisesti automaatilla ja nopeusalueena 30-100%.

Eli jos ulkona on lämpötila semmoisen -5c tai lauhempaa, niin riittää lattiaverkoston kiertovesipumpun ykkösasento, jotta dT on 6c. En olisi muuten kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta satuin noilla alkukuun pitkillä kovilla -20c pakkasjaksoilla katsomaan mitä kone sanoo lattiaan menevän ja mitä näyttää putkilämpömittari. Tässä oli jo -20c pakkasilla ulkoinen kiertovesipumppu ykkösellä dT 10c. Nostin kiertovesipumpun kakkoselle, niin dT tasaantui ajan kuluessa 8c. Nostin kiertovesipumpun kolmoselle, niin saatiin dT 6c.

Tässä on ollut hyvin näitä -10c ja -15c pakkasiakin, niin olen itselleni hyvin saanut muistiin nuo, millä ulkolämpötiloilla täytyy käydä napsauttamassa lattian kiertovesipumppua isommalle tai pienemmälle, jotta lattian dT pysyy aina tuossa 6c, ja samalla Atlaksenkin kiertovesipumppu pääsee vähän pienemmällä rasituksella.

Siihen tulokseen testailun kautta olen tullut, että täällä riittää -5c pakkasiin asti asento 1. Sitten -5c -> -15c nostetaan asennolle 2. Lopulta kun mennään yli -15c pakkasiin niin asennolle 3. Vielä vähän kun ennakoi säätietoja katsomalla, että alkaa pakastumaan, niin voi käydä jo vähän ennakkoon napsauttamassa isommalle tai pienemmälle.

Toinen asia mitä olen myös hienosäädellyt, on HGW päälle tai pois. Siinä myös tuntuu olevan tuo noin -5c pakkanen semmoinen, että HGW on aktiivisena ja käyrä seilaa ylösalas pumpun pitäessä jatkuvasti käyttövettä jossain 65c paikkeella. Käynti tasaantuu samantien fiksummaksi, kun pitää vähän lauhemmalla säällä HGW:n poissa päältä. Sitten taas napsauttaa HGW:n päälle, kun mennään kylmempään kuin -5c.

-------------------------------------------------------------------

Joulukuulta tilastotietoja:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 1629,65kWh

Maalämpöpumpun osuus: 1140kWh = ~36,77kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 114,2kWh
Taloussähkön osuus: 375,45kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -7c

Joulukuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 739 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 10 tuntia

Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.12.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 114,2kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 0. Tulo 17. Sisä 20.

-------------------------------------------------------------------

Kiinteistön sähkönkulutus 01.01.2021 - 31.12.2021 = 11759,38 kWh

Atlas sähkönkulutus 01.01.2021 - 01.01.2022 = 7142kWh
Kompressorin käyttöaika 01.01.2021 - 01.01.2022 = 5797 tuntia
Käyttöveden käyttöaika 01.01.2021 - 01.01.2022 = 321 tuntia

Vallox 121 SE sähkönkulutus 04.03.2021 - 31.12.2021 = 384,5kWh

Taloussähkö 01.01.2021 - 31.12.2021 = 4232,88kWh

EDIT: Lisätty koko vuoden kiinteistön sähkönkulutus.

[realii]

Tänään oli pieni puhdepäivä, kun tuli vaihdettua ilmanvaihtokoneen suodattimet. Jotenkin pääsivät täysin unohtumaan loppusyksystä, ja tänään tuli ahaa-elämys aiheesta. Oli aivan aiheellista, kun todella törkyisessä kunnossa olivat.

Samaan syssyyn tuli puhdistettua lämmönjaon roskasihti sekä magneettisuodatin. Viimeksi nämä tuli puhdistettua elokuun alussa samassa yhteydessä, kun uudet patteriverkoston putket asennettiin. Roskasihtiin oli vähän tullut jotain reikiä suurempaa jaetta, ja magneettisuodattimeen olikin kertynyt aika tavalla paksua mönjää. On siis ihan aiheellista muistaa näitäkin tarkistella aina sopivin väliajoin.

[realii]

Tuolla toisessa viestiketjussa tuli puhuttua HGW:stä, niin jatketaan täällä aiheesta, ettei mene tuo toinen viestiketju aivan offtopiciksi.

Onko HGW tehokas? Siis säästääkö se? Onhan tuo lämpö pois lämmönjaosta. Ei se ilmeisesti mikään ylivoimaisen tehokas ole, kun ei sitä juuri käytetä.

En täysin allekirjoita tuota, että se lämpö olisi poissa lämmönjaosta. Ainakin täällä sisälämpötila pysyy samana riippumatta siitä, onko HGW päällä vai pois. Kun HGW on aktiivisena niin kompressori seilaa aika tavalla ylösalas. Allaolevasta graafista näkee hyvin, minkälaista seilaamista tuo HGW aiheuttaa, kun on ulkona vähänkin lauhempaa. Tuossa seilaillaan halutusta menojohdosta ylös ja alas, kun pidetään sisälämpötila vakiona ja käyttövesi kuumana.

Atlaksessa HGW otetaan oletusarvoisesti käyttöön 40 C menovedellä, jollaista ei koskaan esiinny lattialämmityksessä ellei pintamateriaalina ole paksu puu.

Allaolevasta graafista näkee, että HGW on aktiivisena jo 35c menovedellä pitäen käyttövettä tuossa n. 55c lämmössä. HGW:n asetukset on max lämpötila 80c, lämpötilaero käynnistys 10c ja latauspoikkeama -4c.





Sitten otetaan esimerkiksi graafia, jolloin HGW on napsautettu pois päältä aamulla vähän 06 jälkeen, kun lähdin töihin. Käynti tasaantuu huomattavasti, kun ei HGW ole enää aktiivisena. Tälläistä pumppaavaa käyntiä esiintyy tosiaan ainoastaan näillä lauhoilla ulkolämpötiloilla, kun ollaan 0c tuntumassa. Vähänkin enemmän pakkasta ulkona, niin vaikka HGW on aktiivisena, käyntikin on tasaista.