Mitoituspyyntö - Saneerauskohde, iso omakotitalo, Oulu

[Halkoholisti evp]

Terve,

Alakaa riittää jo tuo puun roudaaminen, joten suunnitelmissa muuttaa lämmitysjärjestelmän lämmönlähteeksi maalämpö. Talo lämmitysjärjestelmineen on rakennettu 2006. Jämän puu 141 on hoitanut tehtävänsä kunnialla. Lisäksi 3 kuution varaaja kahella käyttövesikierukalla. Lattialämmitys koko talossa, noin 1600 m lattialämmitysputkea. At lämpiää ilmalämpöpumpulla.

Olemassa oleva systeemi on tarkoitus jättää paikoilleen varalämmönlähteeksi. Ideana (täältä poimittu) on pukata lämpöpumpun muutamalla asteella korotetulla käyrällä varaajaan lämmintä vettä. Olemassa oleva systeemi (oumann) pukkaa sitten varaajasta lattiapiiriin todellisen pyynnön mukaan. Käyttövesi menee varaajan kahen kierukan läpi, ja ottaa esilämmöt sieltä. loppu tulistus hoituu sitten maalämpöpumpulla.

Haaveissa olisi pärjätä yhellä reijällä.

Lattialämmityssuunnitelmissa tarvittava lämmitysteho 14KW, menovesi 40 astetta. ikinä ei ole mennyt noin kuumaksi menovesi. maksimissaan oisko 35 asteen huiteilla käynyt.


- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.Oulu 20 km merestä
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?2006, rinnetalo, kellarikerros keskimäärin 1/2 maan alla
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.Puuta mennyt saunassa ja kattilassa karkeasti arvioiden 25 pinomottia.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?enervent pelican
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.49,2m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?200mm puhallettu ekovilla +25mm runkoleijona
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?kellarikerros, alakerta, 2/3 yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?kellari 108, alakerta 108, yläkerta 108 (yli 1600 korkeaa 88)
- Huonekorkeudet kerroksittain? kellari 2600, alakerta2700, yläkerta keskikorkeus 2300
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?maanvarainen styroksi 100mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?puhallus ekovilla 400mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3 lasiset
- 6 hlö
- varaava takka
- tilavuus noin 930m3

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Halkoholisti evp”   OULU   (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C -  menovesi lämpötila max 33 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -33 °C
- Kellari 2006: Lattialämmitys, 20°C, 108 m2, 281 m3:   2,31 kW   9 223 kWh
- Keskikerros 2006: Lattialämmitys, 21°C, 108 m2, 292 m3:   2,84 kW   7 963 kWh
- Talon yläkerta 2006: Lattialämmitys, 21°C, 108 m2, 248 m3:   2,96 kW   8 143 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   8,11 kW   25 330 kWh

• Kiinteistö,  324 m2,  821 m3    5,4 COP   7,55 kW   25 330 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,209 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,64 kW   7 200 kWh
- Yhteensä         4,4 SCOP   9,2 kW   32 530 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 792 kWh   0,79 kW   29 738 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   29 738 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         9,20 kW   29 738 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 70   Luokka = A )   29 738 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      9,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -33 °C
- Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   7,5 kW   22 992 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 746 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 746 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa  1 473 kWh

• Tarvitaan 237 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,56 l/s (= 33,6 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 233 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   237 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 237 metriä. Putkea kaivossa yhteensä   474 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa) 2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,56 l/s = 33,6 l/min = 2016 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   89 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   49 kPa = Ok
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 633 metriä  = 2 x 350 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,3 m   30 kPa = 0,3 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Halkoholisti evp]

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Laskin joskus, että tuon 3000 litran varaajaan saa ladattua energiaa noin 240 KWH (90 astetta-20 astetta). Joskus ollut tuommosia 30 pakkasia, varaajassa on riittänyt lämpöä vähän yli reiluksi vuorokaudeksi. Tuohon verrattuna tuo laskelmasi 9,2 KW lämmitysteho pitää varsin hyvin kutinsa. Tuossa ollut porarin kanssa puhetta, että yritetään 300m reikää.

Mitä mieltä tuosta, että ajetaan pumpulla varaajaan josta lähtö lämmönjakoon. Samoin käyttöveden esilämmitys varaajan kierukoiden kautta.

