Thermia Atlas 3-12, kohteessa realii

[realii]

Kyllä se toukokuu sitten vain poikkeuksellisen helteiseksi kääntyi.

Alla toukokuun 2024 lukemat:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 530,45kWh

Maalämpöpumpun osuus: 212kWh = ~6,84kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 32,1kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 26. Tulo 25. Sisä 26. Jäte 27.
Taloussähkön osuus: 286,35kWh
Kuukauden keskilämpötila 13c

Toukokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 206 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia

[realii]

Kesäkuussa ei mitään erikoisempaa. Atlakseen oli tullut päivitys jolloin versio päivittyi 16.0.5 -> 16.0.8. Yksi mikä on harmillista, niin ei minkäänlaisia infoja päivityksen sisällöstä löydy Thermian sivuilta, tai edes kerrota päivityksen yhteydessä. Olisi jonkinlainen tietopaketti paikallaan, että mitä "korjataan".

------------------------------------------------------------------------------------

Kesäkuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 436,45kWh

Maalämpöpumpun osuus: 151kWh = ~5,03kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 28,9kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 19. Tulo 19. Sisä 24. Jäte 24.
Taloussähkön osuus: 256,55kWh
Kuukauden keskilämpötila 16c

Kesäkuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 125 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 18 tuntia

[realii]

Heinäkuussa ei ihmeellisempiä. Uusi sähkösopimus tuli tehtyä. Pian päättyvä 24kk määräaikainen 14,39snt/kWh + perusmaksu 4,90€/kk vaihtuu lokakuun alusta alkaen 12kk määräaikaiseen 8,87snt/kWh + perusmaksu 2,99€/kk. Tarkoittaa vähän alle 600€ vuosisäästöä tällä suht vakiintuneella 10000kWh vuosikulutuksella. En pörssisähköön lähtenyt, vaikka sitäkin mietin. Ei vain kiinnostusta riitä siihen, että laitetaan pesukone tai uuni päälle joskus kun sattuu edullinen tunti olemaan. Vuoden määräaikainen siksi, että jotenkin tuntuisi, että määräaikaiset tulevat vielä laskemaan nykyisestä tasosta, joten katsellaan vuoden päästä uudelleen mitä tehdään.

Keruupiiristä tarvitsisi jaksaa ottaa yhteyttä taas asennuksen suorittaneeseen tahoon. Talvella näytön vaihdon yhteydessä keruupiiriä täytettiin, jotta paineet olivat 1,5bar luokassa. Sieltä ne ovat taas laskeneet ja nyt ollaan alle 0,5bar taas. En oikein jaksa kuunnella selityksiä, miten paineet olisivat laskeneet lämpimästä säästä johtuen jne. mitä tuossa tuossa joskus aiemmin on tarjottu. Suljettu piiri selvästi valskaa nestettä ulos, ja sillä selvä. Näin on ollut järjestelmän asennuksesta lähtien, kun keruun paineet ovat laskeneet, kunnes on taas litkua lisätty, ja taas on laskenut, kunnes on lisätty. Alkaa olemaan jo korkea aika selvittää, mistä se vuotaa ulos. Todennäköisin vaihtoehto on paisunta-astian luota, kun siellä on armaflexit hunajan värisessä nestenorossa.

-------------------------------------------------

Heinäkuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 447,87kWh

Maalämpöpumpun osuus: 146kWh = ~4,71kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 30,6kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 19. Tulo 19. Sisä 24. Jäte 24.
Taloussähkön osuus: 271,27kWh
Kuukauden keskilämpötila 18c

Heinäkuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 124 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 19 tuntia

[Removed]

Alan myös kallistumaan siihen, että tuo puskurivaraajan 4-putkikytkentä on pumpun toiminnan kannalta hivenen haasteellinen ratkaisu. Harmi vain, etten ymmärtänyt tätä silloin asennusvaiheessa, jolloin olisin tietysti sanonut asentajille, että puskurivaraaja kytketään 3-putkikytkentänä.

Olen semmoisen käsituntumalla tehdyn havainnon tehnyt (molemmat kädet paluuputkille: toinen puskurilta pumpulle ja toinen puskurilta verkostoon), että kun kone tekee lämpöisempää menovettä tuonne puskurivaraajaan, niin valtaosa tästä palautuu puskurivaraajan paluuputkea pitkin pumpulle. Tästä johtuen pumpun sisäisten antureiden rekisteröimä meno-paluu dT on taas viime aikoina ollut pääasiassa 3c ja silloin tällöin 4c. Tällöin pumpulta jää täysin tuo todellinen patteri- ja lattiaverkostosta palaavan veden lämpötila rekisteröimättä, koska palaa puskurivaraajan kautta kiertoon eikä pumpulle. Jos tuo verkostosta palaava putki olisi kytketty suoraan pumpulle niin tälläistä "ongelmaa" ei olisi. Pätkäkäyntiä ei ole esiintynyt enää, kun tuo lämmönjaon kiertovesipumpun minimi on alin mahdollinen, eli 15%.