[tomppeli]

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Laskin joskus, että tuon 3000 litran varaajaan saa ladattua energiaa noin 240 KWH (90 astetta-20 astetta). Joskus ollut tuommosia 30 pakkasia, varaajassa on riittänyt lämpöä vähän yli reiluksi vuorokaudeksi. Tuohon verrattuna tuo laskelmasi 9,2 KW lämmitysteho pitää varsin hyvin kutinsa. Tuossa ollut porarin kanssa puhetta, että yritetään 300m reikää. ...

Laittakaa tarpeeksi isolla putkituksella lämmökeruu..

[tomppeli]

Mitä mieltä tuosta, että ajetaan pumpulla varaajaan josta lähtö lämmönjakoon. Samoin käyttöveden esilämmitys varaajan kierukoiden kautta.

Toimisi hyvin ilman varaajaakin.
Jos haluaa hyödyntää tariffivaihteluita, tai käyttää niitä halkojakin, niin silloin varaaja on hyödyllinen..

[Halkoholisti evp]

Toimisi hyvin ilman varaajaakin.
Jos haluaa hyödyntää tariffivaihteluita, tai käyttää niitä halkojakin, niin silloin varaaja on hyödyllinen..

Hyvässä kunnossa tuo vanha järjestelmä, eikä tilanpuutteen takiakaan tarvi purkaa. Niin antaa jäädä paikolleen ja poltella puita jos huvittaa.

Onhan siinä plussana tuo pörssisähkön hyödyntäminen. Laskin, että jos halvan pörsssähkön aikaan( käytännössä aina yöllä) lataa tuohon 3 kuution varaajaan 10 astetta lisää lämpöä(30=>40 esim) niin sinne menee jotain 35 Kwh energiaa. Eli verkosta tulee max 10 Kwh. Kolmen sentin hintaerolla tekee 30 c verran säästöä.

Yön ajaksi säätäs varaajalle menevän pyynnön korkeammaksi. Ja iltapvän kalleimmille tunneile off tila. Ehkä tuolla vois jokusia kymppejä vuodessa säästää.

[Halkoholisti evp]

No niin, nyt on laitos ollut toiminnassa pari vrk. 300 metrinen reikä, aktiivisyvyyttä en ehtiny tarkastaa ennen kuin porarit peitti paikat. 45 turbo kollektori, 5m vaakavetoa. viessmann 222g tuli pumpuksi. Rinnalle jäi puukattila ja kolmen kuution varaaja.

Varaaja toimii puskurina lattialämmityspiirille, pumppu ajaa hieman korotetulla käyrällä varaajaan, josta oumannni sitteen lähettää lattiaan oman käyrän mukaan lämmintä. Käyttövesi esilämpiää varaajan kierukoissa ja tulistuu sitten pumpun käyttövesivaraajassa. Lämmityksen voi ohjata sulkujen avulla tarvittaessa suoraan pumpulta lattiapiiriin.

Toimii näin lyhyen kokemuksen perusteella loistavasti. Seurasin kun pumppu lämmitti puskurivaraajaa ja samanaikaisesti oli suihkussa porukkaa. Varaajalta pumpulle palaavan veden lämpötila tippui pumpun mittarin mukaan selkeästi alaspäin. Käyttövettä pumppu on tehnyt 3 tai 4 kertaa kahden vrk aikana.

Keruupiirin lämpötilaerot lämmityksessä pyörii 4-4.8 asteen välillä, käyttövettä tehdessä noin 3-3,3 asteessa. Mistähän tämä ero johtuu, tuntuis että vois olla toisin päin. Käyttöveden arvoksi on asetettu 51 astetta.

Laskin laitteen lukemien perrusteella cop arvoksi lämmityksessä 5,2 ja käyttöveden teossa 3,3.

Käyntijaksot ja lepojaksot pitkiä. Kompuran käynnistyksiä 8 ja tunteja 21. Keruupiirin tuleva lämpö ollut alimmillaan 1,8.

Kaivosta revitty tähän mennessä noin 220 KWh energiaa. Nostin talon lämpöjä asteella. 100 tonnia betonia pelkästään lattioissa ja alakerran seinissä. laskeskelin, että tuon betonimäärän lämpötilan nosto asteella ottaa energiaa noin 26 KWh.

[tomppeli]

... Laskin laitteen lukemien perrusteella cop arvoksi lämmityksessä 5,2 ja käyttöveden teossa 3,3...

Tuossa lainauksessa on selitys sille, miksi dT on käyttövettä tehdessä noin 3-3,3 asteessa ja lämmityksessä pyörii 4-4.8 asteen välillä.
Käyttövesi on kuumaa, josta aiheutuu huonompi COP ja kaivosta tarvitaan vähemmän energiaa. Siksi dT -arvo on pianempi.

Lämmityksellä ei tehdä niin kuumaa, kuin käyttövedelle tarvitaan. Siitä johtuu korkeampi COP -arvo.
Isommalla COP arvolla kaivosta otetaan enemmän lämpöenergiaa ja siksi dT on suurempi, se 4-4.8 astetta.

[Roori]

Kyllä dT:t riippuu myös sen pumpun ohjauksista kuinka se on järkeilty toimivaksi, kuinka säätelee kiertopummpujaan jos nyt yleensä on siihen kykenevä mitä nykypumput pitkälti ovat...tuosta 222g kyvyistä en tiedä, onko invertterikone entä säätyvät pumput?

[Halkoholisti evp]

Kyllä dT:t riippuu myös sen pumpun ohjauksista kuinka se on järkeilty toimivaksi, kuinka säätelee kiertopummpujaan jos nyt yleensä on siihen kykenevä mitä nykypumput pitkälti ovat...tuosta 222g kyvyistä en tiedä, onko invertterikone entä säätyvät pumput?

On off pumppu. Näyttäis olevan säätyvät kiertopumput koska ainakin hetkellisesti on näkynyt muita kuin 100 % lukemia.

Tuossa lainauksessa on selitys sille, miksi dT on käyttövettä tehdessä noin 3-3,3 asteessa ja lämmityksessä pyörii 4-4.8 asteen välillä.
Käyttövesi on kuumaa, josta aiheutuu huonompi COP ja kaivosta tarvitaan vähemmän energiaa. Siksi dT -arvo on pianempi.

Lämmityksellä ei tehdä niin kuumaa, kuin käyttövedelle tarvitaan. Siitä johtuu korkeampi COP -arvo.
Isommalla COP arvolla kaivosta otetaan enemmän lämpöenergiaa ja siksi dT on suurempi, se 4-4.8 astetta.

Ok. Mulla on jäänyt vaan täältä palstalta käsitys, että tuon dT tulisi parhaimmillaan olla noin 3.

Mutta ilmeisen hyvin kait kiertää vesi tuossa 300 metrin kaivossa noilla 45 turboputkilla.

[Roori]

Voi myös olla että potku kiertopumpusta jää vähän lyhyeksi jos on 100% ja dT korkeampi...

[Halkoholisti evp]

Voi myös olla että potku kiertopumpusta jää vähän lyhyeksi jos on 100% ja dT korkeampi...

 Näin varmaan on. 50 millinen putki ois tietty ollu parempi. Mutta paljon kalliimpi ja hankalampi laittaa. Mutta kyllä kai nuo 4,5 seutuvilla olevat lukemat on ihan ok. Ainakin jos kattoo ja uskoo koneen lukuja.

[Roori]

Juu ei siitä varmaan mitään ongelmaa saa aikaiseksi...

[sailor]

Varaaja toimii puskurina lattialämmityspiirille, pumppu ajaa hieman korotetulla käyrällä varaajaan, josta oumannni sitteen lähettää lattiaan oman käyrän mukaan lämmintä.

Tuo varaajan "ylikuumentaminen" lienee turhaa. Ajat suoraan samanlämpöistä vettä kuin lattioihin menee. Säästöä se on pienikin säästö

[Halkoholisti evp]

Tuo varaajan "ylikuumentaminen" lienee turhaa. Ajat suoraan samanlämpöistä vettä kuin lattioihin menee. Säästöä se on pienikin säästö

Ei mielestäni ole turhaa. Pari kolme astetta ei merkkaa copissa mitään. Vastineeksi saa pumpulle pitemmät käyttöjaksot. Ja lämmin käyttövesi ei lopu hetkessä koska se esilämpiää varaajassa paremmin. Käyttövettä pumppu joutuu tekemään harvoin.