Voisiko tämä olla seurausta siitä, kun haluttu menolämpö nousee pakkasen kiristyessä ja tästä johtuen lämmönjaon kiertovesipumppukin operoi suuremmalla nopeudella (yli 30-50%), jolloin se onnistuu sekoittamaan tuota puskurivaraajan sisältöä turhankin tehokkaasti? Voisihan sitä alkaa testimielessä kiertovesipumpun maksimia laskemaan tuosta nykyisestä 100% alaspäin esimerkiksi johonki 30%, ja katsoisi onko sillä kuinka paljon vaikutusta puskurivaraajan sekoittumiseen. Pyrkisi löytämään sen sopivan maksiminopeuden, jolla puskurivaraaja ei sekoittuisi sekä verkostossa kiertäisi riittävästi lämmintä ilman huonelämpötilojen alenemaa.

Vai voisiko kenties puskurivaraajan paluuputki/putket olla kytketty jotenkin virheellisesti varaajan sisällä?

Pahoittelut vanhan asian kommentoinnista. Mitä tarkoittaa 3-putkikytkentä / 4-putkikytkentä, ja mikä sen merkitys on käytännössä?

[realii]

Pahoittelut vanhan asian kommentoinnista. Mitä tarkoittaa 3-putkikytkentä / 4-putkikytkentä, ja mikä sen merkitys on käytännössä?

Ei haittaa mitään!

Eli tällä tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa on maalämpöpumppu sekä puskurivaraaja, ja miten tämä kokonaisuus on kytketty. Yleensä puskurivaraajaa käytetään kohteissa joissa on vesikiertoiset patterit.

Kun kyseessä on 3-putkikytkentä:
1. Maalämpöpumpulta menovesi puskurivaraajalle.
2. Puskurivaraajalta menovesi lämmitysverkostoon.
3. Lämmitysverkostosta paluuvesi maalämpöpumpulle.

Kun kyseessä on 4-putkikytkentä:
1. Maalämpöpumpulta menovesi puskurivaraajalle.
2. Puskurivaraajalta menovesi lämmitysverkostoon.
3. Lämmitysverkostosta paluuvesi puskurivaraajaan.
4. Puskurivaraajasta paluuvesi maalämpöpumpulle.

4-putkikytkennässä miinuspuolena on puskurivaraajan veden mahdollinen sekoittuminen (lämmitysverkoston viileä paluuvesi palaa puskurivaraajaan), joka saattaa hivenen sotkea maalämpöpumpun käyttäytymistä. Tästä aiheesta onkin keskustelua täällä minun aiheessani ollut enemmänkin.

[Sorvar]

Kun kyseessä on 3-putkikytkentä:
1. Maalämpöpumpulta menovesi puskurivaraajalle.
2. Puskurivaraajalta menovesi lämmitysverkostoon.
3. Lämmitysverkostosta paluuvesi maalämpöpumpulle.

Eikös tuo ole 2-putkikytkentä? Muistelisin, että kolmiputki olisi siten, että paluu verkostosta ja pumpulle palaava olisi t-haaralla varaajan alaosaan yhdistettynä.

[realii]

Eikös tuo ole 2-putkikytkentä? Muistelisin, että kolmiputki olisi siten, että paluu verkostosta ja pumpulle palaava olisi t-haaralla varaajan alaosaan yhdistettynä.

Miten näitä nyt sitten oikein laskee ja tulkitsee.

Ensimmäinen (1.) putki menee pumpulta puskuriin. Toinen (2.) putki puskurilta menoverkostoon. Kolmas (3.) putki paluuverkostosta pumpulle.

1. Meno LP:ltä puskuriin
2. Meno Puskurilta verkostoon
3. Paluu verkostosta ja paluu LP:lle samasta haarasta, yhdistettynä ulkopuolella.

Ei mussa ole näemmä kolmen vuodenkaan jälkeen niin paljon putkimiehen vikaa, että olisin sitten kuitenkaan ymmärtänyt mitä yhdistetään ulkopuolella ja mihin yhdistetään. Ei ole riittävän suomenkielellä selitetty, jotta jokainen kaduntallaaja ymmärtäisi. Ja otan mieluusti vastaan kaikkiin asioihin mitä täällä höpötän rautalankakorjauksia, jotta tietää itsekin paremmin.

EDIT: Mulla ainakin puskurivaraajassa kaikki putket menevät varaajan päältä sisään (vaikka menisivät kuinka syvälle varaajan sisällä eli vaikka ihan pohjaan asti), niin sanomalla "varaajan alaosaan yhdistettynä" aiheuttaa jo pään sisässä muutaman bitin vinoon, että ei ne kyllä alaosaan varaajaa ole yhdistetty.

[realii]

Eli siis lämmitysverkostosta puskurille palaava putki menee niin puskurille kuin maalämpöpumpulle, jolloin puskurivaraajan oma paluulähtö jätetään käyttämättä? Mutta miksi verkostosta täytyy palata edes osittain puskurivaraajan kautta aiheuttaen mahdollista pientä sekoittumista, kun voisi mennä suoraan pumpulle?

[Sorvar]

Eli siis lämmitysverkostosta puskurille palaava putki menee niin puskurille kuin maalämpöpumpulle, jolloin puskurivaraajan oma paluulähtö jätetään käyttämättä? Mutta miksi verkostosta täytyy palata edes osittain puskurivaraajan kautta aiheuttaen mahdollista pientä sekoittumista, kun voisi mennä suoraan pumpulle?