Hankala synkronoida oumannin lattiapiirin säätö ja pumpun lämmityskäyrä samaksi. Siksi tuo pikkuinen ylilämmitys myös.

[tomppeli]

...Ok. Mulla on jäänyt vaan täältä palstalta käsitys, että tuon dT tulisi parhaimmillaan olla noin 3....

dT 3 K -astetta olisi optimi, mutta noinkin syvällä kaivolla (300 metrinen reikä) ja 45 millisellä putkituksella se ei ole mahdollista.
On tärkeätä, että seuraat kaivoon menevän liemen lämpötilaa.
Jos joku, niin se voisi joskus ääripakkasilla muodostua ongelmaksi.
Maalämpökoneessasi on asetettu maahan lähtevän alarajaksi joko -8 tai -9 C -astetta.
Sitä ei kannata muuttaa.
Kone pysähtyy, jos pumpulta maahan lähtevän keruuliemen lämpötila alittaa tuon raja-arvon.

[Halkoholisti evp]

dT 3 K -astetta olisi optimi, mutta noinkin syvällä kaivolla (300 metrinen reikä) ja 45 millisellä putkituksella se ei ole mahdollista.
On tärkeätä, että seuraat kaivoon menevän liemen lämpötilaa.
Jos joku, niin se voisi joskus ääripakkasilla muodostua ongelmaksi.
Maalämpökoneessasi on asetettu maahan lähtevän alarajaksi joko -8 tai -9 C -astetta.

 Nyt täällä pakkasta joku 12-13 astetta. Pumppu pyörinyt  noin 2,5 tuntia. Kaivoon menee nyt -2,8 ja tulee+1,4 asteista.

Pumpun käyntijakson alussa dT on 4,8 astetta. Siitä se hiljakseen paranee sinne 4 tuntumaan. Osaatko selittää mistä tämä johtuu.

Mikä merkitys käytännössä on tuolla dT arvolla jos se on tuolla 4,5 huiteilla vs että se olisi 3.

[jmaja]

Missä ajassa dT laskee? Yksi syy voisi olla massan hitaus. Tuolla on kuitenkin melkein tonni maaviinaa, joka pitää kiihdyttää vauhtiin. Sen saaminen 0,5 m/s nopeuteen eli 0,6 l/s virtaamaan vaatii 100 J energiaa. Jos pumppu tuottaa 50 W virtaustehoa, kestäisi pelkkä kiihdytys 2 s.

Tuosta pumpun tehosta menee suurempi osuus painehäviön voittamiseen lähestyttäessä tasapainoa, joten loppukiihdytys kestää kymmeniä sekunteja.

[Halkoholisti evp]

Nyt tämä käyntijakso kestänyt noin 3,5 tuntia. dT laskenut arvoon 4,1 astetta. Muutos tapahtuu karkeasti noin 0,1 astetta/ 0,5 tuntia.

Mielenkintoista seurata vuoden parin aikajänteellä miten kaivo rupeaa käyttäytyyn. Nythän tuolta kaivosta on otettu vasta ~ 300KWh energiaa 3 vrk aikana.

[seppaant]

Eikö tuo dt:n lasku johdu siitä että käyntijakson edetessä  menolämpötilat nousevat ja COP laskee. Eli kaivosta otetaan vähemmän tehoa.
Jos virtaus ei muutu, muuttuu dt eli se pienenee.

ATS

[Halkoholisti evp]

Eikö tuo dt:n lasku johdu siitä että käyntijakson edetessä  menolämpötilat nousevat ja COP laskee. Eli kaivosta otetaan vähemmän tehoa.
Jos virtaus ei muutu, muuttuu dt eli se pienenee.

ATS

Eli silloinhan tuo 4,8 asteen dT on hyvä, koska tarvitaan vähemmän sähköä.

Emmää kyllä ihan täysin ymmärrä tuota dT hommaa... Mutta pääasia, että tuo cop (noin 5,2) näyttäis olevan ihan kohtuu hyvä, riittää mulle jos pitemmälläkin aikavälillä tulee pysymään tuossa viiden huiteilla. Koneen ilmoittamat lämmöntuottolukemat täsmäävät kyllä hyvin aikaisempaan puulämmitystuottoihin ja kulutuksiin.