Silloin ainakin kun puskurilta suntataan toiseen jakopiiriin niin tarvii olla paluu puskuriin jollain tapaa. Tai siis voihan sitä kaksputkisestakin shunttailla, mutta silloin kaikki kulkee pumpun kautta. Tiedä sitten onko siitä hyötyä vai haittaa..

Sitä siis tarkoitin tuossa ekassa, että eikös se lasketa se kytkennän nimi siitä, että montako putkea varaajassa on kiinni.

(Huono linkki poistettu)

[realii]

Sitä siis tarkoitin tuossa ekassa, että eikös se lasketa se kytkennän nimi siitä, että montako putkea varaajassa on kiinni.

Juu, kyllähän se näin taitaapi olla. Hyvä kun tulit tarkentamaan, ettei mennä ihan metsään.

[realii]

Elokuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 477,47kWh

Maalämpöpumpun osuus: 138kWh = ~4,45kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 30,5kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 20. Tulo 20. Sisä 23. Jäte 23.
Taloussähkön osuus: 308,97kWh
Kuukauden keskilämpötila 16c

Elokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 117 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia

Ajattelin alkaa nyt tästä alkaen kirjaamaan ylös myöskin nämä pumpun ruudulta kaivettavat energiamittaukset samassa yhteydessä, kun otan ABB:n mittarilta lukeman ylös, vaikka ehkä nämä ovat vähän suuntaa-antavia.

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 6.8MWh. Kulutettu 1.8MWh. COP 3.8. Luonnollinen lähde 5.1MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 2.0kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 6.0MWh. Kulutettu 1.5MWh. COP 4.0. Luonnollinen lähde 4.6MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 0.0kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 766kWh. Kulutettu 256kWh. COP 3.0. Luonnollinen lähde 503kWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 2.0kWh

Harmillisesti on noinkin suuripiirteisesti ilmaistu, kun mennään tuhannen paremmalle puolelle, mutta ihan hyvin näyttäisi osuvan vuoden yhdistettu kulutus jiiriin. Näyttö vaihdettiin 5.3.2024 ja sen jälkeen on pumpulle rekisteröitynyt kulutetuksi 1.8 MWh. Laskin tuossa yhteen maaliskuu - elokuu kulutuksen ABB:n mittarin ruudulta otettuna, niin sain 1883kWh.

EDIT: Laitettu allekain nuo pumpun ruudun tiedot, niin on kaikilla laitteilla selkeämpi katsoa.

[seppaant]

Aika avuton oli viestin #328 insinöörityössä esitetty osuus lämmitysvaraajien toiminnasta.

[realii]

Jossain vaiheessa syyskuuta tuli avattua kierto pattereille, niin ei ole tarvinnut palella ja pysyy kosteus poissa. Ihan syyskuun lopussa avasin myös kaikkialle lattioihin kierron edellisten vuosien tapaan niin, että tiettyjä piirejä (esim. autotallit) kuristettu ja tietyt kokonaan auki.

Nyt lokakuusta alkaen tuo uusi sähkösopimus voimassa, josta mainitsinkin muutama viesti taaksepäin.

Syyskuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 602,70kWh

Maalämpöpumpun osuus: 269kWh = ~8,96kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 29,3kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 10. Tulo 21. Sisä 23. Jäte 14.
Taloussähkön osuus: 304,4kWh
Kuukauden keskilämpötila 13c

Syyskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 293 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 19 tuntia

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 7.8 MWh. Kulutettu 2.0 MWh. COP 3.8. Luonnollinen lähde 5.9 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 2.0 kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 6.9 MWh. Kulutettu 1.7 MWh. COP 4.0. Luonnollinen lähde 5.3 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 0.0 kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 885 kWh. Kulutettu 296 kWh. COP 3.0. Luonnollinen lähde 581 kWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 2.0 kWh

[realii]

Lokakuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 822,22kWh

Maalämpöpumpun osuus: 434kWh = 14,00kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 32,8kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 4. Tulo 18. Sisä 21. Jäte 10.
Taloussähkön osuus: 355,42kWh
Kuukauden keskilämpötila 7c

Lokakuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 574 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 23 tuntia

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 9.7 MWh. Kulutettu 2.5 MWh. COP 3.9. Luonnollinen lähde 7.4 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 3.0 kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 8.6 MWh. Kulutettu 2.1 MWh. COP 4.0. Luonnollinen lähde 6.7 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 0.0 kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 1.0 MWh. Kulutettu 345 kWh. COP 3.0. Luonnollinen lähde 675 kWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 3.0 kWh

[realii]

Marraskuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 980,90kWh

Maalämpöpumpun osuus: 599kWh = ~19,96kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 31,5kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 5. Tulo 18. Sisä 20. Jäte 10.
Taloussähkön osuus: 350,4kWh
Kuukauden keskilämpötila 2c

Marraskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 710 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 18 tuntia

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 12.1 MWh. Kulutettu 3.1 MWh. COP 3.9. Luonnollinen lähde 9.2 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 4.0 kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 10.9 MWh. Kulutettu 2.7 MWh. COP 4.0. Luonnollinen lähde 8.4 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 1.0 kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 1.1 MWh. Kulutettu 384 kWh. COP 3.0. Luonnollinen lähde 750 kWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 3.0 kWh

[Sorvar]

Ohi aiheen, mutta kuinkahan tuo atlas laskeskelee noi copit kun hgw lämmittää käyttövettä?