[Halkoholisti evp]

Mikä merkitys tuolla dT arvolla on cop- arvoon, jos miettii vaikka dT arvoja 3 vs 5. Kun tuo coppihan ratkasee aika paljon näissä lämpöpumppuhommissa sen, että miten se näkyy lompakossa.

[KiSaVa]

Eikö tuo dt:n lasku johdu siitä että käyntijakson edetessä  menolämpötilat nousevat ja COP laskee. Eli kaivosta otetaan vähemmän tehoa.
Jos virtaus ei muutu, muuttuu dt eli se pienenee.

ATS

Eli silloinhan tuo 4,8 asteen dT on hyvä, koska tarvitaan vähemmän sähköä.

Kokonaistehontarve on sama. Jos otat kaivosta vähemmän, otat verkosta enemmän. Sähköä kuluu siis enemmän. Näin minä sen ainakin ymmärsin.

[jmaja]

Mikä merkitys tuolla dT arvolla on cop- arvoon, jos miettii vaikka dT arvoja 3 vs 5. Kun tuo coppihan ratkasee aika paljon näissä lämpöpumppuhommissa sen, että miten se näkyy lompakossa.

Tuosta löytyy kovin vähän tietoa. Teoreettinen maksimaalinen COP lasketaan kaavalla COP=Tmeno/(Tmeno-Tkeruu). Tuossa tosin Tmeno ja Tkeruu ovat hiukan epämääräisiä käsitteitä, kun pumppauksen molemmilla puolilla on tulo ja meno, jotka sitten molemmat jollain tavalla myös vaikuttavat. Huom. lämpötilat kelvineinä.

Koska Tmeno ei juuri muutu kelvineissä ilmaistuna, oleellista on tuo erotus. Jos alussa vaikkapa kaivosta tulee +5 ja meno on 30 ja lopussa +2 ja 35, on ero valtava. Teoreettinen maksimi tippuu 12:sta 9:ään ja todellinen COP samassa suhteessa.

Nykyisillä MLP:llä saavutetaan reilut 50% teoreettisesta COPista.

Paljon vaikeammaksi menee miettiä mitä tapahtuu keruun dT:n kasvaessa. Silloin virtaama on pienempi. Kaivoon menee kylmempää. Tuleeko sieltä lopulta myös kylmempää ulos vai mahdollistaako hitaampi kierto suuremman lämpeämisen kaivossa?

Miten kylmempi meno kaivoon vaikuttaa MLP:n COPiin, jos tulo kaivosta ei muutu?

Noissa on varmasti myös MLP-kohtaisia eroja. Lämmityskierron vaikutuksesta olen nähnyt julkaisun, jossa menon COP vaikutus 2/3 ja paluun 1/3. Toisaalta lampopummpupalstalla yksi on mitannut omasta MLP:tään, että menolämpötila ei vaikuta lainkaan, vaan paluu on se kriittinen.

Keruupuolelta en ole nähnyt vastaavia tutkimuksia. Mutta helppohan tuota on kokeilla keruupumppua säätämällä, jos on energia- ja sähkömittari. Keruupuolella keruupumpun sähköteho on melko suuri, usein täysillä noin 200 W. Se vaikuttaa myös COPiin eli liian pienellä dT:llä menee enemmän tuohon kuin dT:n pienennys auttaa.

[Halkoholisti evp]

Nyt ollut pumppu toiminnassa 3vk. Nyt kun kunnon pakkasia ollut muutaman päivän niin kaivon tulo ollut alimmillaan 0,4 ja meno -3,6 astetta. Koneen lukemista laskettu cop on ollut noin  4,9 nyt noin 15-20 asteen pakkasten aikana. Dt on vakiintunut lämmöntuotossa 4,0-4,2 asteen hujakoille. Pumppu käy noin 15-17 h/vrk.

[tomppeli]

Kaivosta tulee ihan hyvä lämpötila.
Kaivoon menevän lämpötila on hiukan kylmähkö. dT on isohko, 4,0-4,2 K. 50 millinen keräin olisi ollut hyvä tässä tapauksessa.
Uskoisin, että tulee se toimimaan ihan hyvin 45 milliselläkin keräimellä.
Pienenä uhkana on, että kaivossa alas menevän kylmän (-3,6 astetta) keruuputken ympärille muodostuu pitkä lieriömäinen jäävaippa, joka yrittää nostaa keräintä ylös.

[Halkoholisti evp]

Kaivosta tulee ihan hyvä lämpötila.
Kaivoon menevän lämpötila on hiukan kylmähkö. dT on isohko, 4,0-4,2 K. 50 millinen keräin olisi ollut hyvä tässä tapauksessa.
Uskoisin, että tulee se toimimaan ihan hyvin 45 milliselläkin keräimellä.
Pienenä uhkana on, että kaivossa alas menevän kylmän (-3,6 astetta) keruuputken ympärille muodostuu pitkä lieriömäinen jäävaippa, joka yrittää nostaa keräintä ylös.

Tuo 50 millinen keräin ois ollut vaan niin paljon kalliimpi, ja porari mieluummin laittoi tuon 45. Ehkä säästin vääräs paikassa. Tuossa kaivon päällä on metri maata ilman mitään suojakaivoa. Se estänee aika hyvin keräimen mahdollista ylöspyrkimistä.

Kannattaako edes miettiä piiskapumppua tuohon maapiiriin. Ja haukkuisko edes hintaansa takaisin ikinä.

No, onpahan puukattila vieressä. Jos näyttää maapiiri menevän liian kylmäksi niin polttelee vähän aikaa puita ja antaa reiän ja pumpun vähän leppäillä.

[jmaja]

Tuo 50 millinen keräin ois ollut vaan niin paljon kalliimpi, ja porari mieluummin laittoi tuon 45.

Tuossa tuntuu olevan todella paljon vaihtelua. Saamassani tarjouksessa 45 ja 50 mm välillä hintaeroa on 160 € 230 m kaivossa. Kumpikaan ei ole turbo, joka tuntuu olevan kalliimpi, ainakin 45 mm koossa.

Tuolle varmaankin 10,4 kW 222-G:lle näyttää olevan määritelty minimivirtaamaksi 1470 l/h, joka varmasti toteutuu. Eiköhän tuo syvä kaivo + pienempi virtaama ole parempi kuin matalampi kaivo ja suurempi virtaama.

Jäätymis- ja COP-mielessä tuo lienee parempi eli kaivosta tulee niin paljon lämpimämpää, että suuremmasta dT:stä riippumatta kaivoonkin menee lämpimämpää.

[seppaant]

Mikä merkitys tuolla dT arvolla on cop- arvoon, jos miettii vaikka dT arvoja 3 vs 5. Kun tuo coppihan ratkasee aika paljon näissä lämpöpumppuhommissa sen, että miten se näkyy lompakossa.

Tuosta löytyy kovin vähän tietoa. Teoreettinen maksimaalinen COP lasketaan kaavalla COP=Tmeno/(Tmeno-Tkeruu). Tuossa tosin Tmeno ja Tkeruu ovat hiukan epämääräisiä käsitteitä, kun pumppauksen molemmilla puolilla on tulo ja meno, jotka sitten molemmat jollain tavalla myös vaikuttavat. Huom. lämpötilat kelvineinä.

Koska Tmeno ei juuri muutu kelvineissä ilmaistuna, oleellista on tuo erotus. Jos alussa vaikkapa kaivosta tulee +5 ja meno on 30 ja lopussa +2 ja 35, on ero valtava. Teoreettinen maksimi tippuu 12:sta 9:ään ja todellinen COP samassa suhteessa.

Nykyisillä MLP:llä saavutetaan reilut 50% teoreettisesta COPista.

Paljon vaikeammaksi menee miettiä mitä tapahtuu keruun dT:n kasvaessa. Silloin virtaama on pienempi. Kaivoon menee kylmempää. Tuleeko sieltä lopulta myös kylmempää ulos vai mahdollistaako hitaampi kierto suuremman lämpeämisen kaivossa?

Miten kylmempi meno kaivoon vaikuttaa MLP:n COPiin, jos tulo kaivosta ei muutu?

Noissa on varmasti myös MLP-kohtaisia eroja. Lämmityskierron vaikutuksesta olen nähnyt julkaisun, jossa menon COP vaikutus 2/3 ja paluun 1/3. Toisaalta lampopummpupalstalla yksi on mitannut omasta MLP:tään, että menolämpötila ei vaikuta lainkaan, vaan paluu on se kriittinen.