[realii]

Ohi aiheen, mutta kuinkahan tuo atlas laskeskelee noi copit kun hgw lämmittää käyttövettä?

Hyvä kysymys. Mahtaisiko mennä lämmityksen alle eikä käyttöveden? Toki kyllähän kone joskus käyttövedellekin pomppaa vaikka HGW olisi aktiivinen, jos tulee hetkelliset suuremmat kulutukset, mutta pääasiassahan aktiivisena on lämmitys + HGW.

En ole napsauttanut vielä HGW päälle, mutta kunhan pysyvät pakkaset ilmaantuvat niin napsauttelen. Täytyykin tarkkailla lukemia myöhemmin.

[Removed]

Aivan kuin Atlas olisi opetellut itsestään pois lämpimien säiden tiheästä pätkäkäynnistä jota esiintyi vielä keväällä, kun on viime aikoina saanut alimmalla kompressorivaihteella pidettyä käynnin pääasiassa tasaisen luotisuorana. Muutamia tyhjäkäyntijaksoja on tullut käyttövesijaksojen jälkeen, ja joskus sitten kesken päivänkin, mutta tosiaan huomattavasti on pätkittäinen käynti rauhoittunut. Toisaalta taas tämä voi johtua pitkälti nykyisistä patteriverkoston ja lattialämmityksen käyristä, joilla saa pidettyä lämpötilan meno-paluun hyvänä ja lämmitystarpeen jatkuvana, joten ehkä se pumppu ei niin itsestään olekaan opetellut, vaan itse on tullut opeteltua, mene ja tiedä. Yläkerrassa jossa patterilämmitys on +22c sekä sitten tuolla alakerrassa lattialämmityksen piirissä semmoinen +22c - +23c.

Satuin nyt äsken vähän napsimaan kuviakin tämän hetkisistä numeroista. Energiamittarissa painelin näkyviin sen hetkisen kulutuksen, eli Atlas kuluttaa sähköä 648W tuolla alimmaisella kompressorin nopeudella (1198rpm), kun sisäinen kiertovesipumppu pyörii 15% nopeudella (alin mahdollinen) ja keruuliuospumppu pyörii 34% nopeudella (30% alin mahdollinen). Ulkoiset patteriverkoston ja lattiaverkoston paluupuolella kiertovesipumput ovat ykkösellä, kun ne vain sekoittaisivat nopeammalla kiertonopeudella tuota puskurivaraajaa.











Sitten myös tämän hetken patterikäyrä. 0c ja kylmempään ovat peruja viime talvelta ja niihin en ole koskenut. 0c ja lämpimämpään on suht tasaisella tuon lattialämmityksen shunttauksen takia. Katsotaan täytyykö tuohon käyrän yläpäähän tehdä jossain vaiheessa talvea muutoksia, kun kovin mainostavat että noissa uusissa Uponorin putkissa olisi paremmat virtaukset ja muut. Mene ja tiedä siitä sitten.



Täällähän on tuon alakerran lattian (aula + takkahuone) osalta käynyt niin, että alunperin valun päälle asennettu parketti ei sitten pysynytkään paikallaan huonon valuaineksen takia (ajan hengen mukaan tavara on haettu kylän montulta ), joten sen parketin päälle on rakennuttaja asentanut laminaatin. Joutuu lattiaan ajamaan siksi vähän lämpöisempää, kun kaksi lattiamateriaalia päällekkäin. Olen myös ajatellut asian niin, että koska täällä kuitenkin on yläkerrassa patterit joille joutuu joka tapauksessa ajamaan sitä lattiaa kuumempaa vettä, niin tuo alakerran vähän lämpöisempi vesi ei vaikuta maalämpöpumpun hyötysuhteeseen mitenkään (voin toki olla väärässäkin). Puskurivaraaja on kuitenkin aina niin kuumaa vettä täynnä kuin patterit vaativat, josta lohkaistaan viileämpää lattialle.

Ymmärränkö tästä oikein, että ohjaat Thermia Atlaksella kahta erillistä lämmityspiiriä, ja lämmityspiireissä eri lämpökäyrät?

Onko tuo toiminut hyvin?

[realii]

Ymmärränkö tästä oikein, että ohjaat Thermia Atlaksella kahta erillistä lämmityspiiriä, ja lämmityspiireissä eri lämpökäyrät?

Onko tuo toiminut hyvin?

Juurikin näin, eli minulla on täällä yläkerrassa jossa valtaosa asuintiloista vesikiertoiset 1-lehtiset patterit (Atlaksessa Lämpö, eli päälämmityspiiri) sekä alakerrassa vesikiertoinen lattialämmitys (Atlaksessa Jakopiiri 1, joka on shuntattu tuosta päälämmityspiiristä).

Atlas lämmittää minulla 100 litran puskurivaraajaa sen mukaan mitä tuo päälämmityspiirin lämpökäyrä haluaa, ja puskurilta verkostoon lähtevästä linjasta lähtee oma haaransa lattialle Esben toimilaitteen kautta jonka toimintaa tuo Jakopiiri 1 ohjaa, jolloin lattiaan menee Jakopiiri 1 lämpökäyrän mukaista menovettä.

Kyllähän tämä tässä pöhisee ihan mukavasti mielestäni.

[Removed]

Minulle asennettu nyt sama Thermia Atlas 12kw laite. Minulla sama kytkentä kuin sinulla, eli ylhäällä patterit ja alhaalla lattialämmitys, joiden säätö samalla tavalla kuin sinulla kahdella lämpöpiirillä. Kysymys: lämpötilan kalenterisäätöjä on vain yksi (esim poissaololämpö), mutta tiedätkö, säätääkö se vain päälämmityspiiriä eli yläkertaa, vai säätääkö se myös jakopiiri 1:tä eli alakertaa?

Minulla olisi oikeastaan tarve/halu säätää vain alakertaa, mutta sitä ei taida pystyä muuten säätämään kuin lämpökäyrän kautta, vai löytyisikö joku muukin tapa?

[realii]

Minulle asennettu nyt sama Thermia Atlas 12kw laite. Minulla sama kytkentä kuin sinulla, eli ylhäällä patterit ja alhaalla lattialämmitys, joiden säätö samalla tavalla kuin sinulla kahdella lämpöpiirillä. Kysymys: lämpötilan kalenterisäätöjä on vain yksi (esim poissaololämpö), mutta tiedätkö, säätääkö se vain päälämmityspiiriä eli yläkertaa, vai säätääkö se myös jakopiiri 1:tä eli alakertaa?

Minulla olisi oikeastaan tarve/halu säätää vain alakertaa, mutta sitä ei taida pystyä muuten säätämään kuin lämpökäyrän kautta, vai löytyisikö joku muukin tapa?

Varmaksi en uskalla sanoa, mutta pahoin pelkään, että tuo kalenterisäätö vaikuttaa ainoastaan päälämmityspiiriin. Sama juttu, kuin pumpun näytöllä etusivulla lämpötilan nostaminen tai laskeminen vaikuttaa ainoastaan päälämmityspiiriin.

[Removed]

Varmaksi en uskalla sanoa, mutta pahoin pelkään, että tuo kalenterisäätö vaikuttaa ainoastaan päälämmityspiiriin. Sama juttu, kuin pumpun näytöllä etusivulla lämpötilan nostaminen tai laskeminen vaikuttaa ainoastaan päälämmityspiiriin.

Harmi juttu. Onkohan niin, että myös pörssiohjaus vaikuttaa ainoastaan toiseen lämmityspiireistä. Jos noin on, niin aika kelvoton systeemi.

Saisikohan tuota husdatalla ohjattua?

Mitä kautta muuten saat sähkönkulutusdatat ulos omasta laitteistostasi?

[realii]

Harmi juttu. Onkohan niin, että myös pörssiohjaus vaikuttaa ainoastaan toiseen lämmityspiireistä. Jos noin on, niin aika kelvoton systeemi.

Saisikohan tuota husdatalla ohjattua?

Mitä kautta muuten saat sähkönkulutusdatat ulos omasta laitteistostasi?

En osaa pörssisähköstäkään sanoa, kun tykkään enemmän kiinteästä. En jaksa kyttäillä halpoja tunteja tai kalliita tunteja, niin pääsen paljon vähemmällä vaivalla kun sähkö maksaa aina saman verran. Mutta epäilisin kyllä näin, että vaikutus on ainoastaan päälämmityspiiriin, ja tämä on kyllä aika typerä juttu.

Husdatastakaan en osaa sanoa. Joku tätä käyttävä olisi parempi kertomaan mitä kaikkea sillä voi tehdä.

Tuossa viestissä jota lainasit ja jossa oli kuvia lämpökäyristä yms. niin oli myös kuva ABB:n energiamittarista, jonka kautta pumpun sähköt on kytketty.
Sitten tuolta Atlaksen ruudulta saa myös katsottua pumpun itsensä tilastoimia kulutuksia.

[Sorvar]

Harmi juttu. Onkohan niin, että myös pörssiohjaus vaikuttaa ainoastaan toiseen lämmityspiireistä. Jos noin on, niin aika kelvoton systeemi.

Saisikohan tuota husdatalla ohjattua?

Ei vaikuta jakopiiriin pörssisähköohjaus. Ainoastaan silloin vaikuttaa mikäli patteriveden lämpötila laskee alle lattialämmityksen lämpötilan.

Itse virittelin Shelly uni plussalla pörssäri.fi ohjaamana lämpötila-anturin piuhoihin muistaakseni 110 Kohm vastukset joilla huijaa lattiaan menevän veden lämpötilaa.

Ei täydellinen ratkaisu, mutta toimii.

[Removed]

Sitten tuolta Atlaksen ruudulta saa myös katsottua pumpun itsensä tilastoimia kulutuksia.

Minulla uusi Atlas, mutta en löydä asetuksista kulutustietoja. Mitä kautta thermia atlas niitä kertoo?