Keruupuolelta en ole nähnyt vastaavia tutkimuksia. Mutta helppohan tuota on kokeilla keruupumppua säätämällä, jos on energia- ja sähkömittari. Keruupuolella keruupumpun sähköteho on melko suuri, usein täysillä noin 200 W. Se vaikuttaa myös COPiin eli liian pienellä dT:llä menee enemmän tuohon kuin dT:n pienennys auttaa.

Olen kymmenkunta vuotta sitten tutkinut muutamien asioiden vaikutusta L-Ässä V 7.0 vm. 2007 suoritusarvoihin.
Oheisissa kuvissa tuloksia.
Katsokaa löytyykö vastauksia kysymyksiinne.

ATS

[jmaja]

Kuuluuko tuossa viimeisessä kuvassa ottotehoon ja siten COPiin myös keruupumpun sähköteho?

dT:n tuplaus eli virtauksen puolitus tiputtaa kierroslukusäätöisellä pumpulla sähköteho 75% eli 100-150 W tyypillisellä MLP:llä. Tuossahan ottoteho tippui vain 40 W, kun dT kasvoi 3->6 C.

Vastaavaa keruupumpun tehonsäätöä ei saa keruupiirin halkaisijaa kasvattamalla, koska merkittävä osa painehäviöstä tulee MLP:n sisäisistä komponenteista.

Et havainnut kaivosta tulevan keruunesteen kylmenemistä, kun virtausta pienentää? Teoriassa pitäisi olla n. 3 C hyppäys, kun virtaus tipahtaa laminaariseksi.

[seppaant]

Kuuluuko tuossa viimeisessä kuvassa ottotehoon ja siten COPiin myös keruupumpun sähköteho?

Kuuluu
Ottoteho on lämpöpumpun kaikki sähkö myös LJ-pumppu

ATS

[jmaja]

Kuuluu
Ottoteho on lämpöpumpun kaikki sähkö myös LJ-pumppu

ATS

Oliko tuossa kierroslukuohjattu nykyaikainen keruupumppu, jossa sähköteho tippuu sen 75%? Tuollaiset eivät 10 v sitten olleet kovinkaan yleisiä.

[seppaant]

Virtaus on säädetty kuristamalla venttiiliä

[jmaja]

Sittenhän COP olisi vain parantunut virtausta pienennettäessä, jos säätö olisi tehty keruupumpun tehoa vähentämällä. 100 W lisää pois ottotehosta.

[seppaant]

Sittenhän COP olisi vain parantunut virtausta pienennettäessä, jos säätö olisi tehty keruupumpun tehoa vähentämällä. 100 W lisää pois ottotehosta.

Olen mitannut vuonna 2014 keruupumpun ottotehon virtauksen funktiona.
Kuristettaessa virtaus lähtöarvosta n. puoleen putosi ottoteho vain n. 15 W.
Tehon putoamisen pienuus johtuu siitä että näillä vanhoilla pienillä pumpulla on onnettoman huono hyötysuhde. Eli suurin osa pumpun ottamasta tehosta kuluu muuhun kuin nesteen pumppaamiseen ja se ei ole juurikaan ole riippuvainen virtauksesta.

ATS

[jmaja]

Kuristamalla ei hirveästi uusienkaan tehonkulutus laske, mutta kierroslukusäädöllä virtauksen puolitus laskee kulutusta 75% eli n. 100 W sinun tapauksessa.

Pumppauksen tehontarvehan on painehäviö × virtaama / hyötysuhde. Kuristamalla painehäviö kasvaa ja virtaama laskee, jolloin tehontarve laskee yleensä hiukan. Kierroslukusäädöllä sekä painehäviö että virtaama laskevat, jolloin saadaan suuri ero.

[Halkoholisti evp]

Nyt systeemi ollut kuukauden käytössä. Pakkasia kestänyt nyt jo tovin aikaa ja nyt on pari päivää ollut oikein paukkupakkasia. Nyt -28. Pumpulta alimmillaan -3.7 ja pumpulle +0,1. Pumppu käy lähes koko ajan, 20,5h/24h. Tämän viikon cop tähän mennessä 4,81 lämmityksessä.

Liitteenä kuva kylmäainepiiristä. Miltä näyttää asiantutijoiden mielestä?