[Sorvar]

Minulla uusi Atlas, mutta en löydä asetuksista kulutustietoja. Mitä kautta thermia atlas niitä kertoo?

Asentajakoodilla 718293 asennus valikosta aktivoit "Energiatehokkuus"

Sen jälkeen näkyy nuo (laskennalliset) kulutustiedot.

Oletko muuten realii vertaillut kuukausitasolla miten hyvin mittarin ja pumpun kulutusmäärät täsmää?

[realii]

Oletko muuten realii vertaillut kuukausitasolla miten hyvin mittarin ja pumpun kulutusmäärät täsmää?

Hivenen ikävästi ilmoittaa MWh luokassa nuo, mutta kyllä ne tuntuisi yllättävän hyvin linjassa menevän.

Marraskuussa pumppu otti 599 kWh ja ruudulla vuositasolla kulutettu 3.1 MWh. Lokakuussa lukemana oli 2.5 MWh, joten 3.1 MWh miinus 2.5 MWh tekee sen 600 kWh.
Lokakuussa pumppu otti 434 kWh, ruudulla kulutettu 2.5 MWh ja syyskuun lukemana oli 2.0 MWh, niin tästä tulee 500 kWh.

Koska tuo pumpun ruudulla kertoma on noin suuripiirteisellä lukemalla ilmaistu, niin tuossahan on pyöristystä mukana. Voisi kuvitella esimerkin omaisesti, että lukema 3.14 MWh pyöristyy 3.1 MWh ja lukema 3.16 MWh pyöristyy 3.2 MWh, ja tätä rataa.

[Removed]

Näetkö laitteestasi jakopiiri1 - piirin paluuveden lämpötilan? Minulla ei näy, mutta haluaisin sen näkyville

[realii]

Näetkö laitteestasi jakopiiri1 - piirin paluuveden lämpötilan? Minulla ei näy, mutta haluaisin sen näkyville

Ei näy, koska ei ole paluuvedelle anturia asennettu. En ole ihan varma onko piirikortilla edes paikkaa jonne voisi halutessaan kytkeä tämän.

[Removed]

Ei näy, koska ei ole paluuvedelle anturia asennettu. En ole ihan varma onko piirikortilla edes paikkaa jonne voisi halutessaan kytkeä tämän.

Ok, kiitos tiedosta.

En muuten ole varma, että olisinko Atlakseen päätynyt ilman tätä sinun rakentamaa ketjua. Kiitos tästäkin

[realii]

Vuosi saatiin taputeltua aikasta kivuttomasti loppujen lopuksi. Alakerrassa pannuhuoneen vieressä olevaan puuvarastoon tuli tehtyä 8m3 verran saunapuita, niin ei tarvitse tämän vuosikymmenen puolella enää sitäkään jumppaa tehdä. Kiinteistön kokonaiskulutus hivenen kasvoi viime vuodesta, johtuen alkuvuoden kylmemmistä kuukausista. En pidä silti pahana. Vuosiniputus tästä löytyy tuolta joulukuun summauksen alta.

Nyt kun sopivasti saatiin pakkasetkin, niin laittelin tuon HGW:n taas päälle. Voisihan se aina olla päällä, mutta jossain tuolla aiemmilla sivuilla on sen aikaisia pohdintoja miksei se nyt ole aina päällä. Täytyy tarkkailla tuolta energiatehokkuuden alta vaikuttaako tuo HGW lämpöön vai käyttöveteen ja millä tavoin.

Ihmettelin myös miten taloussähkön osuus yhtäkkiä pomppasi ~50kWh ylöspäin siitä mitä normaalisti kunnes muistinkin, että talouteenhan tuli olemassaolevien 65" QLED telkkarin ja PS4 Pro-pelikonsolin kaveriksi toiseen huoneeseen 77" OLED telkkari ja PS5 Pro-pelikonsoli. Muita muuttujia ei olekaan sähkölaitteissa tapahtunut.

----------------------------------------------------

Joulukuu 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 1234,4kWh

Maalämpöpumpun osuus: 786kWh = ~25,35kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 38,8kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko -3. Tulo 16. Sisä 20. Jäte 4.
Taloussähkön osuus: 409,6kWh
Kuukauden keskilämpötila -1c

Joulukuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 738 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 15.0 MWh. Kulutettu 3.9 MWh. COP 3.8. Luonnollinen lähde 11.4 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 4.0 kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 13.7 MWh. Kulutettu 3.5 MWh. COP 3.9. Luonnollinen lähde 10.5 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 1.0 kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 1.3 MWh. Kulutettu 431 kWh. COP 3.0. Luonnollinen lähde 834 kWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 3.0 kWh

----------------------------------------------------

Vuosi 2024:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 10569,71kWh

Maalämpöpumpun osuus: 6148kWh
Ilmanvaihdon osuus: 507,5kWh
Taloussähkön osuus: 3914,21kWh (josta patteripiirin ja lattiapiirin ulkoisten kiertovesipumppujen osuus vähintään 410kWh)
Vuoden keskilämpötila 6c

Kompressorin käyttöaika: 5692 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 215 tuntia

----------------------------------------------------

Näillä kompressorin ja käyttöveden tunneilla en täysin allekirjoita sitä fraasia mitä monesti kuulee, että lämmin käyttövesi olisi 2/3 tarpeesta ja lämmitys 1/3. Uskokaa tai älkää, niin kyllä täällä suihkussa käydään ja muksuille täytellään (kerran viikossa) Svedbergsin 170 litran kylpyammetta niin lämpöisellä mitä ammehana antaa myöden.

[realii]

Lupasin palailla tuohon HGW-asiaan. Käyttövedelle kone ei ole vaihtanut kertaakaan HGW:n aktivoimisen jälkeen. Käyttöveden minuutti/tuntimäärät eivät ole kasvaneet. Energiatehokkuuden alla käyttöveteen on kuitenkin ilmaantunut lukemia kaikkina päivinä, joten HGW:n käyttö näkyy energiatehokkuudessa, mutta ei käyttöveden tunneissa.





Kuten kumulatiivisesta päiväkulutuksesta on nähtävissä, niin HGW ei tuota lämmintä käyttövettä "kaupan päälle" kuten Thermia verkkosivuillaan markkinoi. Tässä onkin pohdinnan arvoinen asia ainakin omalla kohdalla, kannattaako HGW:llä ylläpitää käyttövettä jatkuvasti kuumana, vai lämmittääkö käyttövettä ilman HGW:tä aina tarpeen sanellessa. Kuitenkin HGW:llä käyttöveden ylläpitoon käytetty 4kWh päivässä tekee 124kWh kuukaudessa.

Jatkan vielä seurailua mahdollisesti koko tammikuun ajan ja katselen miltä nuo lukemat ruudulla näyttää.

[Sorvar]

Tässä onkin pohdinnan arvoinen asia ainakin omalla kohdalla, kannattaako HGW:llä ylläpitää käyttövettä jatkuvasti kuumana, vai lämmittääkö käyttövettä ilman HGW:tä aina tarpeen sanellessa.

Turha sitä vettä ainakaan missään yli 70 asteessa kannattaa pitää. Mutta jos johki kuuteenkymppiin sen laittais niin ei tulis käyttöveden tekoja ja pysyis pöpöt loitolla..

[realii]

Turha sitä vettä ainakaan missään yli 70 asteessa kannattaa pitää. Mutta jos johki kuuteenkymppiin sen laittais niin ei tulis käyttöveden tekoja ja pysyis pöpöt loitolla..

Ihan totta kyllä, että nykyistä HGW:n maksimia 80c voisi hienosti laskea. Taidankin muuttaa HGW:n maksimilämmön 65c ja jatkaa tarkkailua.

LISÄYS: Sitä mietin, että alkaakohan semmoinen pieni jumppausliike (josta olen pyrkinyt eroon ja siksi HGW ei ole päällä kuin ulkolämpötilan ollessa pakkasen puolella), jos HGW menee päälle ja pois tasaisin väliajoin, kun saavutetaan tuo maksimilämpötila? Vai mahtaakohan HGW pysyä kokoajan päällä ja pitää veden tuossa halutussa maksimissa? No, kokeilemallahan tuo selviää.

[Sorvar]

Käsittääkseni se hgw venttiili on sellainen portaaton kolmitieventtiili eikä mallia on-off. Eli säätelee sitä kuten lämmityksen jakopiiriä.

Luulisi siis tuon ylärajan laskemisen vähentävän huojuntaa kun lämmitystarve ei ole niin suuri niin ei luulisi hgw venttiilin aukeevan niin paljoa.

Edittinä, että nyt kun tarkemmin katselin niin ei ole erillistä hgw vettiiliä vaan vaihtoventtiiliä ohjataan siten, että osa menee kuumakaasuvaihtimelle.

[porokone]

Saisikohan tuota husdatalla ohjattua?

Tuskin, husdatan kautta en näe kuin tuon pääpiirin (vain yksi käytössä) ja pikaisella haulla löytänyt listaltakaan toista piiriä. Husdatassa on siihen alimman ja ylimmän pisteen säätö (ei välipisteitä).
Husdatasta sen verran että ainakin HAn kautta voi säätää room setpointtia eli sitä etusivun säädintä. Mulla oli ennen thermian omaa pörssiohjausta sitä kautta lämpötilapudotus/nosto hoidettu.
Muita säädettäviä on käyttöveden aloitus ja lopetuslämpötilat sekä koneen käyttömoodi.

Hyvä kysymys. Mahtaisiko mennä lämmityksen alle eikä käyttöveden? Toki kyllähän kone joskus käyttövedellekin pomppaa vaikka HGW olisi aktiivinen, jos tulee hetkelliset suuremmat kulutukset, mutta pääasiassahan aktiivisena on lämmitys + HGW

Mie veikkaisin että kone jakaa sen jotenkin kun mulla käyttöveden cop on 3.9 ja yhdistetty 4.2. Käyttöveden osalta cop on huonompi tänään kun hgw ei ole ollut aktiivinen (lämmintä).

[realii]

Mie veikkaisin että kone jakaa sen jotenkin kun mulla käyttöveden cop on 3.9 ja yhdistetty 4.2. Käyttöveden osalta cop on huonompi tänään kun hgw ei ole ollut aktiivinen (lämmintä).

Tuo yhdistetty on lämmön sekä käyttöveden yhdistetty, joten tottakai se HGW käyttö näkyy siellä yhdistetyssä, mutta kysymys olikin, että näkyykö HGW aktiivisuus lämmön vai käyttöveden alla. Se on tullut nyt jo selvitetyksi, että HGW aktiivisuus rekisteröityy käyttöveden alle (mahdollisesti osittain myös lämmön alle, mutta tätä on mahdoton sanoa varmaksi).

13.01.2025 vaihtui kiinteistön sähkömittari Elenian aliurakoitsijan toimesta älymittariin, joten jatkossa pystyy seuraamaan vaikka 5min tarkkuudella kulutusta sekä vaihekohtaisia kulutuksia. Mittarissa on myös HAN-portti sekä kirsikkana kakun päällä veloituksetta kuormanohjausrele.

Huomenna maanantaina 20.01.2025 vaihtuu myös kiinteistön vesimittari älyluettavaan malliin, niin tässähän on oikein urakalla heti alkuvuoden kärkeen älyllisiä muutoksia.

Eilen oli saunapäivä muksujen kanssa ja loroteltiin Svedbergsin amme täyteen. Kiinteistön vakiokulutus näyttäisi olevan 1,0kWh - 1,1kWh tuntia kohden (kello 00 - 07 välinen aika kun nukutaan ja sitä rataa), niin tuossa saunomisen aikana kahden tunnin sähkönkulutus oli yhteensä 8,527kWh. Karkeasti siis 6,5kWh kahden tunnin sähkönkulutus kello 14 ja 15 aikana, kun ei vakiokulutusta ota huomioon. Täsmää ihan hyvin maalämmön ruudulta taltioituun, koska kuitenkin muutakin pientä kulutusta talossa on tuona aikana ollut. Käyttöveden ylärajakin lämpeää tuohon karvan alle 70 asteeseen kompressorilla ilman vastuksia. Ei huonosti, vaikka olisi kyllä vähempikin riittänyt. Kuitenkin käyttöveden sammutukseen on asetettuna 60 astetta.

Kuvissa näkyy nuo saunomisesta aiheutuneet piikit.

[aarne]

Mitenkähän, onko näiden hgw thermioiden yksinoikeus että jos halutaan kuumaa vettä niin sitä myös saadaan, ja pelkällä kompuralla ilman vastuksien apua.
Käyttöveden maksimiasetus on 60 astetta, mutta lämmityspuolella taitaa saada 80 asteista vettä pyydettyä.
Paljonko ei hgw malleissa maksimipyynti lie? Tai kilpailevissa koneissa?

[realii]

Nyt kun koko tammikuun on HGW ollut aktiivisena, niin käyttöveden tunneiksi jäi maltillinen 8 tuntia. Kuitenkin käyttöveteen on käytetty sähköä 85kWh verran, eli tämä mitä HGW käyttänyt sekä kone ollut käyttöveden teossa. Tekee törkyisen 10,625kWh käyttöveden tuntia kohden. Leudolla nollakelillä HGW ylläpitää käyttövettä 45-50c, jolloin ilman ylenpalttista suihkussa lutraamista kone ei käyttövedelle siirry, vaan saatetaan montakin päivää jumppailla tuollaisilla käyttöveden lämpötiloilla.



Joulukuussa käyttövettä hierottiin 20 tuntia johon käytettiin 47kWh verran sähköä. Tekee 2,35kWh tuntia kohden.
Marraskuussa 18 tuntia ja 39kWh verran sähköä. Tekee 2,16kWh tuntia kohden.
Lokakuussa 23 tuntia ja 49kWh verran. Tekee 2,13kWh tuntia kohden.
Syyskuussa 19 tuntia ja 40kWh verran. Tekee 2,10kWh tuntia kohden.

Tämän perusteella täppäsin taas HGW:n pois päältä. Ylimääräistä sähkönkulutusta ilman todellista hyötyä, ainakin jos talvi on tämmöinen kuin tähän asti on ollut. Testaillaan ehkä joskus taas lisää.

-----------------------------------------------------------------------------------

Tammikuu 2025:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 1208,84kWh

Maalämpöpumpun osuus: 757kWh = ~24,42kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 54,2kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 0. Tulo 16. Sisä 19. Jäte 6.
Taloussähkön osuus: 397,64kWh
Kuukauden keskilämpötila -1.6c

Tammikuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 742 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 8 tuntia

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 18.0 MWh. Kulutettu 4.7 MWh. COP 3.8. Luonnollinen lähde 13.7 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 4.0 kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 16.4 MWh. Kulutettu 4.2 MWh. COP 3.9. Luonnollinen lähde 12.6 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 1.0 kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 1.6 MWh. Kulutettu 516 kWh. COP 3.0. Luonnollinen lähde 1.0 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 3.0 kWh

[Sorvar]

Tuon hgw asian kanssa on vähän niin ja näin. Itselläni sen edut tulee esille kun on käyttöveden kierto niin ei tule muutaman tunnin välein sitä käyttöveden tekoa. Tosin turha sillä on liian kuumaksikaan vettä päästää.